Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suojelutyötä selvittäneen työryhmän ehdotus ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä korostaa, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.

Suomalainen elinkeinoelämä etenee ilmastokäänteessä ja samaa odotetaan valtioilta. Maailmanpolitiikan jännitteet eivät saa vaarantaa ihmiskunnalle välttämättömän ilmastokäänteen edistämistä COP29-kokouksessa. EK vie Bakuun myös viestiä suomalaisyritysten ilmastoratkaisuista ja esittelee toimialojen vähähiilisyystiekarttoja. YK:n ilmastokokous COP 29 järjestetään Bakussa 11. – 22.11. Kokouksen sisällössä korostuvat ilmastotoimien rahoitus ja investoinnit, joissa myös elinkeinoelämän rooli on keskeinen. EK toivoo kokoukselta lopputulosta, joka osoittaisi valtioiden yhä pitävän kiinni Pariisin sopimuksen kunnianhimon tasosta, kiteyttää EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Bakusta tarvitaan uskottavat askelmerkit kohti seuraavaa COP30-kokousta Brasiliassa vuonna 2025. Nyt pitää kaikin keinoin edetä sitä kohden, että valtiot pääsisivät ensi vuonna sopuun päivitetyistä ilmastositoumuksista, jotka ovat riittävän kunnianhimoisia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.” Kokoust

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjä Pasi Kangas on valittu Vuoden 2024 omistajanvaihdosasiantuntijaksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamisessa. Valinnan teki valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi perustuen omistajanvaihdoskonferenssin osallistujien ehdotuksiin. Kunniakirjan luovutti 6.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies seuraavin perusteluin: ”Pasi Kangas on tehnyt pitkään töitä sitoutuneesti ja pyyteettömästi yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi. Hän on kollegojen arvostama rautainen ammattilainen, joka on vuosien mittaan ollut toteuttamassa useita konkreettisia työkaluja, jotka helpottavat omistajanvaihdosprosessia ja jotka ovat myös levinneet valtakunnalliseen käyttöön. Pasi myös tekee työtään aina myönteisellä, yrityslähtöisellä otteella ja on esimerkillisesti rakentanut yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä”. Valinta todella lämmit

Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristyneet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen. Omistajanvaihdoksen edessä olevat 60 vuotta täyttäneet yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen. Joka viides kuitenkin arvioi, että yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Suomessa on kymmeniä tuhansia pk-sektorin yrityksiä, jotka pitäisi saada yrittäjän ikääntymisen takia lähivuosina siirtymään uuden vetäjän vastuulle joko yrityskaupan tai perheen sisäisen sukupolvenvaihdoksen kautta. Muussa tapauksessa vaarana on yritystoiminnan päättyminen ja työpaikkojen menettäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita oman yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan siitä luopuessa: 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle (44 % vuonna 2021). 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen eli

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Lainsäädäntö ja hallinto -vastuualue jaetaan kahdeksi eri vastuualueeksi vuoden 2025 alusta alkaen. Juho Mäki-Lohiluoma nimitetään Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtajaksi, Tommi Toivola jatkaa Hallinto-vastuualueen johtajana. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle.

Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa. Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta. Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille. Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalivaliokunta esittää EK:n hallituksen puheenjohtajaksi Aaro Cantellia. EK:n edustajisto päättää asiasta 13.11. pidettävässä syyskokouksessa.

EK:n lokakuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritykset ovat ohittamassa suhdanteen aallonpohjaa. Arviot suhdannetilanteesta ovat edelleen heikot, mutta myynti ei ole enää supistunut ja kannattavuuden lasku on loiventunut.

Aika: ma 21.10. klo 15 - 16 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n vaalitaistelun loppusuora pitää maailmantaloutta varpaillaan. Tervetuloa kuulemaan EK:n arvioita siitä, mihin Suomen tulee varautua vaalien jälkeen. Miten kehittyy suurimman vientimarkkinamme USA:n talous ja ulkomaankauppa – mitkä ovat isoimmat erot Harrisin ja Trumpin välillä? Miten ehdokkaiden keinovalikoima eroaa America First -politiikassa tai Kiinan suhteen? Miten vastakkaista talous- ja veropolitiikkaa he ajaisivat? Kuinka Suomi voi sopeutua uuden presidentin aikaan, mitä plusmerkkisiä mahdollisuuksia ja riskejä on näköpiirissä? Vaalituloksen vaikutuksia ovat kommentoimassa EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori ja pääekonomisti Penna Urrila. Tilaisuuden moderoi viestintäjohtaja Nora Elers. Ilmoittaudu tämän linkin kautta, niin saat sähköpostiin Teams-kalenterimerkinnän. Ystävällisin terveisin EK:n viestintä Satu Toivonen puh. 040 8212 097

