TYÖ2030 | Työterveyslaitos-logo

TYÖ2030 | Työterveyslaitos

TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Maailman paras työelämä tehdään yhdessä. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.

Olemme työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan.

TYÖ2030-ohjelman tavoitteet:

- Vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla.
- Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
- Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi.
- Nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa TYÖ2030-ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa.

Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. TYÖ2030-ohjelman keskeiset toimijat: Akava, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, Työterveyslaitos, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työturvallisuuskeskus, Valtion työmarkkinalaitos.

Lisätietoja: 
www.hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

Twitter: @tyo2030

LinkedIn: TYÖ2030-ohjelma

Tiedotteen tyyppi
Näytä

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi – omat vaatimukset johtajia kohtaan liittyvät tunnetaitoihin8.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Hyvän ja huonon johtajan määrittelyssä oli nähtävissä selkeitä eroja eri ryhmien välillä: alle 30-vuotiaiden mielestä hyvä johtaja on avoin, empaattinen tiimipelaaja. Yli 30-vuotiaiden mielestä hän on oikeudenmukainen, yhteistyökykyinen ja antaa vastuuta. Tulevaisuuden johtajien* mielestä hyvä johtaja antaa vastuuta ja johtaa esimerkillä, kun nykyisten johtajien mielestä hyvä johtaja on tavoitteellinen. Työntekijöiden mielestä hyvä johtaja on reilu, helposti lähestyttävä ja tunnistaa yksilölliset tarpeet. Yksi johtamisen haasteista on se, että johtajat arvostavat tulosten ja liiketoiminnan asioita, kun työntekijät arvostavat johtamisessa hyviä vuorovaikutustaitoja, empati

Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän30.9.2024 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomalaismedia kirjoittaa työelämästä paljon, laajasti ja yllättävänkin positiivisesti. Tämä selviää TYÖ2030-ohjelmassa teetetystä media-analyysistä, jossa analysoitiin työelämäkirjoittelua vuosina 2019 ja 2023. Aineiston keräsi ja analysoi Retriever keväällä 2024. Analyysin tarkoituksena oli muodostaa kuva siitä, miten ja millaisella äänensävyllä työelämästä puhutaan mediassa.

Nuorten työelämäkokemuksia ja -odotuksia selvitetään laajasti valtakunnallisella kuulemiskierroksella14.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa kartoitetaan syksyn aikana laajasti nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia suomalaisesta työelämästä. Parempi työelämä! -koordinaatiohanke (ESR+) ja TYÖ2030-ohjelma koordinoivat yhteistyössä Nuorten akatemian kanssa laajan kuulemiskierroksen 15–29-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Kierroksella eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan työelämäodotuksistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Kierrokset järjestetään elo-lokakuun aikana, ja tavoitteena on saada kuuluviin jopa 400 nuoren ääni. - Suomalainen työelämä tarvitsee nuoria innovatiivisia työntekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. On mahtavaa, että pääsemme yhteistyössä nuorten kanssa selvittämään millaisia ratkaisuja suomalainen työelämä kaipaa, jotta voimme vastata eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin tulevaisuudessa, iloitsee projektipäällikkö Henna Kymäläinen Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeesta. Nuoria kuullaan työpajojen avulla Nuoria kuullaan Nuorten Akatemian rakentami

TYÖ2030-ohjelman Työkaverikysely paljastaa: Työkaveruus vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta - nuorten kohdalla etätyö on heikentänyt pysyvästi tai hetkellisesti 18-24-vuotiaiden työkaverisuhteita14.2.2023 07:58:24 EET | Tiedote

Työpaikat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kaverisuhteiden solmimiselle. Suomalaiset arvioivat, että noin kolmannes kaverisuhteista on lähtenyt liikkeelle työpaikalta. Työkavereiden tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta pidetään tärkeä asiana elämässä. Etätyö on jättänyt jälkensä työkaveruuksiin: kyselyn mukaan etätyö on heikentänyt ainakin hetkellisesti nuorten työkaveruuksia.

