Tilastokeskus

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjattu tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä kuukautta vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Syyskuussa kasvoivat erityisesti metsäteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.

Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.

Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.

Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.

Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Luvut selviävät tuoreesta rikos- ja pakkokeinotilaston julkistuksesta.

Tule kuulemaan, miten syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat Suomen väestökehitykseen. Miten Suomen väestörakenne ennusteen mukaan muuttuu? Mitä olisi luvassa tulevaisuudessa, jos väestökehitys jatkuu vastaavanlaisena?

Arvonlisävero (ALV) nousi syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Kuluttajahinnoissa muutos näkyi kuitenkin varsin vaihtelevasti, kertovat Tilastokeskuksen tiedot.

Nuorten kyky arvioida tiedon luotettavuutta on kovalla koetuksella somen sisältötulvassa. Syynä tähän ovat liian vähäinen lukeminen ja heikot tiedon arvioinnin taidot. Tilastokeskus tukee opettajia nuorten monilukutaidon ja erityisesti tilastotaitojen kehittämisessä. Parhaillaan käynnissä olevat, kansainväliset nuorten tilasto-olympialaiset ovat kasvattaneet suosiotaan.

Työttömyys on Suomessa nousussa, ja ulkomaiden kansalaisilla tilanne on heikentynyt selvästi nopeammin kuin suomalaisilla. EU:n ulkopuolelta saapuneiden työttömyysaste on tuoreimpien lukujen mukaan Suomessa EU-maista jo toiseksi korkein, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen Tieto&trendit-artikkelissa.

Tule kuulemaan, miten syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat Suomen väestökehitykseen. Miten Suomen väestörakenne ennusteen mukaan muuttuu? Mitä olisi luvassa tulevaisuudessa, jos väestökehitys jatkuu vastaavanlaisena?

Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.

Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.

Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.

Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.

Kansantalouden kausitasoitettu tuotanto väheni heinäkuussa 0,8 % edellisestä kuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto pysyi vuodentakaisella tasolla.

Korkea koulutus pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja. Alemmilla koulutusasteilla naisten mediaaniansio vaihteli viime vuonna 75–81 prosentin välillä suhteessa miesten ansioihin, mutta ylemmillä koulutusasteilla ero pieneni selvästi.

Kotitalouksien suoraan käyttämän sähkön määrä pienentyi merkittävästi vuosina 2017–2023. Samaan aikaan uusien lämmönlähteiden merkitys näyttää kasvaneen.