Kirjapaja

Yksilökeskeisyys on parhaimmillaan vapautta, rajoitteiden poissaoloa ja mahdollisuuksien runsautta, mutta usein ihminen ei sen keskellä tiedä, mihin ja miten tuota vapautta käyttäisi. Tehdessään epätietoisena elämänsä isoja valintoja hän ahdistuu ja kokee riittämättömyyttä. Kaiken epävarmuuden takana on elämän suuria kysymyksiä: kuka oikein olen ja mitä lopulta kaipaan kaikkein eniten?

”Aina se sama puro virtaa, mutta aina se löytää jotenkin eri tavalla uomansa.” Toimittaja ja muusikko Ariel Neulaniemi on koonnut suomalaisen kristillisen populaarimusiikin eli suomigospelin vaiheikkaat vuosikymmenet yksiin kansiin uutuusteokseensa Suomigospelin tarina (Kirjapaja 2024). Haastatteluissa, aikalaiskuvauksissa ja valokuvissa suomigospelin tarinaa kertovat itse tekijät ja kokijat vuosikymmenten varrelta.

Lapsen odotus on kokonaisvaltainen matka, joka voi alkaa jo kauan ennen kuin viivat piirtyvät raskaustestiin. Raskaudenajan tukea hallitseva lääketieteellinen kieli korostaa terveyden seurantaa ja riskien hallintaa, mutta mitä kaikkea jää piiloon?

Ihminen on elinikäinen leikkijä pikkuvauvaiästä isovanhemmuuteen asti. Leikki on myös avain moniin lapsen kasvattajan kohtaamiin haasteisiin. Uudella Leiki kanssani -kirjallaan Tiia Trogen haluaa sekä rohkaista aikuisia leikkimään että lisätä tietoa leikin eri muodoista ja hyödyistä. ”Leikin ei tulisi kuulua vain lapsuuteen vaan sen tulisi olla aina osa elämää. Leikin muoto usein muuttuu, mutta tarve leikkiä ei katoa”, Trogen painottaa.

”Lapsen syntymä aloitti minun matkani oman itseni syntysijoille.” Inka Ikosen uusi kirja Sinussa näen minut on intiimi ja avoin kertomus niistä kokemuksista ja tunteista, joita lapsen syntymä voi vanhemmassa nostaa esiin. Äidiksi tuleminen pakotti Ikosen käymään perusteellisesti läpi elettyä elämäänsä ja tekemään pitkän, paikoin kivuliaan matkan omaan itseen. Lapsesta tuli peili, jota vasten oma elämä asettui katsottavaksi. Kirjoittaja käy läpi paitsi uuden tilanteen esiin nostamia vaikeita tunteita ja muistoja, myös eri tapoja, joilla hän on niitä työstänyt. Yksi keskeinen viesti onkin tunteiden näkyväksi tekeminen ja niiden rohkea kohtaaminen. Kirja itsessään on kaikessa omakohtaisuudessaan jo esimerkki tästä. Tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, painottaa kirjailija.

Mitä eroa on rukouksella ja manifestoinnilla? Mikä on kristityn supervoima? Miten ja miksi tehdään ristinmerkki? Heilastellaanko helluntaina Pyhän Hengen kanssa?

Elinympäristömme on täynnä eri suunnista tulevia, välitöntä huomiota vaativia ärsykkeitä. Kun ihmisen huomiota revitään samanaikaisesti useaan suuntaan, seuraa lyhytjänteistä ja poukkoilevaa suorittamista, joka ennen pitkää johtaa ahdistukseen ja asioiden mielekkyyden katoamiseen. ”Tehokas tapa rauhoittaa poukkoileva mieli ja lakata suorittamasta elämää on keskittyä tietoisesti siihen, mitä tässä hetkessä oikeasti tapahtuu – eli olla läsnä tilanteessa” toteaa tietokirjailija ja läsnäolotutkimuksen pioneeri Salla-Maarit Volanen. Volasen esikoiskirja Huomio hetkeen - Levollisen läsnäolon taito näyttää, mitä hyötyä läsnäolosta voi olla itselle, toisille, ja laajemmin yhteiskunnalle. ”Kun opimme elämään tietoisemmin, opimme myös toimimaan tietoisemmin ”, Volanen kiteyttää.

Miksi moni pelkää tunteitaan? Asuvatko tunteet kehossamme? Kuinka omien tunteiden kanssa oikein tulee toimeen? Mitä hyötyä tunteiden tuntemisesta on? Miksi jotkut tunteet voivat nostaa meissä pintaan häpeää?

Siinä ei ole perässä huutomerkkiä. Piste kyllä. Hiljaisuudessa kun riittää, että on. Elämälle voi oikeasti vetää rajan. Vai voiko?

”Pyörämatka on kuin elämä pienoiskoossa: on ylä- ja alamäkiä, kartalla pysymistä ja harhapolkuja, mutaan juuttumista ja montusta nousemista, huipulle pääsemisen tuskaa ja riemua, onnen ja kärsimyksen hetkiä, ponnistelua ja kevyttä liitoa, hyviä ja huonoja päiviä.”

Miksi lounasruoka väsyttää? Miksi en saa painoa kuriin? Onko verensokerini kunnossa? Monille tuttuja kysymyksiä avaa ravitsemusterapeutti ja tietokirjailija Pirjo Saarnia uudessa kirjassaan Hiilariherkkyys. Tietoa ja reseptejä.

Nykyajan tytöt sisäistävät samat normit kuin heidän esiäitinsä sata vuotta sitten, vaikka tyttöjen elinympäristö on muuttunut valtavasti. Näin kiteyttää lastenpsykiatri ja psykoterapeutti Riikka Riihonen kirjassaan Täysillä tyttö – Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää. Riihonen toteaa, että nyt on korkea aika kyseenalaistaa ja päivittää tyttöjen kasvatukseen ja tyttöyteen liittyviä uskomuksia.

Hautakivi on kylmä ja hiljainen. Kun ihminen kuolee, hänen nimensä hakataan kiveen, mutta nimen takana on elettyä elämää: lämpöä, piinkovia pyrkimyksiä, kipeitä kyyneleitä ja onnen hetkiä. Urheilijan koko elämä ansaitsee tulla nähdyksi, eivät vain tärkeimmät mitalit. Näin tehdään Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Kiveen hakatut -kirjasarjassa, jonka yhdeksäs osa Urheilijoiden voittoja ja tappioita (Kirjapaja) on juuri ilmestynyt. Edesmenneiden urheilijoiden läheisiä haastatelleet pitkän linjan urheilutoimittajat piirtävät kohteistaan kokonaista ja inhimillistä kuvaa. ”Olemme saaneet kieltämättä erikoisella tavalla olla mukana lähes kahdensadan ihmisen elämässä ja kuolemassa”, he toteavat kirjan esipuheessa työstään kirjasarjan parissa. Uudessa kirjassa tutustutaan kahdenkymmenen edesmenneen urheilijan elämään.

”Tämän kirjan tarkoitus ei ole luoda hypeä yhdestäkään ruuasta”, kirjoittaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen uudessa teoksessaan Terveellistä! 25 tärkeää ruoka-ainetta ja miksi niitä kannattaa syödä. Hyvinvoinnin ja ravitsemuksen kentällä avuntarjoajia on laidasta laitaan ja erilaisia ”superruokia” esitellään usein ratkaisuina ongelmiin. Tässä kirjassa seisotaan tukevasti maan kamaralla ja Laatikainen kirjoittaakin antavansa vain sellaisia suosituksia, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja joita voi helposti ostaa lähikaupasta.

Itsemurha on tragedia, josta ei ole olemassa kevyttä versiota. Se on järkyttävä tapahtuma paitsi itsemurhaan päätyvälle, myös läheisille hänen ympärillään. Siksi aihe tarvitsee harkittuja sanoja ja monenlaista vertaistukea. Tähän tarpeeseen vastaa Riitta Ahvenjärven, Eeva Peuran ja Tarja Tervahaudan kirjoittama ja kokoama tuore kirja Lohtua yli pimeän – itsemurhan tehneen läheiselle.

”Jos vain tietäisin, mistä oireeni johtuvat” on tuttu lause psykologi ja psykoterapeutti Aino Juusolan vastaanotolla. Nyt Juusola on kirjoittanut kirjan, joka hakee kysymykseen laajempaa vastausta. Uusi Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta -teos käsittelee ylisukupolvisia tarinoita, ajattelutapoja ja taakkoja, joita jokainen ihminen kantaa mukanaan, halusi tai ei.

”Kun kirjoittaa hengellisyydestä ja kaipauksesta, tietää, että kaikki on sanottu jo aiemmin. Sanojen kautta minäkin liityn ennen eläneiden ketjuun.” Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on kaksi vuotta virassa toimittuaan julkaissut ensimmäisen kirjansa Kuulun tähän maisemaan. Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta. Kirja on rakennettu Leppäsen piispavuosina kirjoittamien tekstien – kolumnien, saarnojen, sosiaalisen median päivitysten ja inspiraatiotekstien – pohjalle ja kokonaisuutta on vielä laajennettu uusilla teksteillä.

Jokaisella kaupungilla on sielunsa. Suuret maailmankaupungit ovat kautta historian innoittaneet niin taiteilijoita kuin muita kulkijoita etsimään tätä sielua ja katselemaan itseään sen valossa. Kaupungit ovat tarjonneet nähtävyyksiä ja uusia elämyksiä mutta myös syviä pohdintoja ja luovaa työskentelyä.

Turun piispa Mari Leppäsen uusi kirja ”Kuulun tähän maisemaan” (Kirjapaja 2023) käsittelee luomakunnan kauneutta, luonnon hyvinvointia, ihmiselämän rosoisuutta ja hiljaisuuden kuuntelua. Se kutsuu lukijaansa etsimään ja löytämään omaa paikkaansa maailmassa, jossa toivo toisinaan katoaa horisontin taakse.

Millaista on, kun omalle kohdalle osuu vakava sairaus – kun jokapäiväinen, tuttu arki onkin yhtä äkkiä sairauden valtakuntaa ja aiemmat, huolettomat unelmat tiivistyvät toiveeksi hyvästä hetkestä, paremmasta voinnista tänään, huomenna, jatkossa?