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Luottamuksesta menestysresepti kilpailukyvyn vahvistamiseen2.2.2023 09:11:28 EET | Tiedote

Johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä. Vuoden alussa valmistunut MEADOW-raportti avaa luottamuksen etuja ja antaa tuoretta tietoa sen merkityksestä organisaatioille. Etenkin taantuman uhatessa luottamuksella voi olla merkittävä rooli organisaatioiden selviytymiseen – parhaimmillaan se toimii myönteisenä vastavoimana haastavina aikoina. Tutkimuksen mukaan luottamus korreloi vahvasti henkilöstön osallistumiseen. Mitä korkeampi luottamus on, sitä enemmän henkilöstö osallistuu kehittämistyöhön ja sen tuloksellisemmaksi sekä hauskemmaksi se koetaan. Aiemmin julkaistun Meadow-tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa vähintään 30 prosenttia henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen, reilu kolmannes (35 %) kertoo tuottaneensa markkinoille kokonaan uuden tuotteen tai palvelun. Vahvan luottamuksen on myös havaittu ruokkivan yhteistyötä yrityksissä ja yhteisöissä. ”Havaintojemme mukaan organisaatioiden väliset erot olivat suu

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitalisaation vaikutukset työelämässä jakautuvat epätasaisesti21.11.2022 12:25:13 EET | Tiedote

Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja työorganisaatioita, ja sen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian myötä. Tuoreen TYÖ2030-ohjelman MEADOW-raportin mukaan digitalisaatio etenee eri toimialoilla ja organisaatioissa eri vauhtia ja saa niissä erilaisia muotoja. Työntekijöiden kokemukset digitalisaation vaikutuksesta ovat varsin myönteisiä, mutta ristiriitaisempia kuin työnantajan edustajilla.

Suomalaiselle työelämän kehitystyölle kansainvälistä tunnustusta6.9.2022 14:19:27 EEST | Tiedote

Suomalainen työelämän digitaalinen innovaatio sijoittui Napolissa järjestetyssä kansainvälisessä kilpailussa hopeasijalle. Työskentelytavan tutkimuksesta ja kehityksestä on vastannut LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist, joka osallistui Napolissa pidetyn ECKM-konferenssin (European Conference on Knowledge Management) yhteydessä järjestettyyn kovatasoiseen ”Knowledge Management and Intellectual Capital Excellence Awards” kilpailuun Napolissa 1.-2.9.2022. Kilpailuun jätettiin kaikkiaan kymmeniä ehdotuksia, joista 9 parasta esitettiin loppukilpailussa. Innovaatiota on jalostettu työpaikkojen käyttöön TYÖ2030-ohjelmassa, jossa tuotetaan uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. ” TYÖ2030-ohjelmassa nähtiin LUT tutkimus- ja opetustyössä kehitetty digitaalinen organisoitumismalli sosiaalisena innovaationa, jota kehitimme yhdessä eteenpäin. TYÖ2030-ohjelman aloitteesta organisoitumismalli on nyt kuvattu myös käytännönläh

Tositarinoita työelämästä -kampanja kutsuu mukaan työelämäkeskusteluun31.8.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Valtakunnallinen ja kaikille avoin Työelämäfoorumi-tapahtuma järjestetään 31.8. Pikku-Finlandiassa ja verkossa. Osana tapahtuman ohjelmaa julkaistaan Tositarinoita Työelämästä -valokuvanäyttely ja nettikampanja, joka koostuu 12 eri aloilla työskentelevän ihmisen uratarinoista sekä yleisön aktivoinnista omien uratarinoidensa jakamiseen. Kampanja pysähdyttää ihmiset pohtimaan, mistä hyvä työarki muodostuu ja mikä työstä tekee itse kullekin mielekästä, motivoivaa ja hyvinvointia tukevaa.

