Tilastokeskus

Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.

Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.

15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 263 000, eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 146 000 ja työttömiä naisia 117 000.

Tieliikenteen tavarankuljetusten määrä kasvoi vuoden 2024 lopussa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kuljetuksia oli kotimaan tieliikenteessä yhteensä 62 miljoonaa tonnia. Tämä on 16 % enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuonna 2023.

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on Suomessa laskenut. Vuonna 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa. Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 2019, mediaani oli rahan arvon muutos huomioiden 121 300 euroa.

Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuonna. Lentomatkustajia oli kaikkiaan 19,8 miljoonaa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2023.

Suomalaisista 9 % kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.

Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.

Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta olivat helmikuussa synkkiä. Luottamus sekä omaan että Suomen talouteen heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -9,0, kun tammikuussa se oli -8,4.

Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!

Avoimien työpaikkojen määrä laski loppuvuonna 2024. Joulukuun alussa paikkoja oli tarjolla 33 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 42 000.

Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %.

Tammikuussa 2025 pantiin vireille 381 konkurssia, mikä on 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuukausitasolla näin paljon konkursseja on ollut viimeksi vuoden 1997 lokakuussa.

Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli prosentin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaroiden viennin arvo väheni 5 %, 20,6 miljardiin euroon, kun taas palveluiden viennin arvo kasvoi 18 %. Palveluviennin arvo oli 10,4 miljardia euroa.

Työllisten määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut. Erityisesti työt ovat vähentyneet asiantuntijoilla ja erityisasiantuntijoilla. Johtajien luokassa työllisten määrä on kuitenkin kasvanut jopa yli 50 prosentilla eli 33 000:lla vuoden 2022 loppuun verrattuna.

Maahanmuutto on tällä hetkellä keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Miten maahanmuutto on kehittynyt viime aikoina? Ketkä tulevat Suomeen ja mitä maahanmuuttajat täällä tekevät? Tulevatko he toimeen ja miten he voivat? Maahanmuutto kehittyy ilmiönä jatkuvasti. Pysyykö tieto muutoksen perässä? Seminaari tuo esille, mitä tilastotietoa maahanmuutosta tällä hetkellä on saatavilla ja mitä puutteita tietopohjassa on.

Ulkomaan merikuljetusten määrä väheni viime vuonna 1,5 % vuoteen 2023 verrattuna. Koko vuonna meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa.

Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkuiko talouden alamäki myös vuonna 2024, vai kasvoiko bruttokansantuote? Miten toimialat kehittyivät? Vetikö vienti? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot ja analyysit!

Hotelliyö Lapissa maksoi joulukuussa lähes kaksinkertaisesti koko maan keskiarvoon verrattuna. Majoituksesta sai maksaa Lapissa keskimäärin 282 euroa yöltä, kun taas esimerkiksi Uudellamaalla huoneen sai 119 eurolla.