Kustantamo S&S

Englantilainen Kate Atkinson tunnetaan historiaa taidokkaasti käsittelevistä romaaneistaan sekä ex-poliisi Jackson Brodien vaiheita seuraavasta rikosromaanisarjastaan. Edellinen Brodie-dekkari ilmestyi vuonna 2019. Uusi kirja, Kuolema kulkee kartanohotellissa, ilmestyy 23.1.2025. Sen on suomentanut Kaisa Kattelus.

Ruotsalaisen Johanna Schreiberin viihdyttävä ja fiksu kirjasarja keskisuuresta ruotsalaisesta kustantamosta käsittelee alaa pilke silmässä, mutta hyvin uskottavan oloisesti. Digitalisaatio aiheuttaa närää ja omistusjärjestelyitä tehdään. Tarinoissa on silti olennaista kustantamoiden työntekijöiden elämän käänteet. Sarjan viimeinen osa, Onnellisempi loppu, ilmestyy 2.12.

Keväällä jatketaan keskustelua taiteen asemasta ja merkityksestä. Esimerkiksi Maggie Nelson ja Rachel Cusk käsittelevät uusissa kirjoissaan taidetta ja kulttuuria syvällisesti, lisäksi elokuvaohjaaja Suvi West tarkastelee railakkaassa esikoisromaanissaan muun muassa saamelaisnaisen roolia taiteessa. Upea Kate Atkison julkaisee uuden Jackson Brodie -mysteerin pitkän tauon jälkeen – tämäkin tarina kytkeytyy varastetun taulun ympärille. Saapa osansa myös rakastettu ja vihattu kirjallisuuskritiikki, kun arvostettu kriitikko Maaria Ylikangas ruotii aihetta kokonaisen teoksen verran.

Neljä naista ja vanhaa ystävää viettää jokasyksyisiä rapujuhlia vanhassa huvilassa maaseudulla. Aamun sarastaessa huvilasta herää vain kaksi heistä... Mitä illan aikana on tapahtunut ja kuinka kauas menneisyyteen täytyy mennä, jotta asiasta saisi selvää? Ensimmäisenä rikospaikalla on komisario Anna Glad. Hänet siirretään kuitenkin syrjään tutkinnasta, ja tällä kertaa puoliso Thomas saa kantaa työtaakkaa, kun Anna yrittää huolehtia heidän pojastaan. Poliisin vaistoja on kuitenkin vaikea sammuttaa. Eva Frantzin On lähtösi huoleton (suom. Ulla Lempinen) ilmestyy 24.10.

Ulpu-Maria Lehtisen nuortenfantasia Pimeyden paimen vie päähenkilö Liljan syvemmälle seikkailuun. Lehtisen esikoisromaani Kalmanperhon kutsu (2022) aloitti Kalmanperho-trilogian, ja oli ehdolla vuoden parhaalle kotimaiselle fantasiakirjalle myönnettävän Kuvastaja-palkinnon saajaksi.

Ruotsalaisen August-palkitun Johannes Anyuryn romaani Ixelles (suom. Outi Menna) ilmestyy 1.10. Lokakuun lopussa Anyury tulee Helsingin kirjamessuille, missä häntä haastattelee europarlamentaarikko Li Andersson. Ixelles käsittelee aikamme suuria kysymyksiä valeuutisista, manipuloidusta mediamaisemasta sekä köyhyyden ja huumeiden aiheuttamasta rikollisuuskierteestä. Ruotsissa Anyurua pidetään yhtenä parhaimmista luokkayhteiskunnan kuvaajista. Ixelles on myös on rakkauskirje kaunokirjallisuudelle, keksitylle elämälle ja kirjastoille.

Petter Sandelinin romaani Osuma (Skott, suom. Katriina Huttunen) kertoo asemasodasta ja siitä, kuinka sotilas Tallgren ja hänen toverinsa yrittävät sietää rintaman monotonista ja brutaalia arkea. Romaanin aiheeksi nousee rakkaus ja herkkyys sodan keskellä.

Humoristisista ja monipuolisista lastenkirjoistaan ​​palkittu Malin Klingenberg on jo useamman vuoden ajan työstänyt kolmiosaista fantasiatrilogiaa. Suuri työ on tullut päätökseen ja Gibatin tarinoiden ensimmäinen osa, Tasangon tyttäret (suom. Outi Menna), julkaistaan 10. syyskuuta. 9–12-vuotialle suositeltu kirjasarja kertoo maasta, jota hallitaan ankaralla kädellä ja lapsista, joilla on salattuja voimavaroja nousta aikuisten tylyä maailmaa vastaan. Klingenberg on julkaissut lähes 30 teosta; kuvakirjoja, helppolukuisia kirjoja, oppikirjoja ja lastenromaaneja. Hän on tänä vuonna toista kertaa ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi ja hänelle on myönnetty sekä Runeberg Junior -palkinto että Svenska litteratursällskapetin palkinto. Hänen kirjansa Viisi hauvaa (suom. Outi Menna) valittiin äskettäin IBBY:n kunnialistalle vuodelle 2024.

Tietokirjailija ja journalisti Mia Takulan Eloonjäämisopas on huuto selviytymisen puolesta, niin ihmisten kuin muiden eläinten. Se on myös kurkistus maailmaan, jossa saa kyseenalaistaa sen, mikä on aina ollut normaalia. Suomen ensimmäisen eläinoikeusjärjestön perustajiin kuuluva Takula tuli tunnetuksi jo 19-vuotiaana vapauttamalla kettuja turkistarhoilta.

23.8.2024 tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun noin kaksi miljoonaa ihmistä muodosti Baltian maiden itsenäisyyden puolesta kuusisataa kilometriä pitkän ihmisketjun, joka kulki Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Baltian ketju, jota kutsutaan joskus myös Vapauden ketjuksi, lisättiin Unescon Maailman muisti -kulttuuriperintörekisteriin vuonna 2009. Kirjailija Eppu Nuotio ja kuvittaja Sanna Pelliccionin kirja Sinä päivänä kertoo juuri siitä päivästä.

Oululaisen Anu Vähäahon uusi romaani Niin kauan kuin voit rakastaa jatkaa Oulun seudun historiasta ammentavaa sarjaa. 1800-luvulla Oulu oli kansainvälisen tervakaupan keskus, mutta silti Oulun seutua ei ole juurikaan kuvattu historiallisissa viihderomaaneissa. Vähäahon romaaneissa yhdistyy huolellinen historiallinen taustatyö ja tunteikkaat juonenkäänteet.

Camila Sosa Villadan esikoisromaani Yöeläimiä (suom. Emmi Ketonen) kertoo hyljeksitystä transyhteisöstä, joka yhtenä yönä löytää hylätyn poikavauvan puistosta ja ottaa lapsen luokseen asumaan. Kirjan vastaanotto espanjankielisessä maailmassa on ollut sensaatiomainen, ja Sosa Villadan kirjallinen ura on saanut vauhdikkaan lähdön, kun kirjan käännösoikeudet on myyty yli 20:lle kielialueelle. Kirjailija esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla lauantaina 25.5.2024.

Uudessa kirjassa Sotilas nro 13 toimittaja Marcus Lindqvist kertoo vuonna 2022 Ukrainassa sotineen suomalaisen reservinupseeri Ralf Sirénin ja hänen tovereidensa kokemuksista sodassa ja sen jälkeen. Sotaa kuvataan läheltä ja kaaoksen tunne on väistämätön. Sodan raakuus vaikutti Siréniin ja hän kärsii yhä posttraumaattisista oireista. Kukaan ei palaa sodasta muuttumattomana.

Tänä vuonna S&S julkaisee vielä muun muassa Eva Frantzin, Astrid Swanin, Henni Kitin ja Johannes Anyurun romaanit, Anni Marttisen ja Mia Takulan tietokirjat ja Ellen Strömbergin, Vuokko Hurmeen ja Axel Åhmanin lastenkirjat.

Venäjällä opiskeluaikoinaan asunut elokuvaohjaaja Reetta Aalto käsitteli ensimmäisessä romaanissaan suomalaisen päähenkilön suhdetta venäläiseen mieheen. Uudessa romaanissa liikutaan samassa mielenmaisemassa, mutta keskiössä on keski-ikäistynyt kertoja, joka joutuu kohtaamaan menneisyyden asenteet ja ihmissuhteet uudessa valossa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkaa.

Johanna Försterin Unien sirkus on monikerroksinen tarina, jossa liikutaan lähitulevaisuuden totalitaarisessa Euroopassa, maagisessa rinnakkaismaailmassa ja päähenkilön muistoissa. Näistä syntyy kudelma, jossa kontrolloivan ympäristön valheellisuus asettuu vastakkain ilon ja mielikuvituksen kanssa.

Elämän ihme, vauva, muuttaa elämässä kaiken. Lopullisesti elämä mullistuu, kun vastasyntyneen isä jättää äidin. Härmälän internetissä julkaisemat puoliomaelämäkerralliset sarjakuvastripit herättivät laajaa kansainvälistä huomiota muutama vuosi sitten. Sen jälkeen Härmälä alkoi työstää aiheesta pidempää sarjakuvaromaania. Sinkkumutsi ilmestyy yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Vigdis Hjorthin kolmas suomennettu romaani on intensiivinen ja järkyttävä kuvaus nuoruudesta, joka tulee eletyksi yhä uudelleen. Romaani sai yksimielisesti ylistävän vastaanoton Norjassa syksyllä 2023 ja ilmestyy tuoreeltaan Katriina Huttusen loisteliaana suomennoksena.

Meri Valkaman journalistinen tietokirja Perinnönjako – Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta pureutuu presidentti Halosen työhön maailmanpoliittisesta näkökulmasta. Kirja sai alkunsa Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022, jolloin Halosta ryhdyttiin kritisoimaan rajusti hänen aiemmasta Venäjän-politiikastaan. Mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään? Voiko seuraava sukupolvi ymmärtää edeltäjien valintoja? Muun muassa siihen kirja etsii vastauksia. Perinnönjako pohjautuu Meri Valkaman ja Tarja Halosen vuoden ajan käymiin keskusteluihin. Valkama seurasi Halosen yhä jatkuvaa kansainvälistä työtä myös muun muassa Israeliin ja Palestiinaan suuntautuneella matkalla. Perinnönjako julkaistaan 19. maaliskuuta 2024, Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä.

Pitääkö traumasta vapautua kertomalla siitä kaikille, huutamalla asiansa megafoniin? Voiko oman tarinansa hyväksyä ja löytää uuden perheen kaltaisensa joukosta? Meri Kuusiston uudessa romaanissa kertoja kamppailee voidakseen käsitellä lapsuudessa koetun hyväksikäytön aiheuttamaa traumaa. Samalla nousee esiin yksi kirjallisuutemme viimeisistä tabuista – äiti hyväksikäyttäjänä. Liila on lahjakkaan kirjailijan neljäs romaani ja ilmiömäinen kerronnan taidonnäyte. Synkkää aihetta valaisevat omintakeiset ja osuvat, vinon huumorin sävyttämät huomiot maailmasta.