Korkein hallinto-oikeus

A oli vaatinut yleisen tietosuoja-asetuksen oikeutta tietojen poistamiseen ja vastustamisoikeutta koskevien säännösten perusteella, että hänen henkilötietonsa poistetaan kahden sanomalehden verkkosivuilla olevista verokoneista ja että hänen henkilötietojaan ei niissä käsitellä. Nämä verokoneet sisälsivät A:n tuloverotusta koskevia julkisia tietoja.

Tietopyyntö koski eräisiin lupa-asiakirjoihin sisältyviä tietoja turkistarhojen toiminnanharjoittajien nimistä, Y-tunnuksista ja tarhojen sijaintikunnista. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko nämä tiedot yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

Yhtiö oli tehnyt eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (niin sanottu MARA-asetus) nojalla kaksi rekisteröinti-ilmoitusta betonijätemateriaalin läjittämisestä samalle kiinteistölle. Valvontaviranomainen rekisteröi molemmat ilmoitukset. Valvontaviranomainen määräsi myöhemmin juoksevan sakon uhalla yhtiön poistamaan jätetäytön. Tehty jäterakenne oli suoalueella kosketuksissa veteen, eikä MARA-asetuksen mukainen vähimmäisetäisyysvaatimus pohjaveteen täyttynyt. Rakenteen korkeus ei myöskään vastannut asetuksen vaatimuksia ja rakenne oli ollut peittämättä. Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko B:n kaupungilla ollut kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste ottaa A määräaikaisiin virkasuhteisiin kaupunginteatterin teatterinjohtajaksi noin kahdeksaksi vuodeksi. Erityisesti kysymys oli siitä, mikä merkitys teatterialan erityispiirteillä oli arvioitaessa määräaikaisten virkasuhteiden käyttämisen edellytyksiä pysyväisluonteisessa teatterinjohtajan tehtävässä.

Poliisi oli pyytänyt tietoa sairaalan psykiatrian osastolla hoidettavana olleen potilaan henkilöllisyydestä, koska potilas oli epäiltynä osastolla tapahtuneesta, poliisin tutkittavana olevasta pahoinpitelyrikoksesta. Tietojen luovuttamiseen ei ollut saatu suostumusta eikä tutkittavana ollut rikos ollut sellainen, jonka kohdalla todistamiskielto väistyisi.

Haastemies oli pyytänyt hyvinvointialueelta tietoja erään henkilön osoite- ja puhelintiedoista sekä siitä, oliko henkilö mahdollisesti hyvinvointialueen sairaaloissa. Lisäksi pyydettiin tietoa henkilön mahdollisista tulevista vastaanottoajoista ja mahdollisista tehdyistä siirroista turvakotiin tai palveluasuntoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä tarkoitettu kiinteistöjen yhteisjärjestelyyn perustuva yhteiskäyttötiloihin kohdistuva oikeuden luovutus oli sellainen kiinteistöön kohdistuva oikeuden luovutus, josta voi hakeutua arvonlisäverolain 30 §:n 1 momentin nojalla verovelvolliseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:9 Kort referat på svenska HFD 2025:9

Palkansaajan, joka oli osakeyhtiön hallituksen varajäsen ja jonka avopuoliso oli yhtiön osakkeenomistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, katsottiin tienneen, ettei yhtiö maksa tekemiään ennakonpidätyksiä. Hänen palkastaan tehty ennakonpidätys jätettiin tämän vuoksi verotusta toimitettaessa lukematta hänen hyväkseen. Asiassa ei ollut perustetta katsoa, että yhtiöltä säästyneet varat olisivat tulleet muutoksenhakijan vallintaan. Maksamatta jätettyä ennakonpidätystä ei luettu hänen tulokseen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:8 Kort referat på svenska HFD 2025:8

A Oy suunnitteli toteuttavansa tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun työsuhteeseen perustuvan osakeannin. A Oy:llä oli entuudestaan optio-ohjelmia, ja henkilöstöantiin osallistuvat työntekijät olivat saaneet yhtiöltä osakeoptio-oikeuksia työsuhteensa aikana. Mikäli työntekijät merkitsevät suunnitellussa osakeannissa yhtiön osakkeita, vastaava määrä työntekijöille tarjotuista osakeoptio-oikeuksista mitätöidään.

Hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien ja majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein kiinteistöverotusta varten laskettavaa arvoa olisi korjattava. Hotellirakennukseen kuuluva kylpylä, joka sijoittui majoitustiloista erilleen ja oli tarkoitettu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, voitiin kuitenkin arvostaa erikseen edellyttäen, että kylpyläosa muodosti huomattavan osan koko rakennuksesta. Huomattavuutta oli arvioitava pinta-alojen lisäksi myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2025:6 Kort referat på svenska HFD 2025:6

Yhteisö A oli oikeutettu vähintään 25 prosenttiin ulkomaisen B-rahaston voitosta. B-rahasto oli rajoittamattomalle piirille suunnattu avoin ja vaihtuvapääomainen trustimuotoinen sijoitusrahasto. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen sijoitusrahaston toimintaa.

Yhteisö A oli B L.P. -rahaston äänetön yhtiömies. B L.P. oli puolestaan C L.P. -rahaston äänetön yhtiömies. Kumpikin rahasto oli verotuksellisesti läpivirtaava. C L.P. omisti D Company -nimisen yhtiön koko osakekannan. D Company oli katsottu A:n väliyhteisöksi.

Kunta A oli tehnyt kunnan B kanssa sopimuksen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sekä sopimuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevasta yhteistoiminnasta. Sopimukset olivat julkisoikeudellisia hallintosopimuksia.

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä muuttanut Vantaan Seutulan Kiilan alueelle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan nojalla harjoitettavan toiminnan meluvaikutuksia koskevia lupamääräyksiä. Asian tausta, KHO:ssa esitetyt vaatimukset ja KHO:n ratkaisun perustelut ovat luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla julkaistusta päätöksestä. KHO 9.2.2025 T 6

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä tutkinut ja hylännyt niin kutsutun toisen ilmastovalituksen, joka koski valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmastovuosikertomuksen 2024 yhteydessä tekemiä ratkaisuja. Valituksessaan järjestöt katsoivat, että valtioneuvosto ei noudata Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ilmastolain vaatimuksia.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensinnäkin ratkaistavana, oliko turvetuotantoalueeksi tarkoitettujen soiden luonnontila ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut niin, ettei ympäristönsuojelulain 13 §:n 1 momentin mukaista lupaharkintaa ollut tarpeen tehdä.

Ålands landskapsregering hade med sitt beslut 7.12.2023 inrättat ett naturreservat i ett allmänt vattenområde. Landskapsregeringen hade därefter med sitt beslut 11.12.2023 undanröjt nämnda beslut med stöd av bestämmelsen om rättelse av sakfel i landskapets förvaltningslag. Enligt beslutet skulle ett nytt beslut med stöd av Ålands naturvårdslag meddelas efter att ärendets vidare beredning hade slutförts.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli arvioitavana, oliko oikeusministeriö voinut hylätä hakemuksen yleistä oikeudellista neuvontaa laajemman oikeusavun saamiseksi valituksen käsittelyä varten YK:n lapsen oikeuksien komiteassa.

Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.2.2025 lukien kansliapäällikkö (vv.) Päivi Pietarisen ja oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2025–31.12.2033 ympäristöoikeuden professori Antti Belinskijin sekä ympäristöasiantuntijaneuvoksen sivutoimiseen tehtävään 1.1.2025–31.12.2030 professori Jukka Horppilan, tutkimuspäällikkö Samuli Korpisen ja erikoistutkija Jouni Lehtorannan.

Perheen isä A, joka on Romanian kansalainen, oli päätetty karkottaa kotimaahansa, koska hänen oli rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta. Perheen äiti B, joka on Moldovan kansalainen, sekä puolisoiden yhteiset alaikäiset lapset oli päätetty karkottaa tai käännyttää siitä syystä, että he eivät A:n karkotuksen vuoksi säilyttäneet oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenjäseninä.