Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Jokaisella on oikeus hyvään suunterveyteen. Hallituksen esittämä Kela-korvausten nosto ja kehittäminen ovat Hammaslääkäriliiton mukaan oikea askel siihen suuntaan, että suun terveydenhuollon potilasmääriä voidaan tasata paremmin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suun terveydenhuollon rahoitusta vähennetään hyvinvointialueilta tai julkisia palveluja ei enää tarjota koko väestölle.

Hammaslääkärin työssä osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Ammattikunnalla on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus kouluttautua läpi työuran. Työnantajaa laki velvoittaa turvaamaan täydennyskoulutuksen edellytykset. Säästöpaineissa osa hyvinvointialueista on kuitenkin alkanut säästää myös koulutusmäärärahoista. Hammaslääkärijärjestöjen päivitetty täydennyskoulutussuositus muistuttaa kaikkia hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan riittävästä täydennyskoulutuksesta.

Uuden Kela-korvausmallin pohjaksi Hammaslääkäriliito ehdottaa mallia, joka kannustaa vaikuttavaan, säännölliseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon sekä hoidon jatkuvuuteen. Tavoitteena on myös lisätä hoidon saatavuutta ja turvata entistä suuremmalle osalle väestöä mahdollisuus hakeutua yksityiseen suun terveydenhuoltoon.

Uutta Kela-korvausmallia tulee Hammaslääkäriliiton mukaan kehittää niin, että se kannustaa vaikuttavaan, säännölliseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon sekä edistää suunterveyttä ja vähentää hoidon tarvetta. Mallin tulee parantaa hoidon saatavuutta ja helpottaa julkisen puolen hoitojonoja. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi hammaslääkärin tulee jatkossakin päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.

Hampaiden reikiintyminen on saatava kuriin, epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia on rajoitettava ja on vähennettävä runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden kulutusta, painottaa Suomen Hammaslääkäriliitto eurovaalitavoitteissaan.

Nuorten aikuisten suunterveyteen vaikuttavat elämänvaiheen monet muutokset, kuten itsenäistyminen ja muutto omaan kotiin, varusmiespalvelu, opiskelijaelämä ja perheen perustaminen. Hammaslääkäriliiton Avaa suu -kampanja kannustaa erityisesti nuoria aikuisia pitämään huolta suunterveydestä. Kevään kampanja-aika on 18.–31.3. Suunterveyspäivää vietetään vuosittain 20. maaliskuuta.

Suomalainen suun terveydenhuolto on jokaisen tarvitsema peruspalvelu, jota noin kaksi miljoonaa suomalaista aikuista käyttää joka vuosi. Tulevien vuosien avainkysymys on, miten tarvittavat palvelut saadaan turvattua ihmisille läpi elämän.

Hammaslääkärien työhyvinvointi on säilynyt varsin vakaana terveydenhuollon suuressa muutoksessa, mutta julkisella puolella työskentelevät kokevat työkuormituksen suuremmaksi ja vaikutusmahdollisuudet pienemmiksi kuin yksityisellä puolella toimivat, kertoo Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimus 2023.

Uuden Kela-korvausmallin tulee Hammaslääkäriliiton mukaan kannustaa säännölliseen hoitoon, jolla voidaan turvata hoidon oikea-aikaisuus, edistää suunterveyttä ja vähentää hoidon tarvetta. Uuden korvausmallin suunnittelu on päätetty aloittaa osana hallitusohjelmaa. Suun terveydenhuollon palvelujen näkökulmasta uudistus on Hammaslääkäriliiton mielestä erittäin tarpeellinen.

Suomen ikääntyvässä väestössä yhä useampi on hampaallinen. Suunterveyden ja hampaiston toimintakunnon ylläpito on tärkeää sekä yksilön terveyden, elämänlaadun ja ravitsemuksen että palvelujen riittävyyden kannalta. Hammaslääkäriliiton syksyn Avaa suu -kampanjassa muistutetaan ikääntyneen väestön suunterveyden merkityksestä. Kampanja on käynnissä 4.–17.9.

Hallitus aikoo korjata terveydenhuollon kuormittunutta tilannetta korottamalla Kela-korvauksia viimeistään vuodenvaihteessa. Kela-korvauksia korotetaan tuntuvasti ja ne painottuvat perusterveydenhuoltoon. Hammaslääkäriliitto edellyttää, että korotuksia kohdennetaan myös suun terveydenhuoltoon, joka on osa perusterveydenhuoltoa.

Suun sairaudet ovat yleisempiä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla. 2020-luvulla huono-osaisuus ja syrjäytyminen näkyvät yhä suomalaisten hampaista ja suunterveydestä. Suun terveyserojen kaventamiseen tarvitaan hyvinvointialueilla vaikuttavia ja määrätietoisia toimia sekä lisää voimavaroja – tämä tulee huomioida hallitusohjelman toteutuksessa, painottaa Hammaslääkäriliitto.

Hammaslääkäriliitto on suomalaisten eniten arvostama ammattiliitto vuonna 2023, kun vertailtiin eri ammattiliittojen kokonaismielikuvia ja arvostusta. Parhaaksi vastaajat arvioivat Hammaslääkäriliiton myös johdon kyvykkyydessä. Yhteiskunnalliselta vastuunottokyvyltään Hammaslääkäriliitto oli vastaajien mielestä toiseksi paras. Tiedot selviävät Taloustutkimus Oy:n tutkimuksesta, jossa kysyttiin kansalaisten näkemyksiä ja mielikuvia 24 ammattiliitosta.

Suun terveydenhuoltoon tarvitaan riittävät resurssit ja kaikilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä hoitoon. Ennaltaehkäisevää hoitoa on tarpeen vahvistaa nykyisestä, korostaen myös yksilön vastuuta omahoitamisesta. Vaikutamme Hammaslääkäriliiton hallitusohjelmatavoitteissa suunterveyden ja toimivien suun terveydenhuollon palvelujen sekä hammaslääkärien työn ja työhyvinvoinnin puolesta. Kannatamme myös terveysperusteista verotusta suunterveydeksi.

Lapset omaksuvat kotoa positiivisen asenteen suunterveydestä huolehtimiseen. Pienenä opittu kantaa läpi elämän. Siksi jokaisen tulisi saada jo varhaislapsuudessa huoltajilta riittävät tiedot ja taidot huolehtia suunterveydestä, muistuttaa Hammaslääkäriliiton uusi Avaa suu -kampanja. Suunterveyspäivänä 20.3.2023 käynnistyvä kampanja edistää elinikäistä suunterveyttä.

Hammaslääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteissa vaikutamme suunterveyden, toimivien suun terveydenhuollon palvelujen ja hammaslääkärien työhyvinvoinnin puolesta. Suun terveydenhuollon ja suunterveyden edistämisen resurssien pitää olla riittävät ja suun terveydenhuolto tulee integroida osaksi muuta terveydenhuoltoa.

Suun terveydenhuollon palvelujen resurssipula näkyy useilla hyvinvointialueilla. Terveyskeskusten työvoimatilanne on suun terveydenhuollossa monin paikoin vaikeutunut. Osalla alueista on pulaa sekä hammaslääkärivakansseista ja hakijoista että hammashoitajista ja suuhygienisteistä. Toisaalta alueiden välillä on isoja eroja. Samaan aikaan yksityishammaslääkärit voisivat monin paikoin hoitaa nykyistä enemmän potilaita. Tiedot selviävät juuri valmistuneesta hammaslääkärien työvoimaselvityksestä.

Suomalaisten julkiset suun terveydenhuollon palvelut siirtyvät vuoden 2023 alussa uusille hyvinvointialueille. Miten uudistus muuttaa asukkaiden suun terveydenhoitoa ja mikä säilyy ennallaan? Hammaslääkäriliitto kokosi yhteen sote-uudistuksen vaikutukset ihmisten suun terveydenhuollon palveluihin.

Jotta voidaan vastata kasvavaan erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarpeeseen, on riittämätön valtion koulutusrahoitus korjattava viipymättä tasolle, joka vastaa koulutuksen todellisia kustannuksia. Samalla on hyödynnettävä kaikki laadukkaat koulutustahot ja kasvatettava sekä alueellisia että tiettyjen erikoisalojen vetovoimatekijöitä.

Hammaslääkäriliitto pitää THL:n uutta laaturekisteriä tärkeänä työkaluna, jonka avulla voidaan kehittää potilaiden suun terveydenhoidon laatua ja vaikuttavuutta. Suun sairaudet valittiin mukaan rekisteriin sairauksien kansanterveydellisen merkityksen perusteella. Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri on osa terveydenhuollon laaturekisteriä, jota ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).