Aika: ma 21.10. klo 15 - 16 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n vaalitaistelun loppusuora pitää maailmantaloutta varpaillaan. Tervetuloa kuulemaan EK:n arvioita siitä, mihin Suomen tulee varautua vaalien jälkeen. Miten kehittyy suurimman vientimarkkinamme USA:n talous ja ulkomaankauppa – mitkä ovat isoimmat erot Harrisin ja Trumpin välillä? Miten ehdokkaiden keinovalikoima eroaa America First -politiikassa tai Kiinan suhteen? Miten vastakkaista talous- ja veropolitiikkaa he ajaisivat? Kuinka Suomi voi sopeutua uuden presidentin aikaan, mitä plusmerkkisiä mahdollisuuksia ja riskejä on näköpiirissä? Vaalituloksen vaikutuksia ovat kommentoimassa EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori ja pääekonomisti Penna Urrila. Tilaisuuden moderoi viestintäjohtaja Nora Elers. Ilmoittaudu tämän linkin kautta, niin saat sähköpostiin Teams-kalenterimerkinnän. Ystävällisin terveisin EK:n viestintä Satu Toivonen puh. 040 8212 097

EK:n tuore Vientibarometri antaa viitteitä suomalaisten vientiyritysten näkymien parantumisesta seuraavalle puolelle vuodelle, sillä enää 18 prosenttia ennakoi viennin supistuvan, kun alkuvuonna luku oli 27 prosenttia. 80 prosenttia yrityksistä uskoo viennin ennallaan säilymiseen tai kasvuun, kun alkuvuonna näin arvioi 70 prosenttia. EK:n johtaja Timo Vuoren mukaan yritykset odottavat, että Suomi vahvistaa Aasiaan suuntautuvia vientiponnisteluita ja että EU:n kauppasopimukset karsivat Aasian kaupan esteitä. Tullin uunituoreen tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomen tavaraviennin arvo laski vielä 5,5 prosenttia vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. EK:n Vientibarometri kuitenkin viittaa siihen, että viennin lasku on pysähtymässä ja edellytykset kasvukäänteelle ovat avautumassa. Vientibarometriin vastasi 371 ulkomaankauppaa tekevää työnantajayritystä elo-syyskuussa 2024. Viennin nopeaa piristymistä ei kuitenkaan voi vielä odottaa, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava jo

Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, jos EK:n dataikkunaan nyt listatuista vihreistä investointihankkeista toteutuisi viidennes. Työllisyys kasvaisi vuositasolla 12 000 henkilöllä. Verotulot voisivat kasvaa kumulatiivisesti yli 16 miljardilla eurolla hankkeiden 30 vuoden elinkaaren aikana. Talousvaikutusten mittakaava kasvaa huomattavasti, jos suurempi osuus nykyisestä lähes 270 miljardin euron hankekannasta etenisi toteutukseen. Tiedot selviävät Gaian / Swecon tuottamasta analyysistä perustuen EK:n dataikkunan hankekantaan. Suomessa on EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Tänään julkaistussa raportissa on konsulttiyhtiö Gaian / Swecon toimesta ensimmäistä kertaa selvitetty näiden investointien vaikutuksia kansantalouteen – mikäli hankeaikomukset etenevät j

Aika: ti 8.10. klo 12 - 13 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomessa on seurattu vihreään siirtymään liittyvän investointiaallon etenemistä – hankeaikomukset ovat yltäneet EK:n dataikkunan mukaan 270 miljardin euron mittakaavaan. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Nyt saadaan ensimmäistä kertaa tarkempaa analyysia siitä, mikä on näiden investointien kansantaloudellinen potentiaali – mikäli hankeaikomukset etenevät ja ne saadaan toteutumaan Suomessa. EK on tilannut yhdessä toimialajärjestöjen kanssa konsulttiyhtiö Swecolta raportin, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin: Vihreän siirtymän investointihankkeiden vaikutukset bruttokansantuotteeseen, kiinteistöverokertymään, palkansaajien ansiotuloveroon, yhteisöveroon sekä työllisyyteen. Lisäksi analyysissä saadaan toimialakohtaisesti eriteltyä tietoa seuraavien alojen talousvaikutuksista: akkuteollisuus, vedyn tuotanto ja jalostaminen, biotuotteet ja bioenergia sekä tuuli- ja a

EK:n näkemyksen mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen. Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori. Investointirahoituksen valmistelussa juna liikkuu jo vauhdilla. Suomen on vaikutettava nyt sen puolesta, että EU-tason rahoitus tulee perustumaan aitoon kilpailuun. Suomi pärjää, kun rahoitus kohdistuu yritysten parhaille hankkeille. EK:n tuoreissa kyselytuloksissa korostuu Suomen yrityskentän toive EU:n sujuvammasta sääntelystä ja raportointivelvoitteiden kohtuullistamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti odotuksiaan komission seuraavaan työohjelmaan samalla kun järjestö juhlisti viiden vuosikymmenen mittaista vaikuttamistyötä Brysselissä – Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimiston Brysseliin vuonna 1974. Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin uuden komission isot suuntaviivat vastaavat hyvin EK:n tavoitteita, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Erinomaista on kilpailukyvyn ja investointien aiempaa voimakkaampi korostaminen

Päätoimialoista teollisuuden luottamus painui alaspäin, vähittäiskauppa palautui. Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus pysyi syyskuussa lähes ennallaan.

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat hallitusta etenemään päättäväisesti hallitusohjelmaan kirjatuissa hankintalain uudistuksissa. Julkisissa hankinnoissa on vähintään satojen miljoonien eurojen tehostamispotentiaali.

Aika: ti 8.10. klo 12 - 13 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomessa on seurattu vihreään siirtymään liittyvän investointiaallon etenemistä – hankeaikomukset ovat yltäneet EK:n dataikkunan mukaan 270 miljardin euron mittakaavaan. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Nyt saadaan ensimmäistä kertaa tarkempaa analyysia siitä, mikä on näiden investointien kansantaloudellinen potentiaali – mikäli hankeaikomukset etenevät ja ne saadaan toteutumaan Suomessa. EK on tilannut yhdessä toimialajärjestöjen kanssa konsulttiyhtiö Swecolta raportin, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin: Vihreän siirtymän investointihankkeiden vaikutukset bruttokansantuotteeseen, kiinteistöverokertymään, palkansaajien ansiotuloveroon, yhteisöveroon sekä työllisyyteen. Lisäksi analyysissä saadaan toimialakohtaisesti eriteltyä tietoa seuraavien alojen talousvaikutuksista: akkuteollisuus, vedyn tuotanto ja jalostaminen, biotuotteet ja bioenergia sekä tuuli- ja a

Hallituksen esitys kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta, saa EK:n yrityskyselyssä tuomion. 3 kuukauden säännöllä olisi 59 prosentin mielestä kielteinen vaikutus Suomen maineelle työperusteisen maahanmuuton kohteena. Vain 22 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei muutoksella olisi vaikutusta Suomen maineelle kansainvälisten osaajien mielissä.

Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä 2010-luvulla paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus yksityisellä sektorilla oli noin 20 prosenttia, kun viime neuvottelukierroksen jälkeen vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna. Naapurimaassa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla. Neuvottelujärjestelmien palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat osin Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon kansainvälisen kilpailukyvyn.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mediatiedote EMBARGO ke 11.9. klo 00 Ukrainalla on edessään kriittiset talvikuukaudet, jotka koettelevat myös kotirintamaa. EK käynnistää tänään sisäministeriön kumppanina energiatuotannon laitteiden ja kaluston lahjakeräyksen ”Autetaan Ukraina talven yli”. Mukaan kutsutaan kattavasti koko suomalaista yrityskenttää. 70 prosenttia Ukrainan sähkön- ja lämmöntuotannosta on tuhottu. Seuraukset tuntuvat koko yhteiskunnassa – niin taloudessa kuin ihmisten arjessa, muistuttaa EK:n johtaja Petri Vuorio: ”Siksi käynnistämme sisäministeriön kumppanina lahjoituskeräyksen, jolla vastaamme Ukrainan valtion hätähuutoon lämmityskauden lähestyessä. Tavoitteena on saada suomalainen yrityskenttä laajasti mukaan lahjoittamaan energiantuotantoon ja sähköverkkoihin liittyviä laitteita ja kalustoa, joilla ukrainalaisia autetaan selviämään tulevasta talvesta.” Sisäministeriö ohjeistaa yrityksiä lahjoitusten toimittamisesta ja organisoi niiden viennin Ukrainaan ennen talvea. Ed