Jyväskylän yliopisto

Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.

Jyväskylän yliopistossa tehty kirjallisuuden väitöskirja tutki, miten kaunokirjallisuus voi auttaa ymmärtämään ihmismielen toimintaa. Tutkimus osoittaa, että kirjallisuuden lukeminen voi tuoda lukijalle esiin aiemmin tiedostumattomia tunteita ja kokemuksia, ja että tällaista kokemuksellista tietoa ei voi oppia pelkästään tietokirjoja lukemalla.

Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 20.2.2025. Kaikkineen Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 267 000 euroa.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan halu tavoitella jännitystä, seikkailuja ja riskejä elämässä on yhteydessä nuorten koettuun elämäntyytyväisyyteen ja jopa taloudellisiin ongelmiin. Virikkeiden tavoittelu vaikuttaa myös kuluttajien käyttäytymiseen, sillä he voivat hakea virikkeitä esimerkiksi impulsiivisen ostamisen kautta digiympäristöissä. Yksilöt eroavat sen suhteen, mitä he pitävät optimaalisena määränä virikkeitä elämässään.

MA Abraham Tadesse Bahtan väitöskirja esittelee perusteellisen tutkimuksen oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan (LCIP) soveltamisen lupauksista ja käytännön toteutuksesta dialogisen opetuksen (DT) kautta Eritrean toisen asteen luokkahuoneissa.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettu tutkimus paljastaa, miten metsistä kirjoitetaan Suomessa, ketkä keskusteluun osallistuvat, ja mitkä ovat eri toimijoiden keskeiset argumentit heijastaen moninaisia näkemyksiä, tavoitteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa analysoitiin kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomissa. Metsiin liittyvä poliittinen päätöksenteko nähtiin kriittisen tärkeänä sekä poliitikkojen valta merkittävänä molemmissa medioissa.

Kaksi tuoretta Jyväskylän yliopistossa tehtyä tutkimusta tarkastelee leikkipuistojen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden edistäjinä Suomessa. Varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentin Anne Soinin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin pikkulapsiperheiden julkisten leikkipuistojen käyttöä eri vuodenaikoina. Historian tutkijatohtori Essi Jouhkin ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijan Veera Mollin tutkimus puolestaan keskittyi leikkikenttien historiaan ja rooliin lasten hyvinvoinnin rakentajina 1950–1970-luvuilla.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden monivaiheisen tunnistautumismenetelmän, jolla pyritään ratkaisemaan salasanoihin liittyviä käytettävyys- ja turvallisuusongelmia. Alustasta riippumaton ratkaisu pyrkii korvaamaan perinteiset salasanat, ja sitä voi käyttää useiden digitaalisten tilien kanssa. Hanke kehitettiin Business Finlandin Research to Business -rahoituksella. Menetelmän kehittäneen SAFE-tiimin mukaan kyseessä on yksi ensimmäisistä inklusiivisista tunnistautumisratkaisuista maailmassa.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Keskitien säätiö, Museoliitto-konserni ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ovat lahjoituksillaan varmistaneet täysimääräisen museologian tieteenalan säilymisen ja kehittämisen Suomessa. Toimijoiden lahjoitus kohdennetaan humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa museologian apulaisprofessorin tehtävään.

Horizon Europe -ohjelman 3 miljoonan euron rahoitus tuo yhteen taiteilijat ja tutkijat 12 maasta luomaan uusia suuntaviivoja taidekasvatukselle. Jyväskylän yliopisto on mukana muokkaamassa tulevaisuuden taidekasvatusta kansainvälisessä hankkeessa. Euroopan komissio on myöntänyt lähes 3 miljoonan euron rahoituksen hankkeelle, joka yhdistää 13 yliopistoa ja taideorganisaatiota Euroopasta ja Etelä-Tyynenmeren alueelta. Kolmivuotinen yhteistyöhanke käynnistyy helmikuussa 2025 ja tähtää kulttuurisen demokratian edistämiseen. INTRACOMP-hankkeessa ("Intercultural and Transcultural Competence Through Collaborative Cultural Expression") kehitetään uusia koulutuksen ja kulttuuripolitiikan kehyksiä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Jyväskylän yliopistossa toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) on julkaissut tutkimuskatsauksen, jossa tarkastellaan peruskoululaisten osaamisen muutoksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä sekä niiden pohjalta tehtyjä koulutuspoliittisia uudistuksia muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on koota tietoa PISA-tulosten laskun syistä ja esitellä hyväksi osoittautuneita rakenteellisia ratkaisuja, pedagogisia menetelmiä sekä koulun toimintakulttuuriin ja johtamiseen liittyviä käytänteitä, joita näissä maissa on toteutettu oppimistulosten parantamiseksi.

Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.

Jyväskylän yliopiston vastuullisena johtajana EU:n rahoittamassa METEOR-hankkeessa toimii tutkimusprofessori Terhi Nokkala Koulutuksen tutkimuslaitoksesta (KTL). Hanketiimin kuuluvat myös tutkijatohtori Taru Siekkinen, professori Päivi Häkkinen ja tutkimusprofessori Taina Saarinen. Jyväskylän yliopiston osuus kolmevuotisen kehittämishankkeen budjetista on 290 000 euroa. Jyväskylän yliopisto on vastuussa työpaketista, jossa arvioidaan projektissa toteutettavan koulutuksen toimivuutta ja valmistellaan sen pohjalta politiikkasuosituksia niin kansallisille kuin kansainvälisille tahoille.

Algoritmijohtamisella tarkoitetaan digitaalisia ohjelmistoja, joita hyödynnetään johtamisen tehtävissä. Tutuimpia ja tutkituimpia ne ovat alustatalouden yrityksissä, joissa puhelinsovellukset ohjaavat automaattisesti jopa miljoonia ruokalähettejä, kuljettajia tai online-freelancereita. KTM Niilo Noponen havaitsi johtamisen väitöskirjassaan, että algoritmijohtaminen muuttaa työn tekemisen ja valvomisen tapoja, organisaatiorakenteita sekä työntekijän, yrityksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita – niin alustafirmoissa kuin perinteisimmissäkin yrityksissä.

Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille –toiminta keräsi vuonna 2024 yli 100 000 kuulijaa ja kävijää. Uusia yleisöjä toi etenkin Yle Areena julkaisualustana –pilotti, joka jatkuu osana Ylen vakituista toimintaa nimellä Suorana suomalaisilta. Siinäkin JYU on mukana. Kevätkaudella 2025 Tiedettä kaikille –toiminnassa syvennytään etenkin luonto- ja ympäristöteemoihin. Tervetuloa kaikille avoimiin tiedetapahtumiin, työpajoihin, yleisötilaisuuksiin ja näyttelyihin!

Jyväskylän yliopisto on mukana kansainvälisessä SuperC-konsortiossa, jonka tavoitteena on toteuttaa huoneenlämmössä toimiva suprajohde. Työ voi onnistuessaan mahdollistaa nykyistä energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian. Konsortiossa on mukana maailman parasta osaamista suprajohteiden fysiikan, koneoppimisen ja materiaalitieteen alalta.

Opettajien työhyvinvointia tarkastelevassa väitöskirjatutkimuksessa löydettiin kolme erilaista keinoa, joilla opettajat voivat tukea työhyvinvointiaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin opettajien stressitasot ovat kohonneet ja työssä koettu ilo on heikentynyt aiempaan verrattuna.

Jyväskylän yliopiston tilastotieteen alan väitöskirjassa on kehitetty tilastollisia mallinnuksia lajiyhteisöjen tarkempaan tutkimiseen. Uudet mallinnukset tuottavat arvokasta tietoa esimerkiksi ekologisesta monimuotoisuudesta tai lajien välisistä riippuvuussuhteista. Ekologian lisäksi menetelmät ovat käyttökelpoisia useilla muillakin tieteenaloilla kuten terveystieteissä, sosiaalitieteissä, psykologiassa ja bioinformatiikassa.

Jyväskylän yliopiston kestävyystutkijat ovat selvittäneet suomalaisten metsäyhtiöiden luonnon monimuotoisuutta koskevaa vastuullisuusraportointia viimeisen kahden vuosikymmenen osalta. Tulosten mukaan raportointi on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Kolme raporteissa eniten näkynyttä teemaa olivat luonnon monimuotoisuutta koskevat faktat, toimenpiteet ja arvot. Kuitenkaan raporttien korostama arvopuhe ei välttämättä johda tekoihin.

Venäjällä kehitetty mentaalisen sodankäynnin käsite pyrkii vaikuttamaan yksilöiden ja yhteisöjen ajatteluun ja päätöksentekoon länsimaissa. Toimet kohdistuvat erityisesti yksilöihin ja niiden tavoitteena on ristiriitaisuuksien korostaminen, yhteiskunnan jakolinjojen syventäminen ja luottamuksen heikentäminen viranomaisiin. Raportin mukaan toimiin voidaan vastata muun muassa tietoisuuden levittämisellä, koulutuksella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.