Työelämäfoorumi avaa keskusteluareenan työelämäkeskustelulle21.6.2022 10:30:00 EEST | Tiedote

Ensimmäinen, valtakunnallinen Työelämäfoorumi Suomi 2022 järjestetään Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja verkossa 31.8.2022. Uuden työelämän keskustelutapahtuman keskiössä ovat tärkeimmät työelämän ja työelämään vaikuttavan talouden kysymykset Suomessa ja maailmalla sekä yhdessä päättäjien, tutkijoiden, muiden työelämän ja talouden vaikuttajien kesken käytävä keskustelu työelämän muutoksesta ja tulevaisuudesta. Päivän keskusteluissa pyritään etsimään vastauksia muun muassa siihen, mikä vaikutus työelämällä ja taloudella hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon? Mikä vaikutus näillä on työllisyystavoitteisiin, ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuden lisäämiseen? Miten vahvistamme yhteiskunnan ja työelämän resilienssiä meitä kohtaavissa haasteissa? Miten hyödynnämme digitalisaatiota, luottamusta ja yhteistyötä osana suomalaista vahvaa työelämää? Miten vahvistamme mielikuvaa korkeasta osaamistasosta ja nostamme Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena? Tapahtumassa puhuvat muun muassa edu

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitaalinen kehittyneisyys vaikuttaa eniten yritysten innovaatioaktiivisuuteen20.6.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

Yritykset tarvitsevat innovaatioita saavuttaakseen kilpailuetua ja kansantaloudet uudistuakseen. Innovaatioilla tarkoitetaan oivalluksia, jotka näkyvät uusina tuotteina ja palveluina sekä tapoina tuottaa niitä. TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten innovaatioaktiivisuutta. Tutkimuksen mukaan runsas puolet (52 %) vähintään 10 hengen kokoisista suomalaisyrityksistä kertoi kehittäneensä jonkin uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun viimeisen kahden pandemiavuoden aikana.

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?28.4.2022 14:26:10 EEST | Tiedote

Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossain vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä. Suurin osa korona-ajan etätyötä koskevista tutkimuksista on keskittynyt palkansaajiin, eikä työnantajien suhtautumisesta etätyöhön ole paljonkaan tutkimustietoa. MEADOW-tutkimus tuottaa uutta tietoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Moni työnantaja pohtii parhaillaan, missä määrin etätyötä on perusteltua tehdä myös koronapandemian jälkeen ja miten etätyöstä tulisi jatkossa päättää. Tutkimuksen mukaan enemmistö työnantajista olisi valmiita antamaan enemmän päätäntävaltaa jatkossa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Tutkimusraportti tarjoaa tietoa etätyön laajuudesta, työna

Kausityöntekijöille tietoa suomalaisista työoloista Hermes-sovelluksella21.2.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset maa- ja metsätalouden yritykset tarvitsevat tänäkin vuonna tuhansia kausityöntekijöitä. Suomeen odotetaankin tänä vuonna noin 16 000:ta ulkomaista työntekijää. Ensimmäiset kausityöntekijöiden odotetaan saapuvan Suomeen maaliskuussa. - Viime vuosien tapaan ensimmäiset kausityöntekijät saapuvat Suomeen Ukrainasta. Vaatimuksena on, että heillä on EU:n hyväksymä rokotesuoja, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Viime vuosien kireät koronarajoitukset ovat korostaneet, että suurimmalle osalle Suomeen saapuville tai täällä vakituisesti asuville kausityöntekijöille myös suomalaiset työehdot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat oman tai työnantajan kielitaidottomuuden vuoksi edelleen vieraita. - Tänä vuonna tilanne muuttuu. Olemme luomassa maa- ja metsätalouden kausityöntekijöille uuden, ilmaisen puhelimeen tai tablettiin asennettavan Hermes-sovelluksen. Sovellus jakaa luotettavaa, samansisältöistä viidellä eri kielellä. Tietoa on muun muassa työehdoista, työsuoje

Maailman paras työelämä tehdään yhdessä. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.

Olemme työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan.

TYÖ2030-ohjelman tavoitteet:

- Vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla.
- Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
- Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi.
- Nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa TYÖ2030-ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa.

Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. TYÖ2030-ohjelman keskeiset toimijat: Akava, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät, Työterveyslaitos, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työturvallisuuskeskus, Valtion työmarkkinalaitos.

Lisätietoja: 
www.hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

Twitter: @tyo2030

LinkedIn: TYÖ2030-ohjelma

World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye