Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.

FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.

Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.

Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.

Teollisuuden laitevalmistajat etsivät keinoja parantaa kykyään onnistua epävarmassa maailmassa siirtymällä tulosperusteisiin liiketoimintamalleihin. Olli Kuismanen selvittää väitöstutkimuksessaan, miten nämä mallit kestävät muutoksia ja kriisejä pitkän elinkaarensa aikana.

Liialliseen raha- ja digipelaamiseen kytkeytyvät haitat ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina. Erityisesti rahapeliongelmien kasvu nostattaa huolta pelaamisen siirtyessä yhä enemmän verkkoympäristöihin. Ilkka Vuorinen analysoi väitöskirjatutkimuksessaan psykososiaalisten hyvinvointitekijöiden vaikutusta peliongelmien määrään.

Tekniikan tohtori (fysiikka) Tuomas Lahtinen on nimitetty Tampereen yliopistoon rakennettavan sirujen paketointipilottilinjan johtajaksi. SiPFAB -pilottilinjalla tullaan kehittämään ja testaamaan uusia sirujärjestelmiä yhteistyössä yritysten kanssa.

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että päähän kohdistunut isku saattaa vaikuttaa ratkaisevasti lapsen tai nuoren tulevaan koulutukseen ja sitä kautta työuraan. Pelkällä lievänä pidetyllä aivotärähdyksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio on nähty ratkaisuna moniin palvelujärjestelmän ongelmiin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Integraatiosta haetaan ratkaisuja niin kustannustehokkuuteen kuin moniammatillista yhteistyötä edellyttävien asiakkaiden palvelutarpeiden täyttämiseen. Uusi kokoomateos täydentää sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosta käsittelevää kirjallisuutta erityisesti sosiaalityön osalta.

Filosofian maisteri Annika Ahtiainen tutki väitöskirjassaan astrosyyttien eli keskushermoston tukisolujen vaikutusta hermoverkkojen toimintaan sekä sähköfysiologisiin ja biokemiallisiin vasteisiin. Tulokset osoittavat, että astrosyytit muokkaavat aktiivisesti hermosolujen toimintaa ja voivat vaikuttaa siihen, miten hermoverkot reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin. Tutkimus tarjoaa ymmärrystä hermostollisten sairauksien, kuten epilepsian, mahdollisista solutason toimintamekanismeista.

Uusi tutkimus Suomen lääkekorvauksista tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, miten kulutuskäyttäytyminen reagoi lääkkeiden hintatukeen. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan omavastuukaton vaikutusta lääkeostoihin, ja se tarjoaa tärkeitä näkemyksiä terveyspolitiikan kehittämiseen.

Filosofian lisensiaatti Bruno Luukinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset molekyylidiagnostiset testit soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan. Toisin kuin viikkoja kestävässä mykobakteeriviljelyssä, molekyylidiagnostiset pikatestit mahdollistavat tuberkuloosin toteamisen samana päivänä näytteenotosta.

Kaisu Sahamies tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka kuntien käyttämät digitaaliset alustat muuttavat julkista hallintaa ja laajentavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimus osoittaa, että alustojen toimintalogiikan hyödyntäminen julkisella sektorilla voi edistää resurssien tehokasta käyttöä ja vahvistaa kuntalaisten toimijuutta. Samalla se tuo mukanaan merkittäviä haasteita, erityisesti johtamisen ja osallisuuden näkökulmasta.

Väestön ikääntyessä nopeasti ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien vähentyessä omaishoidon merkitys kasvaa. Nykyisten arvioiden mukaan Suomessa yli miljoona henkilöä auttaa läheistään selviytymään arjessa. Omaishoitajista valtaosa on naisia, monet ovat iäkkäitä ja omaishoidon yleisin syy on hoidettavan läheisen muistisairaus.

Vanhetessa elimistön muutokset herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Siksi tiettyjä lääkkeitä olisi syytä välttää iäkkäillä potilailla. Proviisori Jasmin Paulamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden käyttö on yleistä Suomessa. Lisäksi hän osoitti, kuinka ongelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden jatkuvuudessa haastavat ikääntyneen väestön lääkehoidon laatua.

Rekrytointia toteutetaan verkossa yhä enemmän tekoälyn ja digitaalisten työvälineiden tuella. Helmikuussa 2025 käynnistyvä Reilu rekrytointi -hanke tarjoaa rekrytointiammattilaisille tukea siihen, miten tekoälyä ja digityökaluja kannattaa hyödyntää varmistamaan entistä yhdenvertaisempaa rekrytointia.

Tampereen yliopistossa on tarjolla yli 3 600 opiskelupaikkaa kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän haussa. Haettavana on yliopiston suomenkielisiä kandidaatti-, kandidaatti- ja maisteri- sekä maisterikoulutuksia yhteensä 167 hakukohteessa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestetään yliopistojen avoimen väylän haku. Haut alkoivat tiistaina 11. maaliskuuta.

Äkillinen sydänkuolema on merkittävä uhka sepelvaltimotautipotilaille. Lääketieteen lisensiaatti Minna Järvensivu-Koivusen väitöstutkimus valottaa äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä nykyaikana. Tutkimus paljastaa, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen elvytykseen johtava kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys on riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle myös vuosien päästä, toisin kuin aiemmin on arveltu.

Laskeva syntyvyys pakottaa pohtimaan keinoja lapsiperheiden tukemiseen. Perheiden hyvinvointivaltiollista turvaa on kuitenkin heikennetty jo kauan. YTM Eija Erosen väitöstutkimus kertoo, kuinka vertaisryhmätoiminta auttaa äitejä jaksamaan lapsiperhearjessa.