Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus myönsi purkamislupaa koskevassa asiassa valitusluvan ja tutki asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry:n valitus hylätään. Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Asemakaavamuutos mahdollisti yhden tuulivoimalan rakentamisen jätteenkäsittelyalueella, joka näiden toimintojen vuoksi oli maakunnallisesti tärkeä lokkien esiintymispaikka niiden ruokailualueena ja jolla oli havaittu myös kierteleviä petolintuja.

Korkein hallinto-oikeus on antanut tänään päätöksensä asiassa, joka koskee markkinapohjaisen jakamisprosessin menetelmän perusteita alueiden väliseen kapasiteetin jakamiseen Nordic-kapasiteetinlaskenta-alueella. Muu päätös -kategoriassa julkaistu päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 28.6.2024 T 1927

Asiassa oli kysymys siitä, millainen merkitys kehitysvammalain perusteella tehdylle valvotun liikkumisen päätökselle voitiin antaa arvioitaessa vaikeavammaisen henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti tänään antamassaan kahdessa ennakkopäätöksessä KHO 2024:93 ja KHO 2024:94 ensimmäisen kerran kantaa nykyisten veronkorotussäännösten tulkintaan. Tapauksista toisessa veronkorotus poistettiin kokonaan. Toisessa veronkorotuksen määrää puolestaan alennettiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen tohtori, LL.M. Juha Lavapuro on nimitetty 26.6.2024 tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen viimeistään 1.1.2025 alkavalle yhdeksän vuoden toimikaudelle.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan valitus oli tullut toimittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhtiö oli toimittanut valituksensa valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Yhtiö vaati valituksen käsittelemistä Vaasan hallinto-oikeudessa yhdessä muiden siellä vireillä olevien samaan asiakokonaisuuteen kuuluvien asioiden kanssa. Vaasan hallinto-oikeus siirsi valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, jonne valitus saapui valitusajan päätyttyä, minkä vuoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jätti valituksen myöhässä saapuneena tutkimatta. Yhtiön valitus oli tullut toimittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, joka oli myös ollut toimivaltainen tutkimaan sen, oliko yhtiön valitus tullut vireille määräajassa ja tarvittaessa ratkaisemaan vaatimuksen asian siirtämisestä yhdessä käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeudessa käsiteltävän asiakokonaisuuden kanssa. Koska valitus oli saapunut toimivaltaiselle Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle myöhäss

Kunnan lupaviranomainen oli myöntänyt A Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen. Ottoalue sijaitsi pohjavesialueella, jolla vesiosuuskunta B harjoitti vedenottotoimintaa. Vesiosuuskunta haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupapäätöksen purkamista sillä perusteella, että sitä ei ollut erikseen kuultu lupahakemuksesta.

A Oy harjoitti liiketoimintaa ketjuyrityksenä tavaratalossa, joka toimi niin sanottuna kaksiyritysympäristönä. A Oy vastasi elintarvikkeiden ja toinen yhtiö käyttötavaroiden vähittäismyynnistä. Alkoholia sisältävät tuotteet olivat A Oy:n myyntiä. Yhtiöillä oli yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten kassa-alueet, yhteiset kassatoiminnat sekä yhteistä henkilökuntaa. Tavaratalossa toimiva toinen yhtiö oli yhteisen henkilökunnan työnantaja, mutta kustannukset jakautuivat osuuksin maksettaviksi molemmille osapuolille.

Kaupunginvaltuusto oli erottanut kahden lautakunnan luottamushenkilöt. Luottamuksen menettämistä on perusteltu sillä, että sen jälkeen kun kummassakin lautakunnassa yksi jäsen oli vaihtanut valtuustoryhmää, sovellettu parlamentarismi ei enää riittävällä tavalla toteutunut näiden toimielinten kokoonpanossa. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen keskeisesti sillä perusteella, että päätökset poikkesivat aikaisemmasta hallintokäytännöstä eikä asiassa ollut osoitettu, että erottaminen ei olisi loukannut tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Tällä perusteella valtuusto oli ylittänyt harkintavaltansa.

A AB oli tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ruotsalainen osakeyhtiö. A AB oli listattu muun muassa ruotsalaisella markkinapaikalla, ja yhtiö laati tilinpäätöksensä IFRS:n mukaan esittämisvaluuttana Ruotsin kirjanpitolainsäädännön edellyttämällä tavalla Ruotsin kruunu. A AB:llä oli suomalaiselta tytäryhtiöltään euromääräisiä lainasaamisia, joista aiheutuvat realisoitumattomat valuuttakurssivoitot tai -tappiot yhtiö merkitsi kirjanpidolliseen tulokseensa tuotoksi tai kuluksi. A AB:n verotus Suomessa toimitettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

Muutoksenhakijalle oli myönnetty turvapaikka ja jatkuva oleskelulupa hänen haettuaan kansainvälistä suojelua kolmannen kerran. Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, lasketaanko pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä oleva neljän vuoden asumisaika maahantulopäivästä myös siinä tapauksessa, että pakolaisuuden perusteella saatu oleskelulupa oli myönnetty vasta myöhemmän hakemuksen johdosta.

Hallinto-oikeus oli hylännyt sijaishuollossa olevan lapsen vanhemman valituksen viranomaisen päätöksestä, jolla oli rajoitettu lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempaansa. Lapsen vanhempi ei ollut käyttänyt hallinto-oikeudessa asiamiestä. Hallinto-oikeuden päätös olisi tullut antaa hänelle todisteellisesti tiedoksi. KHO 2024:86 Kort referat på svenska HFD 2024:86

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan Auroran sairaalan apulaisylilääkäri oli 23.5.2023 tekemällään päätöksellä määrännyt A:n mielenterveyslain 8 §:n ja 11 §:n nojalla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.

Verohallinto oli viranomaisaloitteisesti muodostanut metsätilan yhteisomistuksen perusteella verotusyhtymän. Yhtymälle oli annettu Y-tunnus, ja yhtymän tiedot oli merkitty yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Toinen yhtymän osakkaista oli vastustanut yhtymän perustamista. Verohallinto oli hänen pyynnöstään antanut asiassa valituskelpoiseksi tarkoitetun päätöksen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yritys- ja yhteisötunnusrekisterin tiedoilla ei sellaisenaan ollut välittömiä oikeusvaikutuksia. Se, onko kysymyksessä olevalla kiinteistöllä harjoitetusta metsätaloudesta saatava pääomatulo jaettava verotettavaksi yhtymän osakkaiksi merkityillä henkilöillä, sekä heidän osuutensa tähän tuloon ja heidän vastuunsa yhtymän verosta tulivat ratkaistaviksi vasta verotuksen toimittamisen yhteydessä. Mainittujen tietojen merkitsemistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään oli pidettävä vain rekisteriteknisinä toimenpiteinä. Verohallinnon päätöstä ei pidetty valituskelpoisena. Korkeimman hallinto-oi

Kuntayhtymä oli myöntänyt A:lle vammaispalvelulain perusteella palveluasumisen kotiin, joka toteutettiin henkilökohtaisen avun avulla. Käytössä oli työnantajamalli, jossa A toimi työnantajana ja avustajana hänen tyttärensä. Kuntayhtymä kieltäytyi korvaamasta A:lle palkkauksesta aiheutuvina kustannuksina työaikaan sidoksissa olevia palkanlisiä sillä perusteella, että työaikalakia ei sovellettu työnantajan perheenjäsenen työhön.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvioitavana, oliko muutoksenhakijan käännyttämiseen Suomesta Euroopan unionin ulkopuolelle sovellettava pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin mukaista vahvistettua suojaa maasta poistamista vastaan. Ulkomaalaislaissa ei ollut erikseen säädetty mainitun direktiivin mukaisesta menettelystä tilanteessa, jossa muu jäsenvaltio kuin Suomi oli myöntänyt pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan ja henkilö poistettiin Suomesta Euroopan unionin ulkopuolelle.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antanut ennakkopäätöksen esitutkinta-aineiston luovuttamistavasta rikosasiassa epäiltynä olleille. Epäiltynä olleet vaativat saada aineiston kokonaisuudessaan jäljennöksenä, kun keskusrikospoliisi oli antanut sen heille osittain jäljennöksenä ja osittain ainoastaan nähtäväksi.

Euroopan unionin ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen ACA-Europen tuomareita on kokoontunut seminaarin ja vuosikokoukseen Inariin 26.-28.5.2024. Seminaarissa käsitellään perusoikeuksien toteutumista monitasoisessa järjestelmässä, jonka osia ovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja kunkin ACA-Europen jäsenvaltion kansalliset perustuslait.

Poliisi oli pyytänyt suorittaessaan poliisilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin mukaista tehtävää kadonnen henkilön löytämiseksi HUS-kuntayhtymältä tiedon siitä, oliko kadonneeksi ilmoitettu ikääntynyt ja muistisairas henkilö mahdollisesti sairaalassa. Pyydettyä tietoa ei annettu ja hallinto-oikeus hylkäsi poliisilaitoksen valituksen.