Tampereen yliopisto

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Tuoreessa Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin molekyylitason vaikutusmekanismien analyysin avulla, voisiko transglutaminaasi 2:n estäjä toimia keliakialääkkeenä. Aiemmissa kudostutkimuksissa on osoitettu, että transglutaminaasi 2:n estäjä ehkäisee gluteenin aiheuttamia limakalvovaurioita. Nyt saadut, yli 10 000 geenin aktiivisuuteen perustuvat tulokset antavat erittäin vahvaa näyttöä, että ensimmäinen toimiva keliakialääke saattaa olla käsillä.

Filosofian maisteri Tommi Höynälänmaa kehitti väitöskirjassaan aallokkeiksi kutsuttuja funktioita käyttäviä algoritmeja atomi- ja molekyylilaskentaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kvanttifysiikassa.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston EVIL-AI-hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä tekoälyagenttien eli ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti, sen haittoja täytyy hallita.

Onko koti sinulle yksityinen tila lepäämistä, palautumista, virkistystä ja sosiaalista kanssakäymistä varten? Vai näetkö sen myös aktiivisena tilana, jossa voit tehdä monenlaista työtä? Tampereen yliopiston tutkijat etsivät nyt vastaajia kyselyyn sekä haastateltavia tutkimukseen. Tutkijoita kiinnostaa, miten ihmiset järjestävät asuinympäristönsä voidakseen työskennellä siellä. Tutkimus etsii etätyön ja digitaalisen työn järjestämiseen kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä työntekijää että työnantajaa.

Diplomi-insinööri Jaakko Marin tutkii väitöskirjassaan, kuinka full-duplex-lähetinvastaanottimia voidaan hyödyntää yhdistämään tiedonsiirron, tutkaamisen ja turvallisuuden toimintoja. Toimintoja yhdistämällä säästetään rajallisia radioresursseja ja voidaan hyödyntää eri toiminnoista saatavaa lisäinformaatiota.

KTM Marjo Lammisen väitöstutkimus osoittaa, että tunnekokemukset eivät ole vain yksilöiden sisäisiä tapahtumia, vaan ne muovaavat johtajuutta ja vuorovaikutusta työyhteisössä. Tämä uusi näkökulma auttaa ymmärtämään dynaamisia johtajuussuhteita ja tarjoaa organisaatioille uusia keinoja kehittää johtajuuden käytänteitään.

Tampereen yliopiston fyysikkojen kehittämällä uudella laskennallisella menetelmällä voidaan arvioida sydänperäisen äkkikuoleman riski yhden minuutin aikana kerätyistä sykeväleistä. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä poikkitieteellisessä yhteistyössä.

Tampereen yliopistosta valmistuu kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana reilut 2500 tutkinto-opiskelijaa. Valmistuneita on noin 500 enemmän kuin vuosi sitten. Valmistujaisjuhlien puheenvuoroissa korostuvat koulutuksen merkitys muuttuvassa maailmassa. Tärkeänä pidetään sitä, että kansainväliset osaajat jäävät Suomeen valmistumisensa jälkeenkin.

Sisällissodan jälkeen ruoveteläiset joutuivat parsimaan elämäänsä kokoon monelta kantilta. Sodan seurauksena pitäjä menetti yli kolmesataa miestä ja Ruovedelle jäi lähes yhtä monta punaorpoa. Väitöstutkimuksessaan FM Anna Warsell tutki sodan keskelle joutuneen ja kriisistä vakavasti kärsineen pohjoishämäläisen maalaispitäjän selviytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä 1920-luvulla. Paikallistason näkökulma täydentää mielenkiintoisella tavalla koko maata koskevaa tutkimusperinnettä.

Tampereen yliopistolla järjestetään nuorisotutkimuksen tieteellinen konferenssi. Nuorisotutkijat ja -asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan haasteita ja visioimaan parempaa tulevaisuutta. NYRIS-konferenssin teemana on nuoret ja nuoruus oikeudenmukaisessa ja reilussa maailmassa.

Oppimistuloksia on tutkittu vuosien varrella ympäri Eurooppaa kymmenissä laajoja oppilasjoukkoja koskevissa tutkimuksissa. Tampereen yliopiston johtama tutkimushanke on ensimmäinen, joka kokonaisvaltaisesti kokoaa yhteen ja analysoi erilaisia pitkittäisaineistoja. Rakentuva metatietokanta auttaa tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja malleja, joiden avulla koululaisten oppimistulosten eroja voisi kaventaa.

Järjestyksessään 23. kansallinen hoitotieteen konferenssi järjestetään Tampereella 11.–12.6. Teemana on hoitotiede yhteiskunnassa. Hoitotiede tuottaa tietoa ihmisten arjesta, kokemuksista sote-palveluissa ja esimerkiksi hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Tampereen yliopiston perheväkivallan tutkimusryhmä tutkii lasten kaltoinkohtelun riskitekijöitä.

Yliopistot ovat sitoutuneet huomioimaan sukupuolinäkökulman kaikessa toiminnassaan, mutta tasa-arvo-ohjelmien toteuttamisessa on monia ongelmia. Asia käy ilmi KM Johanna Lätin kasvatustieteiden alan väitöskirjasta, joka tarkasteli kansainvälisten tasa-arvosuositusten soveltamista ja työntekijöiden kokemuksia eriarvoisuudesta. Lätti tutki sukupuolten tasa-arvon edistämistä viimeisimmän yliopistouudistuksen aikana.

Kantasolut ovat monikykyisiä soluja, jotka pystyvät erilaistumaan eri kudosten soluiksi. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Hyväri tutki solunsisäisiä mekanismeja, jotka ohjaavat kantasolujen erilaistumista. Tutkimus antoi lisätietoa ihmisen kantasolujen erilaistumisesta luu- ja rasvakudoksen suuntiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osteoporoosin ja liikalihavuuden hoitojen kehittämiseen.

Väestön ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän synteettisiä biomateriaaleja korvaamaan kudossiirteiden vajetta. Diplomi-insinööri Inari Lyyra tutki väitöskirjassaan biohajoavia komposiitteja eli yhdistelmämateriaaleja, jotka koostuivat bioaktiivisista laseista ja biohajoavista polymeereistä. Väitöskirjan päätavoite oli ymmärtää paremmin komposiittien koostumusten vaikutusta niiden ominaisuuksiin.

Laura Saarikoski on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodeksi 2024–2025. Hän aloittaa uudessa roolissaan elokuussa.

Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin. Stipendin saa yhteensä 88 ylioppilasta Tampereen kaupunkiseudun lukioista.