Työterveyslaitos

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.

DEMOGRAPHY Talks tarjoaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta "Perheenyhdistäminen ja väestön kehitys – lainsäädännön vaikutus kotoutumiseen" 11.6. klo 14–15

Vuoroergonomian edullisista vaikutuksista on saatu kansainvälisestikin uutta, merkittävää tietoa. Työterveyslaitos on päivittänyt kansalliset vuoroergonomiasuositukset ja laatinut ilmaisen Työtapaturmien riskilaskurin jaksotyöhön osaksi riskinarviointia. Uusilla menetelmillä voidaan edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia sote-alalla.

Lyhyt kävelyrupeama puolen tunnin välein osoittautui parhaiten toimivaksi tauotustavaksi terveyshaittoja aiheuttavaan istumatyöhön. Vaihtoehtoiset tavat minimoida istumatyön haitallisia vaikutuksia on vertailtu tutkimuksessa. Tutkijat nimesivät tauotuskeinon toimistokävelyksi ja suosittelevat kahden minuutin rauhallista kävelyä puolen tunnin välein.

Työssäkäyvien yhteisöllisyyden kokemukset polarisoituvat, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus. Noin joka neljäs kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssä. Tulosten mukaan sitä edistäviä tekijöitä olivat erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen, kun taas työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit olivat suurimpia riskejä yhteisöllisyydelle.

Työterveyslaitos julkaisee uuden työkalun, jonka avulla voi kartoittaa työuupumuksen yleisyyttä omalla työpaikalla. Työuupumuksen liikennevalot työyhteisölle -kyselystä saavat palautteen niin yksittäinen vastaaja kuin työyhteisökin.

Soten sujumisen keskeinen edellytys, digiteknologian hyödyntäminen, edellyttää sote-ammattilaisten digitoimijuuden vahvistamista suunnitelmallisesti. Teknologian nykyistä parempi hyödyntäminen vaatii sote-ammattilaisten näkemyksen ja osaamisen ottamista huomioon nykyistä paremmin. Työntekijät tarvitaan mukaan myös työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esitellään sote-alan onnistumisia ja pureudutaan digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsevät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.

Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä.

Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja lomakkeita, joilla työnantaja ja työterveyshuolto voivat seuloa ne työntekijät, jotka tarvitsevat konkreettista tukea työllistyäkseen uudelleen. Tällä hetkellä muutosturvan ulkopuolelle jää työntekijöitä, jotka voisivat hyötyä työterveyshuollon tukitoimista ennen työsuhteen päättymistä.

Nolla tapaturmaa -foorumi on jälleen jakanut työturvallisuuden tasoluokitukset jäsentyöpaikoilleen. Tämän vuoden hakukierroksella 108 työpaikkaa sai tunnustuksen, ja näistä 48 työpaikalla oli nolla tapaturmaa. Työturvallisuuskäytäntöjen jakamiseen verkostoitumalla tarjoutuu hyvä mahdollisuus jälleen toukokuussa vuosittaisessa seminaarissa.

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita ja menetelmiä koskeva lainsäädäntö muuttui huhtikuussa 2024. Jatkossa työnantajien tulee tehdä ilmoitus ASA-rekisteriin sähköisen järjestelmän kautta. Samalla päivittyi ilmoitettavien työmenetelmien luettelo. Mukaan on lisätty syöpävaaralliset lääkkeet ja kaikki arseenille altistavat työt.

Työterveyslaitos julkaisee kaksi uutta maksutonta työkalua työkyvyn ja palautumisen tueksi sote-alalla. Työkykyjohtamisen tilannekuva -kysely ja Sote-alan palautumislaskuri auttavat arvioimaan nykytilanteen omassa työpaikassa tai yksikössä ja suuntaamaan kehittämisen oikeisiin asioihin.

Monimuotoisen ansiotyön tekijöiden, eli useaa työtä samanaikaisesti tekevien, työkyvyn tuen suunnittelussa sen erityispiirteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Kaupan alalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla tehty kysely- ja haastattelututkimus osoittaa, että monimuotoista ansiotyötä tekevien kuormituksen arviointi ja työkyvyn tukeminen ovat haasteellisia tehtäviä. Työkyvystä huolehtiminen jääkin usein työntekijälle itselleen.

Asetusmuutos tuo työnantajille uusia velvollisuuksia riskien arviointiin. Työnantajan tulee arvioida raskaana olevien työtä aikaisempaa monipuolisemmin ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin raskaudelle vaarallisen altistumisen estämiseksi.

Asetusmuutokset tuovat työnantajille uusia velvollisuuksia. Työnantajan tulee arvioida työntekijöiden altistuminen ja minimoida altistumiseen liittyvät terveysriskit. Altistuvista työntekijöistä on myös pidettävä luetteloa.

Tervetuloa kuulemaan tuoretta tutkimustietoa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 9.4.2024 klo 14–15. Tällä kertaa tutkimusten aiheena on läheissuhteiden merkitys hyvinvoinnille digitalisoituvassa maailmassa. Millainen digiarki tukee perhesuhteita? Millainen yhteys puolisoiden hyvinvoinnilla on Euroopassa?

Työn Suomi -tutkimus nostaa esiin, että työssäkäyvien kokemukset omasta työstä eroavat monella tapaa toisistaan ja heijastuvat eriyttävästi työhyvinvointiin. Eroja on paitsi yrittäjien ja palkansaajien myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Istumatyö korostuu ylemmissä toimihenkilöammateissa, samoin ylipitkät työviikot. Työn fyysinen luonne on puolestaan keskeinen piirre työntekijäammateissa.

Tuoreen tutkimuksen perusteella rakennusmateriaalien sisältämät PAH-yhdisteet ovat harvoin sisäilmariski, jos rakenteet ovat ehjät ja ilmanvaihto on kunnossa. Terveydellisesti haitallisia PAH-yhdistepitoisuuksia saattaa kuitenkin syntyä, kun rakenteita lähdetään avaamaan. Rakenteiden sisältämien PAH:ien arvioinnissa onkin tärkeää tutkia päästöriskiksi arvioitu materiaali, rakenne ja siihen kohdistuvat rasitustekijät kokonaisuutena. AFRYn ja Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sisäilmaongelmien ratkaisemisessa sekä korjaus- ja purkutarpeen arvioinnissa.