Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.

Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.

Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.

Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.

Suomen ympäristökeskus Syke ja energiapalveluyhtiö Väre selvittivät viestinnän vaikutusta kotitalouksien sähkönkulutuksen ajoittamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että lisätty viestintä sähkön hinnasta saa kotitaloudet siirtämään sähkönkulutustaan edullisemmille tunneille. Avuksi tarvitaan kuitenkin automaatiota ja älyohjausta, jotta paras taloudellinen hyöty saadaan irti.

Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa joulukuussa ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES pitää 11. täysistuntonsa 10.–16. joulukuuta Windhoekissa, Namibiassa. Täysistunnon päätteeksi julkaistaan kaksi merkittävää arviointiraporttia: luonnon monimuotoisuuden kytköksiä tarkasteleva kytkösraportti (Nexus Assessment) ja luonnon turvaamisen vaatimaa järjestelmämuutosta tarkasteleva kestävyysmurrosraportti (Transformative Change Assessment). Raportit koostavat tutkimustietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi. IPBESin työssä on mukana myös useita Suomen ympäristökeskuksen (Syken) asiantuntijoita.

The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) will hold its 11th Plenary session from December 10 to 16 in Windhoek, Namibia. The Plenary will consider two landmark assessment reports: the Nexus Assessment, which examines interconnections between global crises in biodiversity, water, food, health and climate change, and the Transformative Change Assessment, focusing on the system shifts required to safeguard nature for a just and sustainable world. These reports bring together the best available scientific evidence from around the world and across knowledge systems, including Indigenous and local knowledge, to support decision-making and action. Several experts from the Finnish Environment Institute (Syke) are actively involved in IPBES’s work.

Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet viime vuonna noin 9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 21 prosenttia.

Enligt Finlands miljöcentrals förhandsbesked har kommunernas växthusgasutsläpp i fjol minskat med cirka 9 procent jämfört med år 2022. Den positiva utvecklingen beror huvudsakligen på att energisektorn, det vill säga el- och fjärrvärmeproduktionen har blivit renare. Utsläppen från användningen av konsumtionsel minskade emellertid med cirka 32 procent och utsläppen från eluppvärmning med cirka 35 procent. Utsläppen från användningen av fjärrvärme minskade med cirka 21 procent.

Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.

En finsk uppföljningsstudie visar att restaurering kan återställa myrars vegetation närmare sitt naturliga tillstånd inom tio år. Effekterna av restaurering varierade dock mellan olika myrtyper. Enligt den ny publicerade studien kräver återställandet av myrar aktiva och konkreta åtgärder. Resultaten ger viktig kunskapsgrund för nationella restaureringsplaner som syftar till att verkställa EU:s restaureringsförordning.

A Finnish monitoring study demonstrates that peatland restoration can bring vegetation closer to its pristine state within a decade. The effects of restoration, however, vary between different peatland types. According to the newly published study, active and concrete measures are required for peatland recovery. The findings provide important insights for national restoration plans to implement the EU Restoration Regulation.

Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille.

Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.