Tilastokeskus

Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa.

Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?

Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle valmistumisvuonnaan. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä edeltävästä vuodesta.

Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.

Vanhimmissa ikäluokissa internetin käyttö yleistyy jatkuvasti: nyt jo 64 prosenttia 75–89-vuotiaista käyttääinternetiä. Samalla lähes joka kolmannelle internet on kuitenkin vielä vieras.

Huumeisiin kuolleita oli viime vuonna ennätyksellisen paljon. Huumausainekuolemia oli kaikkiaan 310, eli 60 enemmän kuin vuonna 2022. Tiedot selviävät torstaina julkaistusta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?

15–74-vuotiaita työllisiä oli lokakuussa 19 000 vähemmän ja työttömiä taas 38 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli nyt 8,7 %, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista.

Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.

Noin 42 prosenttia perinnönsaajista eli noin 63 400 henkilöä sai maksettavakseen perintöveroa vuonna 2021. Maksettavaksi määrätyistä perintöveroista puolet oli alle 3 000 euroa.

Tilastokeskus on päättänyt supistaa tilastotuotantoa valtionhallinnon säästöistä johtuen. Tilastokeskus lakkauttaa 4 tilastoa ja supistaa 12 tilaston tuotantoa. Kahden tilaston osalta on käynnissä jatkoselvitykset. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2025 aikana.

Puolet 16–25-vuotiaista naisista on joutunut fyysisen väkivallan, väkivallalla uhkaamisen tai seksuaaliväkivallan uhriksi, ja joka viides on kokenut vakavaa väkivaltaa tai raiskauksen. Parisuhteessa olleista 16–25-vuotiaista naisista joka viides on kokenut parisuhdeväkivaltaa.

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjattu tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä kuukautta vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Syyskuussa kasvoivat erityisesti metsäteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.

Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.

Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.

Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.

Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Luvut selviävät tuoreesta rikos- ja pakkokeinotilaston julkistuksesta.