Tilastokeskus

Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta olivat helmikuussa synkkiä. Luottamus sekä omaan että Suomen talouteen heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,0, kun tammikuussa se oli -8,4.

Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!

Avoimien työpaikkojen määrä laski loppuvuonna 2024. Joulukuun alussa paikkoja oli tarjolla 33 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 42 000.

Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %.

Tammikuussa 2025 pantiin vireille 381 konkurssia, mikä on 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuukausitasolla näin paljon konkursseja on ollut viimeksi vuoden 1997 lokakuussa.

Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli prosentin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaroiden viennin arvo väheni 5 %, 20,6 miljardiin euroon, kun taas palveluiden viennin arvo kasvoi 18 %. Palveluviennin arvo oli 10,4 miljardia euroa.

Työllisten määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut. Erityisesti työt ovat vähentyneet asiantuntijoilla ja erityisasiantuntijoilla. Johtajien luokassa työllisten määrä on kuitenkin kasvanut jopa yli 50 prosentilla eli 33 000:lla vuoden 2022 loppuun verrattuna.

Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Miten maahanmuutto on kehittynyt viime aikoina? Ketkä tulevat Suomeen ja mitä maahanmuuttajat täällä tekevät? Tulevatko he toimeen ja miten he voivat? Maahanmuutto kehittyy ilmiönä jatkuvasti. Pysyykö tieto muutoksen perässä? Seminaari tuo esille, mitä tilastotietoa maahanmuutosta tällä hetkellä on saatavilla ja mitä puutteita tietopohjassa on.

Ulkomaan merikuljetusten määrä väheni viime vuonna 1,5 % vuoteen 2023 verrattuna. Koko vuonna meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa.

Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!

Hotelliyö Lapissa maksoi joulukuussa lähes kaksinkertaisesti koko maan keskiarvoon verrattuna. Majoituksesta sai maksaa Lapissa keskimäärin 282 euroa yöltä, kun taas esimerkiksi Uudellamaalla huoneen sai 119 eurolla.

Vuoden 2024 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan kolme ja loukkaantui 96 kevyellä sähköajoneuvolla, kuten sähköpotkulaudalla tai sähköskootterilla, kulkenutta. Vuonna 2023 ei tilastoitu yhtäkään näillä kulkuvälineillä liikenneonnettomuuksissa kuollutta, ja loukkaantuneitakin oli selvästi vähemmän: 54.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuonna 2024 koko maassa 3,3 % edellisestä vuodesta. Maakuntakeskuksista ainoastaan Rovaniemellä asuntojen hinnat nousivat, 2,2 %.

Suomeen ulkomailta muuttaneiden määrä laski viime vuonna reilulla 10 000:lla edellisvuodesta. Suomeen muutti vuonna 2024 kaikkiaan 63 049 henkeä. Määrä oli tilastointihistorian toiseksi suurin. Vuonna 2023 maahanmuuttajia oli 73 236.

Konkurssiin haettiin viime vuonna 3 475 yritystä. Konkurssihakemusten määrä kasvoi 5 % edellisvuoteen verrattuna. Hakemusten määrä väheni ainoastaan rakentamisen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.

Vuoden 2024 aikana elintarvikkeiden hintojen nousu tasaantui, mutta nautintoaineiden kuten alkoholin ja tupakan kallistuminen jatkui. Voimakasta nousua oli myös yksittäisissä elintarvikkeissa, kuten oliiviöljyssä. Kokonaisuudessaan inflaatio oli viime vuonna maltillisempaa verrattuna kolmeen edeltävään vuoteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori painui joulukuussa alimmilleen sitten kevään 2024.

Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa.

Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?