Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän keskusliito pitää tärkeänä, että hallitus edistää vauhdilla kehysriihessä sovittua merkittävää verotukea vihreän siirtymän investoinneille. Suomessa on vireillä lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita, mutta suuret investointipäätökset ovat vielä voittopuolisesti jääneet odottamaan. Määräaikainen verokannustin toimii hankkeille tärkeänä kiihdyttäjänä ja auttaa osaltaan varmistamaan että investoinnit toteutuvat Suomessa, eivätkä karkaa meiltä kilpailijamaiden avokätisten investointitukien perässä.

Yritysten toteutuneet rekrytoinnit ja rekrytointiaikomukset ovat kääntyneet maltilliseen kasvuun. Toteutuneiden rekrytointien määrä kasvoi marraskuusta 2023 toukokuuhun 2024 noin 10 prosenttia ja rekrytointiaikomukset seuraavalle puolelle vuodelle kasvoivat noin 15 prosenttia. Tätä ennen rekrytoinnit ja rekrytointiaikomukset olivat laskeneet yhtäjaksoisesti vuoden 2022 syksystä lähtien. Tiedot käyvät ilmi toukokuussa toteutetusta EK:n yrityskyselystä. “Rekrytointien ja rekrytointiaikomusten kasvu antaa uskoa siihen, että talous on kääntymässä kasvuun. Pitkään jatkunut epävarmuus taloudessa on toivon mukaan helpottamassa ja sen myötä yritykset uskaltavat lisätä rekrytointeja. Rekrytointimäärät voivat kasvaa nopeastikin, mikäli talouskasvu pääsee kunnolla käynnistymään”, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen sanoo. Yleisimpinä syinä yritysten tekemille rekrytoinneille ovat edelleen poistuman korvaaminen (75 % vastaajista), tarve uudenlaiselle osaamiselle (43 % vastaajista) ja lisäänt

Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus oli kesäkuussa nousussa. Päätoimialoista teollisuuden luottamuksessa laskua, muut toimialat noususuunnassa.

Suomelle rakennetaan vahvaa näkyvyyttä YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Bakussa, Azerbaidžanissa 11.-22.11. 2024. Suomen paviljongin osallistujajoukkoa muodostetaan nyt – mukana on jo monimuotoinen joukko organisaatioita ja ilmoittautuminen on auki 16.8. asti. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma. Se kokoaa yhteen päättäjiä ja ilmastoaiheiden parissa työskenteleviä yrityksiä, järjestöjä ja tutkijoita lähes 200 maasta. Viime vuonna Suomi toteutti Dubain ilmastokokoukseen ensimmäistä kertaa oman maapaviljonkinsa, jossa suomalaiset yritykset ja organisaatiot pääsivät esittelemään ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Paviljonki oli menestys niin kävijämäärältään kuin korkean tason kohtaamisten ja Suomen kansainvälisen tunnettuuden kannalta. Myös tänä vuonna on tavoitteena saada Suomen lipun alle Bakuun vahva edustus. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Climat

Hyvä toimittaja / toimitus Lähiviikot ja -kuukaudet tuottavat runsaasti uutisoitavaa EU-politiikan seuraavaan viisivuotiskauteen liittyen. Paraikaa on käynnissä parlamentin järjestäytyminen. Poliittiset ryhmät muodostuvat, nimeävät johtajansa ja valitsevat edustajansa eri valiokuntiin 3.7.mennessä. Jäsenmaiden johtajista koostuvan Eurooppa-neuvoston varsinainen kokous on 27.-28.6., jolloin se hyväksyy poliittiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Samalla se hyväksyy jäsenmaiden ehdokkaan komission puheenjohtajaksi, Eurooppa-neuvoston pysyväksi puheenjohtajaksi sekä ulkosuhteiden korkeaksi edustajaksi. Parlamentti kokoontuu ensimmäiseen täysistuntoonsa 16.-19.7., jolloin se äänestää komission puheenjohtajasta. Samassa yhteydessä tuleva puheenjohtaja esittelee komissiokautensa poliittiset suuntaviivat, joista hän on neuvotellut etukäteen parlamentin kanssa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava omat ehdokkaansa komissaareiksi 2.9. mennessä. Salkkujaosta päättää komission puheenj

Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan kasvutavoitteitaan vaikeassa taloustilanteessa, ja kasvuyrityksiä on Suomen työnantajakentässä enää 11 000. Samaan aikaan vientiyritysten määrä on palautunut viime vuoden notkahduksesta 23 000:n tasolle. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi yhteensä yli 900 työnantajayritystä. Suomen työnantajakentässä on nyt noin 11 000 kasvuyritystä, kun niitä vuotta aikaisemmin oli arviolta 19 500. Kasvuyritysten osuus kaikista työnantajista on laskenut vuoden aikana 27 prosentista 14 prosenttiin, mikä alittaa koronaa ja Ukrainan sotaa edeltäneen vuoden 2019 tason (21 %). Kasvuyrityksiksi lasketaan EK:n selvityksessä yritykset, jotka vastaustensa perusteella tavoittelevat vähintään 10 prosentin vuosikasvua ja jotka ovat saavuttaneet vähintään 10 prosentin kasvun edellisen vuoden aikana. Vientiyrityksiä on nyt hieman enemmän kuin vuosi sitten, arviolta noin 23 000 (22 000 vuonna 2023). Teollisuusyrityksistä vientiä tekee 64 prosenttia ja palvelu

