Korkein oikeus / Högsta domstolen

Asianajaja vaati, että hänelle maksetaan valtion varoista 130 euroa tunnilta palkkiona vastaajan puolustamisesta korkeimmassa oikeudessa. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) muutetun 6 §:n mukaista 120 euron tuntipalkkiota ei voitu pitää oikeusapulain 17 §:n mukaisesti kohtuullisena, koska se alitti korkeimman oikeuden ratkaisussaan KKO 2024:71 kohtuulliseksi katsoman 130 euron tuntipalkkion. Palkkioasetuksen uusi 6 § tuli jättää Suomen perustuslain 107 §:n nojalla soveltamatta. Korkein oikeus totesi, että korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toisistaan poikkeavien ratkaisujen antamisen jälkeen oikeuskäytäntö oli muodostunut epäyhtenäiseksi palkkioasetuksen 6 §:n soveltamisessa. Ratkaisuista ja niitä seuranneesta palkkioasetuksen 6 §:n muuttamisesta johtuen palkkion kohtuullisuutta koskeva arviointi poikkesi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2024:71 arvioitavana olleesta asiasta, jonka k

Korkeimman oikeuden ennakkopäätösroolia vahvistavat oikeudenkäymiskaaren muutokset tulevat voimaan 15.4.2025. Ennakkopäätöskysymys ja hyppyvalitus tehostavat jatkossa korkeimman oikeuden oikeuskäytännön ohjaamistehtävää.

Korkein oikeus on nimittänyt esittelijäneuvos Kaisa Kuparisen korkeimman oikeuden kansliapäällikön virkaan täysistunnossa 26.3.2025.

Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään, että ulkoministeriö oli esittänyt uskottavan näytön siitä, että suomalaisen yhtiön maksamien varojen oli ollut määrä päätyä pakotetoimien kohteena olevan henkilön saataville tai hyödynnettäväksi.

Högsta domstolens årsrapport 2024 lyfter fram det dagliga arbetet, personalen, arbetsmiljön och förändringarna i arbetsmetoder och -verktyg som har skett under åren.

Korkeimman oikeuden vuosikertomus 2024 tuo esille jokapäiväisen työn, henkilöstön, työympäristön ja vuosien varrella tapahtuneet muutokset työtavoissa ja -välineissä.

Vastaajan syyksi oli luettu tahallinen terveysrikos hänen myytyään ilokaasua sisältäviä tuotteita yksityishenkilöille päihtymistarkoitukseen.

Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään, että yhtiö oli rikkonut tasapuolisen kohtelun vaatimusta työntekijöiden palkkauksessa ja oli velvollinen suorittamaan kahdelle työntekijälleen maksamatta jätettyä palkkaa.

Korkein oikeus (KKO) palautti asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen uudessa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi.

Korkein oikeus (KKO) antaa huomenna ratkaisunsa Auerin ja toisen henkilön seksuaali- ja väkivaltarikoksen purkua koskevassa asiassa (H2023/19).

Korkein oikeus arvioi ennakkopäätöksessään sitä, oliko oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen tuntipalkkio kohtuullinen ja oliko asetuksen säännös ristiriidassa oikeusapulain kohtuullista palkkiota koskevan säännöksen kanssa.

Työnantaja ei ollut ennen työsopimuksen päättämistä selvittänyt, kykenisikö työntekijä kuulovammastaan huolimatta suoriutumaan työtehtävistään kohtuullisten mukautusten avulla. Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään, että työnantaja oli purkanut koeajalla olleen työntekijän työsopimuksen syrjivällä perusteella.

Korkein oikeus (KKO) ei myöntänyt syyttäjälle valituslupaa Kittilän kuntapäättäjiä koskevassa asiassa, joka koski kunnan hallintojohtajan tehtävien muuttamista hallintosäännön muutoksilla.

Korkein oikeus (KKO) katsoi kahdessa ennakkopäätöksessään, että maksut luotonantajien vapaaehtoisiksi lisäpalveluiksi kutsumista palveluista täyttivät kuluttajansuojalain mukaisen luottokustannusten määritelmän. Tämän johdosta luotonantajat olivat rikkoneet kuluttajaluottojen hintasääntelyä.

Korkein oikeus (KKO) tuomitsi kunnanhallituksen puheenjohtajan petoksen yrityksestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja kunnanhallituksen varapuheenjohtajan petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajan osalta syytteet hylättiin.

Hovioikeuden vankeustuomio kumottiin ja vastaaja vapautettiin korvausvelvollisuudesta.

Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään, että työnantaja oli antanut ylimääräisen taloudellisen edun niille työntekijöilleen, jotka olivat suostuneet tekemään ylityötä ammattiliiton julistaman ylityökiellon aikana. Työnantaja oli menettelyllään syrjinyt muita työntekijöitään heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella.

Syyttäjät vaativat korkeimmassa oikeudessa, että Rovaniemen hovioikeuden 3.5.2021 antama tuomio puretaan syytekohdan 5 osalta.

Syyttäjä ja kolme vastaajaa hakivat valituslupaa korkeimmalta oikeudelta törkeitä huumausainerikoksia koskevassa ns. Katiska 2 -asiassa. Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan. Muut valituslupahakemukset hylättiin.

Re­pu­bli­kens pre­si­dent har fre­da­gen den 17 mai 2024 ut­nämnt le­da­mo­ten för viss tid i högs­ta dom­sto­len (HD), ju­sti­ti­e­rå­det Kaarlo Hakamies och tingsdomare Heli Melander till en tjänst som le­da­mot i HD från och med den 1 juni respektive 1 augusti 2024.