Suomen Psykologiliitto

Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Terapiatakuun piiriin on kuitenkin nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tulossa hoitoa ainoastaan lieviin ja keskitasoisiin masennus- ja ahdistusoireisiin.

Esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi jättäisi nykyisessä muodossaan suurimman osan mielenterveyden ongelmista kärsivistä lapsista ja nuorista ilman heidän tilanteeseensa sopivaa hoitoa ja tukea. Hallituksen esittämän lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Valitettavaa on, että esitetty lasten ja nuorten terapiatakuun toteutustapa ei vastaa näihin tavoitteisiin.

Mitä nuoren mielessä tapahtuu, kun hän turvautuu itseään vahingoittavaan käyttäytymiseen? Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän keskustelussa SuomiAreenalla pohditaan, millaiset tekijät nuorta suojaavat tai haavoittavat ja kuinka itsetuhoista nuorta voidaan tukea. Keskustelu järjestetään Porin torilla tiistaina 25.6.2024 klo 10–10.45.

Kevätkokoukseensa 18.5.2024 kokoontunut Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto kehottaa erityisesti julkista sektoria kehittämään psykologien roolia organisaatioissaan. Psykologien laajan osaamisen arvo tulisi tunnistaa hoidon ja arvioinnin lisäksi myös kehittämistehtävissä.

Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.

Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.

Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.

Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.

Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.

Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella psykologien työtä johdetaan Suomessa vaihtelevasti. Psykologit ovat hyvin sitoutuneita toimimaan psykologian alalla, mutta työnantajat eivät ole onnistuneet sitouttamaan heitä kovin hyvin. Perehdyttämiseen ja palautteen antamiseen työpaikoilla kannattaisi panostaa.

Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella suomalaiset psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja on tyytyväisiä työhönsä. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön kuitenkin vaihtelevat, ja moni kokee työn aiheuttamaa kuormitusta.

Psyykkisen kuormituksen hallintaan työelämässä tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren haluavat nostaa mielenterveyden EU:n agendalle.

Mielenterveyskriisiä ei päästä purkamaan keskittymällä pelkästään pahoinvointiin. Psykologiliitto järjestää SuomiAreenalla keskustelun, jossa kerrankin keskitytään siihen, mitä voimme tehdä edistääksemme mielenterveyttä ja hyvinvointia. Keskustelu järjestetään Porissa kauppakeskus Puuvillassa tiistaina 27.6.2023 klo 12–12.45. Keskustelun voi katsoa suorana lähetyksenä tai tallenteena MTV Katsomo -palvelusta.

Mielenterveyskriisin ratkaisu on välttämätön edellytys työllisyyden lisäämiselle ja sote-menojen kasvun hillitsemiselle, painottaa Psykologiliiton liittovaltuusto kevätkokouksessaan. Ratkaisu on toimivat perustason palvelut lähellä ihmisten arkea. Perusterveydenhuollossa tarvitaan porrasteinen hoitomalli mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

PsL Nina Lyytinen on valittu Vuoden psykologiksi 2023. Lyytinen on menestyksekkäästi löytänyt uusia yleisöjä psykologisen tiedon levittämiseen ammattimaisesti toimitetun podcastinsa avulla. Psykopodiaa-podcast on jo pitkään ollut Suomen suosituimpia mielenterveysalan mediasisältöjä.

Psykologipäivät on mielenterveyden valtakunnallinen suurtapahtuma Helsingissä 21.–22.3.2023. Päivien teema on Mielenterveystyön tulevaisuus.

Hyvä median edustaja, tervetuloa mielenterveyden valtakunnalliseen suurtapahtumaan Psykologipäiville! Psykologipäivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 21.–22.3. teemalla Mielenterveystyön tulevaisuus. Luvassa on laaja kattaus syvälle pureutuvaa asiaa mielenterveydestä ja erilaisia näkökulmia alansa huippuasiantuntijoilta.

Hyvä median edustaja, tervetuloa mielenterveyden valtakunnalliseen suurtapahtumaan Psykologipäiville! Psykologipäivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 21.–22.3. teemalla Mielenterveystyön tulevaisuus. Luvassa on laaja kattaus syvälle pureutuvaa asiaa mielenterveydestä ja erilaisia näkökulmia alansa huippuasiantuntijoilta.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan 1.3.2023 julkaiseman selvityksen mukaan psykologien työvoimapula on merkittävä ja pahenee entisestään. Kevan selvitys antaa kuitenkin osittain virheellistä tietoa psykologien tilanteesta ja ongelmien syistä, sillä ennusteet eivät pohjaa ajankohtaiseen tilanteeseen.

Mielenterveys on muutakin kuin sairauden poissaoloa. Suomen Psykologiliiton tavoitteet eduskuntavaaleihin 2023 muistuttavat ennaltaehkäisyn ja toimivien matalan kynnyksen perustason mielenterveyspalvelujen merkityksestä.