Selvitimme suomalaisilta työnantajayrityksiltä niiden arvioita EU-politiikan tavoitteista vaalikaudelle 2024–2029. Kolmesta kysytystä teemasta eniten sai kannatusta parempi sääntely. Eritoten pk-yritykset korostivat tarvetta helpottaa rahoituksen saatavuutta. Vientiyritykset liputtavat sisämarkkinoiden kehittämisen puolesta. Suomalainen työnantajakenttä seisoo vankasti Euroopan unionin takana. Haluamme antaa aktiivisen panoksen unionin tulevaan kehittämiseen. Yli 900 työnantajayritystä vastasi kyselyymme EU:n tärkeimmistä kehittämiskohteista tulevalla lainsäädäntökaudella. Listan kärkeen nousi parempi sääntely. 90 prosenttia yrityksistä arvioi, että yrityksiin kohdistuvan sääntelyn ja byrokratian vähentäminen on EU:ssa erittäin tärkeää (60 %) tai melko tärkeää (30 %). Myös EU-rahoituksen saatavuus nähdään tärkeänä. 82 prosenttia yrityksistä arvioi, että rahoituksen saatavuuden parantaminen on erittäin tärkeää (43 %) tai melko tärkeää (39 %). 55 prosenttia piti EU:n sisämarkkinoiden kau

Suomen talous lähestyy kasvukäännettä. Siksi Team Finlandin fokus on saatava nopeasti siirrettyä hallinnon uudistuksista kaikkein tärkeimpään eli yritysten vientipalveluiden konkreettiseen kehittämiseen. Siirtymävaiheessakin on varmistettava palveluiden ensiluokkainen, häiriötön toiminta. Se on erityisen tärkeää Suomen pk-sektorille.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan supistuvan kuluvana vuonna yhden prosentin edellisvuoteen nähden. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2024 olisi noin 9,0 miljardia euroa. Viime vuonna kasvua kertyi 11 prosenttia, joka on selvästi enemmän kuin alkuvuonna arvioitiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset keskiviikkona 12.6.2024 klo 8. Etätiedotustilaisuus järjestetään teamsin välityksellä klo 10.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että työriitojen sovittelujärjestelmää ollaan kehittämässä siten, että vientialojen työehtosopimukset määrittelevät sovittelutoimintaa. Esitys tuo lain tasolle sovittelutoiminnassa jo pitkään noudatetun käytännön vientialojen yleisen linjan noudattamisesta.

EU:n sisämarkkinaraportin laatija, Italian entinen pääministeri Enrico Letta on loppuviikosta Suomessa tapaamassa politiikan ja elinkeinoelämän johtoa. EK on poiminut Lettan raportista Suomelle hyödyllisiä ehdotuksia, joita tulevan EU-komission tulisi ripeästi edistää. Suomen-vierailun aiheena on Enrico Lettan huhtikuussa jäsenmaille luovuttama raportti, joka sisältää merkittäviä sisämarkkinoita koskevia parannusehdotuksia jäsenmaiden ja komission harkittaviksi. Lettan raportti on monella tapaa tärkeä Suomelle, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EU-asioista vastaava johtaja Lotta Nymann-Lindegren: ”60 prosenttia Suomen viennistä menee EU-maihin. Siksi on erinomaista, että sisämarkkinoiden esteet ja kehityskohteet saavat nyt korkean tason huomiota. Kun panostamme sisämarkkinoihin, vahvistamme myös EU:n edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa. Lettan suositukset eivät saa hautautua vaalien jälkeen, vaan uuden komission on tärkeää tarttua toimeen nopeasti ja pragmaattisesti.” EK on

EK:n Luottamusindikaattorin tuloksissa teollisuudessa nousua. Muut päätoimialat olivat laskussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat pysyneet kriisiaikojen tasolla. Yritysten suhdanneodotukset ovat kohonneet hieman viime tammikuun tiedustelusta, mutta ovat yhä selvästi mollivoittoiset. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet yhä Suomen taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.

Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy): ”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.” Suomen ja perheyritysten e

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää tärkeänä, etteivät SAK:n liitot jatka enää poliittisia lakkoja, vaan katse on tulevaisuudessa.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Hankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta. Hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen – seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia. EK:n on seurannut yhden vuoden ajan vihreiden investointien etenemistä verkkosivuiltamme löytyvän dataikkunan kautta (http://www.ek.fi/dataikkuna). ataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Niiden arvo on kasvanut vuoden aikana 31 prosenttia ollen nyt 259 miljardia euroa. Investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisestikin arvioiden 20 000 uutta työpaikkaa. Alavireinen suhdanne ja vaikea rahoitustilanne huom