Suomen Metsästäjäliitto ry

Karhun metsästys alkaa tiistaina 20. elokuuta 2024 ainoastaan poronhoitoalueella. Muualla Suomessa karhua ei metsästetä Suomen suurpetopolitiikan ajauduttua umpikujaan. Riistakeskus eväsi lähes kaikki karhun pyynnin poikkeuslupahakemukset ja myönsi vain yhden poikkeusluvan. Lieksaan myönnetystä karhuluvasta kuitenkin valitettiin ja hallinto-oikeus asetti luvan toimeenpanokieltoon. Myös susien ja ilvesten kannanhoidollinen metsästys on estynyt.

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat riistasorsakantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä ja kehottavat välttämään taantuneiden lajien pyyntiä. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

Metsästäjät ovat jo usean vuoden ajan pyrkineet tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella. Edellisien vuosien tapaan valkohäntäpeuran kaatolupien haltijat voivat hakeutua Metsästäjäliiton Suomen riistakeskukselta saaman keinovalon ja yötähtäimen käytön poikkeusluvan piiriin peuran tihentymäalueilla metsästyskaudella 2024-2025.

Suomen Riistakeskus uutisoi keskiviikkona 10. heinäkuuta 2024, että kannanhoidollinen karhunpyynti on jäissä. Riistakeskus hyväksyi vain yhden lupahakemuksen ja myönsi Lieksaan kymmenen poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Muihin 22 hakemukseen Suomen riistakeskus teki kielteisen päätöksen.

Keväällä 2024 syntyneet pennut mukaan lukien susia voi olla Suomessa jopa yli 500. Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen raja-arvo on vastaavasti 300 sutta. Susien kannanhoidollinen metsästys on voitava aloittaa myös Suomessa. Kanta-arvion epäloogisuudet on saatava poistetuksi. DNA-näytteiden keruusta on maksettava kulukorvaus.

Luonnonvarakeskuksen eli Luken 30.5.2024 tiedottama ilvestä koskenut kanta-arvio osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioinnin perusta on murentumassa.

Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä on seurattu sinisorsaemon pesintää jo vuodesta 2019 alkaen ja haudonnan tuloksena parhaimmillaan 12 untuvikon pesue on molskahtanut veteen. Tänä keväänä pesä on kuitenkin edelleen tyhjä, vaikka poikasten kuoriutumisaika on jo käsillä. Syitä epäonnistumiselle voi vain arvailla.

Suomen Metsästäjäliitto on avannut sivuilleen metsästäjien vaalisivuston, jolla saavat esittäytyä kaikki metsästävät ja metsästysmyönteiset EU-vaaliehdokkaat. Sivustolle on ilmoittautunut jo yli 30 ehdokasta lähes jokaisesta ehdokkaita asettaneesta puolueesta. Mukana on myös kansanedustajia ja meppejä.

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ilmoitti järjestön kevätliittokokouksessa 20.4.2024 luopuvansa liiton puheenjohtajuudesta.

Metsästäjäliiton Päättäjäpaneelissa 20.4.2024 puhuneet kansanedustajat ja EU-vaaliehdokkaat antoivat laajan tukensa metsästykseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Suomella on erinomainen hallitusohjelman metsästykseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, tuotiin paneelissa esille moneen kertaan

Metsästäjäliitto suorittaa neljättä vuotta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella hanketta, jossa tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai kysymään apua alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjäliitto on myöntänyt vuoden 2024 Wadén-palkinnon toimittaja Pekka Ervastille. Tunnustus myönnetään vuosittain taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa.

Metsästäjäliitto esittää, että metsästäjät järjestäisivät valtakunnallisen susien, ilvesten ja ahmojen lumijälkien havainnointitempauksen viikonloppuna 27.-28. tammikuuta.

EU-komission tänään julkistama esitys, jonka tavoitteena on alentaa suden suojelutasoa, on Metsästäjäliitolle tervetullut uutinen.

Valtiovarainvaliokunta on lisätalousarviokäsittelyssä lisännyt ympäristöministeriön valtionavustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon 150 000 euroa vuodelle 2024, jonka se kohdentaa Suomen Metsästäjäliitolle käytettäväksi ympäristötöihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen puhe ylituomaripäivillä 7. joulukuuta osoittaa, että EU:n tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys on EU:n luontodirektiivin mukaan mahdollista. Poikkeuslupien myöntämisessä soveltamisperusteiden on kuitenkin oltava selkeitä ja täsmällisiä kytkeytyen kulloinkin kyseessä olevaan alueeseen tai erityisongelmaan.

Metsästäjäliitto etsii riista- ja kalakerhojen järjestämisestä kiinnostuneita tahoja kaudelle 2024–2025. Metsästäjäliitto koordinoi kerhoja ja huolehtii mukaan lähtevien järjestäjien puolesta rahallisen avustuksen hakemisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhun kannanhoidollista metsästystä koskevat päätökset ovat johtaneet siihen, että kaikkien suurpetojen metsästys on käynyt Suomessa käytännössä mahdottomaksi. Sen vuoksi Suomen suurpetolainsäädäntöä tulisi Metsästäjäliiton mielestä selkeyttää ja vahvistaa Ruotsin mallin mukaisesti. Näin sosioekonomiset ja alueelliset tarpeet tulisivat huomioiduiksi luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Suurpetojen poikkeuslupapäätökset voitaisiin metsästyslaissa jakaa vahinko- ja kannanhoidollisella perusteella annettaviin poikkeuslupiin. Samalla kannanhoidollisen metsästyksen edellytykset ja perusteet olisi kirjoitettava auki kansalliseen lainsäädäntöön.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tänään 30.10.2023 antanut päätöksensä yhteensä 17 valituslupahakemukseen, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. KHO:n mukaan myönnetyt luvat olivat laittomia.

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen. ”Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan”, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.