Finanssivalvonta

Suomen talous kääntyi taantumasta hyvin vaisuun kasvuun alkuvuonna, mutta epävarmuus leimaa yhä finanssisektorin toimintaympäristöä. Heikosta taloustilanteesta huolimatta pankkisektorilla vakavaraisuus on säilynyt vahvana, vaikka sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä se heikkeni hieman. Geopoliittinen tilanne on pysynyt jännitteisenä ja korkonäkymät epävarmoina, mikä lisää finanssisektorin riskejä.

Asiakkaiden oikeus laissa määriteltyihin peruspankkipalveluihin toteutuu Suomessa pääosin hyvin. Finanssivalvonnan arvion mukaan peruspankkipalveluja oli vuonna 2023 edelleen hyvin ja pääosin kohtuuhintaisesti tarjolla. Selvityksen tiedot perustuvat vuodenvaihteen 31.12.2023 tilanteeseen.

Finanssivalvonta on määrännyt 15 000 euron seuraamusmaksun rahanvälityspalvelun tarjoajalle Alami Services Oy:lle, koska se ei ole tehnyt ilmoituksia rahanpesun selvittelykeskukselle yksittäisistä tai toisiinsa yhteydessä olevista maksuista tai suorituksista, joiden arvo on vähintään 1 000 euroa. Ilmoittaminen on pakollista ja koskee jokaista 1 000 euron summarajan ylitystä.

Finanssivalvonta on määrännyt 25 000 euron seuraamusmaksun Roble Services Oy:lle, koska se ei ole laatinut riittävää riskiarviota eikä riittävästi arvioinut asiakassuhteisiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä.

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has filed a request to the police for criminal investigation concerning suspected securities market offences related to Oma Savings Bank Plc. At the same time, the FIN-FSA is examining the need to impose administrative sanctions on the bank. The FIN-FSA is monitoring the bank's activities closely to ensure the reliable governance of the company. The bank’s financial situation is stable, and it has good liquidity and capital adequacy. The corresponding Finnish-language press release was published on 3 May 2024.

Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.

Toimintaympäristön synkkenemisestä huolimatta finanssisektorin vakavaraisuus säilyi viime vuonna vahvana. Vaikka pankkien yritys- ja kotitalousasiakkaiden luottoriskit kohosivat, olivat Suomen pankkisektorin ongelmaluotot ja luottotappiot kuitenkin edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Myös vakuutussektorilla vakavaraisuus säilyi hyvänä, vaikka heikkenikin hieman. Työeläkesektorilla osakesijoitusten määrän kasvu lähes puoleen sijoitusallokaatiosta heikensi stressikestävyyttä, joka kuitenkin säilyi kohtalaisella tasolla. Talouskehitykseen ja geopoliittiseen tilanteeseen liittyy edelleen merkittäviä riskejä ja haavoittuvuuksia, joilta suojaavat valvottavien vahva vakavaraisuus ja maksuvalmius, laadukas riskienhallinta ja varautuminen.

Finanssivalvonta on määrännyt 60 000 euron seuraamusmaksun Tecnotree Oyj:n entiselle hallituksen jäsenelle Markku Wileniukselle. Hän on toteuttanut yhtiön osakkeisiin liittyneen liiketoimen 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen yhtiön puolivuosikatsauksen julkaisemista.

Finanssivalvonta on määrännyt 90 000 euron suuruisen rikemaksun Kevalle. Keva on vuosina 2019‒2023 laiminlyönyt velvollisuutensa varmistaa, että tiedot kaikista sen tekemistä johdannaissopimuksista ilmoitetaan sääntelyn edellyttämällä tavalla kauppatietorekisteriin.

Suomalaispankkien likviditeettitilanne on pysynyt vakaana toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta. Rahapolitiikan kiristyminen ja markkinakorkojen nousu ovat kuitenkin kasvattaneet pankkien varainhankinnan kustannuksia. Samalla kun pankkien maksamat talletuskorot ovat nousseet, talletusten määrä on vähentynyt. Korvatakseen keskuspankkilikviditeetin ja talletusten vähenemistä pankit ovat enenevässä määrin hankkineet rahoitusta markkinoilta. Riippuvuus etenkin lyhytaikaisesta markkinavarainhankinnasta lisää pankkien haavoittuvuutta markkinahäiriöille. Riittävät likviditeettireservit ja asianmukaiset likviditeetin varautumiskeinot antavat suojaa markkinahäiriöitä vastaan.

Pankkivaltuusto on nimittänyt Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenet kolmivuotiskaudeksi 1.1.2024 alkaen. Jäseniksi nimitettiin Marja Nykänen, johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Pauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Liisa Siika-aho, osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö. Yllämainittujen henkilökohtaisiksi varajäseniksi nimitettiin Katja Taipalus, osastopäällikkö, Suomen Pankki Paula Kirppu, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Jaana Rissanen, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi jäseniksi nimitettiin Lasse Heiniö, filosofian kandidaatti, vakuutusmatemaatikko (SHV) Martti Hetemäki, työelämäprofessori Leena Kallasvuo, kauppatieteiden maisteri. Marja Nykänen määrättiin johtokunnan puheenjohtajaksi ja Pauli Kariniemi johtokunnan varapuheenjohtajaksi. Finanssivalvonnan ja sen johtokunnan tehtävistä säädetään laissa. Johtokunta asettaa tavoitteet valvojan toiminnalle, päättää sen toimintalinjoista sekä ohjaa ja v

Finanssisektorin toimintaympäristö on heikentynyt edelleen syksyn aikana, kun korkeat korot ja talouskasvun hiipuminen rasittavat kotitalouksia ja yrityksiä. Erityisesti tilanne on koetellut kiinteistö- ja rakennussektoria. Myös geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta ja finanssisektorin riskejä. Kohonneiden riskien aikana vakavaraisuuden, vahvan riskinkantokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu.

Finanssivalvonnan johtokunta on nimittänyt yhteiskuntatieteiden maisteri Marko Myllerin Pankkivalvonta-osaston osastopäälliköksi viiden vuoden määräajaksi 1.1.2024 alkaen. Osastopäällikkö on Finanssivalvonnan johtoryhmän jäsen ja raportoi johtajalle. Pankkivalvonta-osasto vastaa luottolaitossektorin vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvalvonnasta yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa sekä pankkien ja muiden kuluttajaluotonmyöntäjien menettelytapojen valvonnasta. Osastolla valvotaan muun muassa luottolaitosten hallinnon luotettavuutta, riskienhallinnan menettelyjä ja riskinottoa. Pankkisääntelyn kehittäminen on osa osaston toimintaa. Marko Myller on toiminut Pankkivalvonta-osastolla Jatkuva valvonta 1 -toimiston toimistopäällikkönä sekä varajäsenenä Euroopan pankkiviranomaisen EBAn hallintoneuvostossa ja Euroopan keskuspankin valvontaneuvostossa. Jatkuva valvonta 1 -toimiston vastuulla on Nordean vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvalvonta osana EKP:n yhteistä valvontatiimiä. 1.7.2023 alkaen M

Vaisu talouskehitys ja talousnäkymien epävarmuus ovat pitäneet Suomen finanssisektorin riskit korkeana alkuvuonna. Erityisesti kiinteistömarkkinoiden riskit ovat kasvussa. Finanssisektorin vahva vakavaraisuus tuo suojaa heikkenevän toimintaympäristön tuomilta riskeiltä.

Finanssivalvonta on antanut julkisen varoituksen Pohjola Vakuutus Oy:lle. Yhtiö ei ole aloittanut korvausasioiden selvittämistä, antanut päätöksiä eikä toimittanut säädettyjä asiakirjoja asianomaiselle muutoksenhakuelimelle työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyissä määräajoissa. Yhtiöllä ei myöskään ole ollut riittävää korvaustoiminnan ja raportoinnin kattanutta sisäistä valvontaa eikä korvaustoiminnassa riittävän luotettavaa tietoa tuottaneita tietojärjestelmiä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on analysoinut Pohjoismaiden ja Baltian maiden pyynnöstä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen aiheuttamia uhkia ja haavoittuvuuksia alueella. IMF ehdottaa kansallisen riskiarvion ja valvojien riskiarvion kehittämistä pääosin uudistamalla rajat ylittävien maksujen analyysiä. Lisäksi eri tietolähteitä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin rahanpesun kannalta korkeariskisten maiden tunnistamisessa.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on julkaissut EU:n laajuisten stressitestien tulokset, ja Finanssivalvonta on testannut suorassa valvonnassaan olevien pankkien stressinsietokykyä. Testien mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen, mutta pankkien puskurit ovat kuitenkin rajalliset. Stressitestien heikomman kehityksen skenaario oli tällä kertaa poikkeuksellisen ankara.

Asiakkaiden oikeus laissa määriteltyihin peruspankkipalveluihin toteutuu Suomessa pääosin hyvin. Finanssivalvonnan arvion mukaan peruspankkipalveluja oli viime vuonna hyvin ja pääosin kohtuuhintaisesti tarjolla, mutta palvelutarjonta painottuu pankkien digitaalisiin palveluihin. Vaikka digitaaliset palvelut ovat valtaosalle asiakkaista pääasiallinen kanava päivittäisen pankkiasioinnin hoitamiseen, pankkien on turvattava myös henkilökohtaisen asiakaspalvelun saatavuus ja digitaalisia palveluita käyttämättömien asiakkaiden mahdollisuus kohtuuhintaiseen asiointiin.

Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien – kotitalouksien ja yritysten – häiriönsietokykyä. Toimintaympäristön koholla olevista riskeistä huolimatta kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa. Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa. Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.