Korkein hallinto-oikeus

Yara Suomi Oy:lle oli myönnetty ympäristölupa kiertovesialtaan rakentamiseen ja käyttöön osana ympäristölupapäätöksessä tarkoitettua toimintaa.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin tulkinnasta. Pyyntö koskee direktiivin 2006/112/EY 135 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan tulkintaa.

Korkein hallinto-oikeus on julkaissut tänään kolme ns. muuta päätöstä, joista yksi koskee uhkasakkoa ja kaksi puolustus- ja turvallisuushankintoja. Päätökset ovat luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla alla olevien linkkien kautta. KHO 25.2.2025 T 361 Valitus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi julkista hankintaa koskevassa asiassa (Espoon kaupunki) KHO 25.2.2025 T 363 Puolustus- ja turvallisuushankinta (kirurgiset maskit) KHO 25.2.2025 T 364 Puolustus- ja turvallisuushankinta (hengityssuojaimet)

Ympäristönsuojelulain ja ilmailulain nojalla säädetty itsenäinen viranomaistoimivalta päättää ilma-alusten aiheuttaman melun tai muun haitallisen ympäristövaikutuksen vähentämiseksi tarpeellisista toimista perustui sovellettavan lain perusteella eri säännöksiin ja viranomaisten erilaisiin tehtäviin. Lentopaikan toiminnasta aiheutuvasta melupäästöstä oli annettava ympäristöluvassa tarpeelliset lupamääräykset toiminnan vaikutusalueen haitankärsijöille aiheutuvan terveyshaitan ja kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Ilmailulain 157 §:n nojalla annettaviin päätöksiin sisältyvät määräykset olivat ympäristönsuojelulainsäädäntöä täydentäviä määräyksiä, joita käytettäisiin ilmailulain esitöissä tarkoitetuissa erityistilanteissa, kuten turvallisuussyistä ja poikkeustilanteissa. Ilmailulakia ei voitu pitää erityislakina suhteessa ympäristönsuojelulakiin siten, että yksinomaisesti ilmailulain nojalla annettaisiin EU:n meluhallinta-asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien lentopaikkojen melunto

Liikenne- ja viestintävirasto oli määrännyt A:lle ajoneuvoveron jälki- ja lisäveroa liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon kuljettamisesta liikenteessä. Liikenne- ja viestintävirasto oli jättänyt A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska oikaisuvaatimus ei ollut saapunut virastolle sen tekemiselle asetetussa 60 päivän määräajassa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeus oli katsonut, että oikaisuvaatimuksen tekemiselle oli ollut kolmen vuoden määräaika, ja kumonnut Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen sekä palauttanut asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi A:n oikaisuvaatimuksen tutkimiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikertomus 2024 on valmistunut. Vuosikertomuksessa käydään läpi rakennusvalvonnan ajankohtaisilmiötä, asuntojen lyhytvuokrausta, ja sitä koskevaa KHO:n oikeuskäytäntöä sekä nykyisten veronkorotussäännösten tulkintalinjauksia.

Ma. kansliapäällikkö, esittelijäneuvos Jenny Rebold on nimitetty korkeimman hallinto-oikeuden kansliapäällikön virkaan 1.3.2025 lukien.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vireille tulevien muutoksenhakuasioiden määrä on ollut viimeiset neljä vuotta hienoisessa laskussa. Viime vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 3 318 muutoksenhakuasiaa, mikä on noin 250 asiaa vähemmän kuin vuonna 2023. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna 3 744 asiaa (3 839 asiaa vuonna 2023).

Kalatalousalue oli hakenut poikkeuslupaa merimetsojen ampumiseen keväällä ahvenen poikastuotannon turvaamiseksi ja merimetsojen paikallisen pesimäkannan vähentämiseksi. Hakemuksessa tarkoitetut kahdeksan kartalla pistemäisesti osoitettua ampumisaluetta olivat ahvenen tärkeitä lisääntymispaikkoja.

A oli vaatinut yleisen tietosuoja-asetuksen oikeutta tietojen poistamiseen ja vastustamisoikeutta koskevien säännösten perusteella, että hänen henkilötietonsa poistetaan kahden sanomalehden verkkosivuilla olevista verokoneista ja että hänen henkilötietojaan ei niissä käsitellä. Nämä verokoneet sisälsivät A:n tuloverotusta koskevia julkisia tietoja.

Tietopyyntö koski eräisiin lupa-asiakirjoihin sisältyviä tietoja turkistarhojen toiminnanharjoittajien nimistä, Y-tunnuksista ja tarhojen sijaintikunnista. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko nämä tiedot yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

Yhtiö oli tehnyt eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (niin sanottu MARA-asetus) nojalla kaksi rekisteröinti-ilmoitusta betonijätemateriaalin läjittämisestä samalle kiinteistölle. Valvontaviranomainen rekisteröi molemmat ilmoitukset. Valvontaviranomainen määräsi myöhemmin juoksevan sakon uhalla yhtiön poistamaan jätetäytön. Tehty jäterakenne oli suoalueella kosketuksissa veteen, eikä MARA-asetuksen mukainen vähimmäisetäisyysvaatimus pohjaveteen täyttynyt. Rakenteen korkeus ei myöskään vastannut asetuksen vaatimuksia ja rakenne oli ollut peittämättä. Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko B:n kaupungilla ollut kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste ottaa A määräaikaisiin virkasuhteisiin kaupunginteatterin teatterinjohtajaksi noin kahdeksaksi vuodeksi. Erityisesti kysymys oli siitä, mikä merkitys teatterialan erityispiirteillä oli arvioitaessa määräaikaisten virkasuhteiden käyttämisen edellytyksiä pysyväisluonteisessa teatterinjohtajan tehtävässä.

Poliisi oli pyytänyt tietoa sairaalan psykiatrian osastolla hoidettavana olleen potilaan henkilöllisyydestä, koska potilas oli epäiltynä osastolla tapahtuneesta, poliisin tutkittavana olevasta pahoinpitelyrikoksesta. Tietojen luovuttamiseen ei ollut saatu suostumusta eikä tutkittavana ollut rikos ollut sellainen, jonka kohdalla todistamiskielto väistyisi.

Haastemies oli pyytänyt hyvinvointialueelta tietoja erään henkilön osoite- ja puhelintiedoista sekä siitä, oliko henkilö mahdollisesti hyvinvointialueen sairaaloissa. Lisäksi pyydettiin tietoa henkilön mahdollisista tulevista vastaanottoajoista ja mahdollisista tehdyistä siirroista turvakotiin tai palveluasuntoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä tarkoitettu kiinteistöjen yhteisjärjestelyyn perustuva yhteiskäyttötiloihin kohdistuva oikeuden luovutus oli sellainen kiinteistöön kohdistuva oikeuden luovutus, josta voi hakeutua arvonlisäverolain 30 §:n 1 momentin nojalla verovelvolliseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:9 Kort referat på svenska HFD 2025:9

Palkansaajan, joka oli osakeyhtiön hallituksen varajäsen ja jonka avopuoliso oli yhtiön osakkeenomistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, katsottiin tienneen, ettei yhtiö maksa tekemiään ennakonpidätyksiä. Hänen palkastaan tehty ennakonpidätys jätettiin tämän vuoksi verotusta toimitettaessa lukematta hänen hyväkseen. Asiassa ei ollut perustetta katsoa, että yhtiöltä säästyneet varat olisivat tulleet muutoksenhakijan vallintaan. Maksamatta jätettyä ennakonpidätystä ei luettu hänen tulokseen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:8 Kort referat på svenska HFD 2025:8

A Oy suunnitteli toteuttavansa tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun työsuhteeseen perustuvan osakeannin. A Oy:llä oli entuudestaan optio-ohjelmia, ja henkilöstöantiin osallistuvat työntekijät olivat saaneet yhtiöltä osakeoptio-oikeuksia työsuhteensa aikana. Mikäli työntekijät merkitsevät suunnitellussa osakeannissa yhtiön osakkeita, vastaava määrä työntekijöille tarjotuista osakeoptio-oikeuksista mitätöidään.

Hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien ja majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein kiinteistöverotusta varten laskettavaa arvoa olisi korjattava. Hotellirakennukseen kuuluva kylpylä, joka sijoittui majoitustiloista erilleen ja oli tarkoitettu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, voitiin kuitenkin arvostaa erikseen edellyttäen, että kylpyläosa muodosti huomattavan osan koko rakennuksesta. Huomattavuutta oli arvioitava pinta-alojen lisäksi myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:6 Kort referat på svenska HFD 2025:6

Yhteisö A oli oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ulkomaisen B-rahaston voitosta. B-rahasto oli rajoittamattomalle piirille suunnattu avoin ja vaihtuvapääomainen trustimuotoinen sijoitusrahasto. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen sijoitusrahaston toimintaa.