Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Etelä-Karjalan siltaurakan työt käynnistyvät maaliskuun aikana. Kolme huonokuntoisia siltaa korjataan Taipalsaaressa, Savitaipaleella ja Lappeenrannassa.

Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta.

Moottoriteillä nopeusrajoitukset on laskettu talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusperiaatteiden mukaisesti enintään 100 kilometriin tunnissa. Takaisin kesärajoituksiin siirrytään tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kun päivät pitenevät ja ajo-olosuhteet paranevat. Poikkeuksena ovat kuitenkin moottoritiet, joissa on vaihtuvat nopeusrajoitukset. Niillä kesänopeuksia voidaan käyttää valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan siis käyttää jo 1.3.2025 alkaen, jos sää- ja keliolot sen sallivat. Keväällä ajokelit saattavat kuitenkin vaihdella nopeasti tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Talvi ja pakkaset jatkuvat vielä, minkä vuoksi turvallinen ajonopeus voi olla huomattavasti alempi kuin liikennemerkissä osoitettu nopeusrajoitus. Tärkeää on siis valita oikea tilannenopeus olosuhteiden mukaan moottoritielläkin. Kotkan kohdan talvirajoitus valtatiellä 7 Kaakkois-Suomen ELY-keskus otti kuluvalle talvikaudelle käyttöön

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi tammikuussa 11 prosentilla vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta ja myös joulukuusta. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kaikkien työttömien. Korkeakoulutettujen työttömyys on myös huomattavasti lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa edelleen. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni muissa alueen seutukunnissa paitsi Kouvolassa.

Tiesuunnitelma valtatien 6 parantamisesta Keltin ja Tanttarin välillä on valmis. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on asettanut tiesuunnitelman nähtäville, ja siitä voi jättää muistutuksia.

Viime vuonna Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon saatiin erilaisia Euroopan unionin ja kansallisia yritys- ja hankerahoitustukia ja hankittiin työllisyyspalveluja yhteensä 61 miljoonalla eurolla. Lisäksi alueen elinvoimalle tärkeää valtion maantieverkkoa ylläpidettiin ja korjattiin lähes 50 miljoonalla eurolla. Maatalouden tulotukea maksettiin 66,7 miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi joulukuussa kahdeksalla prosentilla vuodentakaisesta, mikä on linjassa koko maan tilanteen kanssa. Lomautettuja oli vuodentakaiseen verrattuna hieman vähemmän, mutta marraskuusta lomautettujen määrä sen sijaan kasvoi reilusti. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kaikkien työttömien. Korkeakoulutettujen työttömyys on myös huomattavasti lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa edelleen. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni kaikissa seutukunnissa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan kaupunki sekä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat päivittivät yhteistyössä, aiemman vuonna 2018 valmistuneen liikenneturvallisuussuunnitelman, liikenneympäristön toimenpideohjelman.

Päijät-Häme sijoitetaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen, jonka päätoimipaikka on Kouvola. Päijät-Hämeen sijoittumisesta päätettiin elinvoimakeskusten toimeenpanohankkeen poliittisessa ohjausryhmässä 14.1.2025.

Jord- och skogsbruksministeriet godkände NTM-centralen i Sydöstra Finlands förslag om betydande. områden med översvämningsrisk. Kustområdet kring Fredrikshamn och Kotka och den nedre delen av Kymmene älv fortsätter som områden med betydande översvämningsrisk. De översvämningsgrupper som tillsatts vid havskusten och i avrinningsområdet fortsätter att följa upp hur målen och åtgärderna i riskhanteringsplanerna framskrider.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksen merkittävistä tulvariskialueista. Haminan ja Kotkan rannikkoalue ja Kymijoen alaosa jatkavat merkittävinä tulvariskialueina. Merenrannikolle ja vesistöalueelle asetetut tulvaryhmät jatkavat tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymisen seurantaa.

Vuoden 2024 loka–joulukuussa 22 eri yritystä ja 16 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä noin 346 000 euroa, kehittämishankkeisiin yhteensä runsaat 1,3 miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi marraskuussa 11 prosenttia vuodentakaisesta, mikä on linjassa koko maan tilanteen kanssa. Lomautettujen määrässä nousua on kahdeksan prosenttia. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kaikkien työttömien. Korkeakoulutettujen työttömyys on myös huomattavasti lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edelleen, erityisesti 2–3 vuotta työttömänä olleiden osalta. Uusien avointen työpaikkojen määrä laski selvin luvuin kaikissa seutukunnissa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yrityspalvelutiimi uudistuu ja jatkaa palvelujen tarjoamista Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa myös vuonna 2025. Palvelukokonaisuuteen kuuluu muun muassa rahoitus- ja neuvontapalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.

Salpausselkien helminauhat on Kaakkois-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä. Helmi-keskittymät ovat alueellisesti tunnistettuja luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita seutuja, joilla on myös luonnonhoidon ja ennallistamisen tarpeita. Ehdotus Helmi-keskittymästä on valmisteltu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 alueellisessa yhteistyöryhmässä sidosryhmien kanssa.

Kaakkois-Suomessa oli lokakuussa työttömiä 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Karjalassa työttömien määrä nousi Kymenlaaksoa huomattavasti enemmän, mitä selittää osin lomautusten merkittävä lisääntyminen Etelä-Karjalassa. Maakunnan lomautusten suhteellinen kasvu (+51 %) on koko Suomen maakunnista suurin. Työttömyyden kuva on muutoin pysynyt suurin piirtein edellisten kuukausien kaltaisena Kaakkois-Suomessa.

Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat kuluvana talvena, miten pelkästään formiaatit toimivat tiesuolan sijasta liukkaudentorjunnassa pohjavesialueella. Vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty muualla maailmassa vastaavissa liikenneoloissa. Kokeilun tuloksia tullaan hyödyntämään muillakin Suomen pohjavesialueilla.

Sekä yksityishenkilöiden että ammattiautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2024 nousi koko Suomessa hieman vuoteen 2023 verrattuna, selviää Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Kaakkois-Suomesta löytyy paljon kriittisiä ammattiautoilijoita, koska raskaan liikenteen kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan laski selvästi.

Husulan tunneli suljetaan tunnelijärjestelmän huoltotöiden takia, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.

Talvi voi yllättää autoilijat, mutta maanteiden talvihoito pyrkii vähentämään mahdollisen yllätyksen vaikutuksia. Liukkautta torjutaan mahdollisimman ennakoivasti suolaamalla, hiekoittamalla tai formiaatteja käyttämällä. Kun lunta sitten tulee, aurataan vilkkaimmat tiet ensimmäisenä. Lämpötilan sahaaminen plusasteiden ja pakkasen välillä on haastavin talviolosuhde tienpitäjän kannalta.