Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan ja Keski-Suomen julkaiseman selvityksen mukaan sähköistyminen ja vedyn käyttö ovat keskeisessä roolissa fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

Pirkanmaan alueella ostoliikennettä on nykyään sen joka ilmenemismuodossa. Suunnitelmia selkeästi nykyistä kattavammasta taajama- ja lähijunaliikenteestä on paljon. Millaisia liikennekokonaisuuksia tulevina vuosina kilpailutetaankaan, on rahoitusvastuun oltava lähtökohtaisesti valtiolla.

Pirkanmaalainen yhteistyö on luontaisesti mutkatonta ja tilannekuvan jakaminen erilaisten sidosryhmien kanssa on entisestään tiivistynyt. Hyvänä esimerkkinä tästä on laaja maakunnallinen vaikuttamistyö. Kuntien kanssa käydään vuoropuhelua säännöllisesti eri tehtäväalueilla.

Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaava on hyväksytty Pirkanmaan maakuntavaltuuston käsittelyssä maanantaina 7.4.2025.

Business Tampere Oy:n, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteinen Digital Health 3 -hanke kehittää pk-yritysten tuotteita, teknologioita ja palveluja ja pilotoi ja kaupallistaa uusia teknologioita.

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä esittää hallituksen puoliväliriiheen tavoitteita, joilla saataisiin kasvua laajalle alueelle. Ryhmän mukaan Suomen taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät investointeja koulutukseen, puolijohdealaan, puolustus- ja turvallisuussektoriin sekä liikenneinfraan.

Länsi-Suomi on avainasemassa Suomen sivistyksen turvaamisessa ja osaamisen tason nostamisessa, teollisuuden uudistamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistamisessa. Lännessä on myös hyvät edellytykset puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden osaamisverkoston kokoamiseen.

Pirkanmaan liitto vaatii, että liikennesuoritteen roolia ja kasvunäkymiä on painotettava nykyistä enemmän, kun väylien rahoitusta kohdennetaan kansallisesti. Erityisesti Tampere–Kangasala–Orivesi-yhteysväli (Vt 9) on turvallisuudeltaan puutteellinen ja suorastaan vaarallinen. Maakunnan merkittävin huolenaihe on viimein saatava kuntoon.

Millainen maakuntamme on, jos kilpailu teknologiasta lisää blokkiutumista, turvallisuuttamme uhkaavat monenlaiset myrskyt, jos uudenlainen eliitti erkaantuu muista tai meidän on sopeuduttava rajuun ilmastokriisin? Näihin kysymyksiin vastaavan tulevaisuustarkastelun toteuttivat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.

Sinulla on nyt mahdollisuus osallistua vuosien 2026-2029 maakuntaohjelman valmisteluun.

Hankkeen tavoitteena oli edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta.

Kuntakierroksen ylätavoitteena on lisätä ymmärrystä Pirkanmaan kuntien väestökehityksen dynamiikasta ja vaikutuksista erityisesti niiden elinvoiman näkökulmasta.

Kuluneiden kahden vuoden aikana on Pirkanmaan liitossa tehty paljon työtä vakaan toiminnan pohjan rakentamiseksi, ja nyt tuo työ jo tuntuu ja näkyy, kirjoittaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Tampereen Hakametsän aluetta kehitetään EU-rahoituksen avulla innovatiiviseksi kaupunkikehittämisen alustaksi. Hankkeessa syntyy uudenlainen verkosto ja osaamiskeskittymä urheilu-, hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten ja TKI-palveluntuottajien kanssa ja osana Tampere Health -ekosysteemiä.

Pirkanmaa tarvitsee Läntisen vienti-Suomen veturina uudistuvaa teollisuutta. Teollisuudelle on kuitenkin kasvumaakunnassa vaikeaa löytää sijaintipaikkoja. Siksi aluevarauksia tulee tarkastella riittävän ajoissa koko maakunnan tasolla.

Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville 1.11.–1.12. välisenä aikana. Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen suunnittelijoita on tavattavissa Virroilla, Akaassa, Lempäälässä, Tampereella ja Ikaalisissa.

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Sofia Vikman luovutti maanantaina Pirkanmaan palkintoon kuuluvan rahapalkinnon kunniakirjoineen Tampereen Pyrinnön yleisurheilun nuorisotoimintaan ja Teiskon Urheilijoiden Skiteamille.

Pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä – erityisesti valmistavassa teollisuudessa – on tarvetta saada sekä ymmärrystä materiaalien kiertotaloudesta että tukea materiaalikiertoon liittyvien ongelmien ratkaisuissa. Apuna voi olla esimerkiksi tiekarttatyylinen toiminta tai tekniset pilotit.

Vetytalouden painopiste on siirtynyt kokonaisvaltaiseen teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja sektori-integraatioon, jossa vedyn rooli tullee olemaan keskeinen. Kiihtyvä energiamurros edellyttää muutoksia. Sektori-integraatio tarkoittaa sähkö-, kaukolämpö- ja kaasuverkkojen yhteispeliä. Tämän yhteispelin kehittyminen on yksi energiamurroksen tärkeimmistä edellytyksistä.

Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Länsi-Suomen teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelu käynnistetään pikaisella aikataululla yhdessä valtioneuvoston kanssa.