Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun. EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF). Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia. Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä. Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaa

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Hankintalain uudistus tulee tarpeeseen, arvioivat EK:n yrittäjät. On sekä kuntalaisten että paikallisten yritysten etu, että kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on aitoa ja avointa kilpailua. Inhouse-yrityksiä tarvitaan jatkossakin, mutta niiden varjolla ei tule keinotekoisesti vältellä kilpailua, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas. Hankintalain uudistaminen koskettaa paitsi kuntia ja yrityksiä, myös kuntalaisia – käytännössä jokaista suomalaista. Hankintalaki antaa pelisäännöt sille, kuinka kunnallisia verovaroja saa käyttää esimerkiksi ICT-hankintoihin, kiinteistöjen rakennuttamiseen ja ruokapalvelujen järjestämiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää hankintalain uudistamista välttämättömänä. Reilun kilpailun edistäminen ajaa koko kunnan etua, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Tulevan hankintalain iso kysymys kuuluu: millä ehdoilla kunta saa jatkossa ohjata hankinnat omalle yhtiölleen ja millä ehdoin yritykset puolestaan v

Vihreä siirtymä on Suomen talouskasvun merkittävimpiä mahdollisuuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Se edellyttää, että yrityksille kyetään tarjoamaan ennakoitava ja johdonmukainen investointinäkymä yli hallituskausien. On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla. Suomi on sitoutunut ilmastolain kautta vuoden 2035 vähähiilisyystavoitteeseen ja niin on myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vahvistaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Juuri Suomen kaltaisessa maassa on poikkeukselliset edellytykset saada ilmasto- ja taloushyödyt yhdistymään. Meillä on aitoa ja uskottavaa kansainvälisen tason kilpailuetua ilmastokestävässä tuotannossa, palveluissa ja teknologioissa. Tämän markkinan globaali kysyntä tulee vääjäämättä kasvamaan - ilmastonmuutos ei peruunnu poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden takia”. Kaikkien toimialojen ja yhteiskunnan sektoreiden pano

Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit

Yritysten talousluottamus oli maaliskuussa nousussa. Ainoastaan rakentaminen alamaissa.

Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.

Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneiden tutkimusten mukaan hybridityö – etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Innolinkin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreet tutkimukset osoittavat, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.

Suomi on tähän asti onnistunut erinomaisesti EU:n innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa. Tämä menestystarina voi vaarantua, jos yritysvetoisten TKI-hankkeiden EU-rahoitus heikkenee. Nyt on oikea hetki tarjota Suomessa kehitettyä ’veturihankkeiden’ rahoitusmallia myös EU-tason yhteishankkeisiin. EU:ssa tähdätään isoon innovaatiokiriin, jotta Euroopan kilpailukyky ja talous kyettäisiin pelastamaan. Komissio haluaa rakentaa innovaatiojohtajuutta Suomelle tärkeillä aloilla kuten datataloudessa, energiasiirtymässä ja turvallisuudessa. Keskeisenä keinona on EU:n tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI). Suomella on sen suhteen vahvat näytöt: yrityksemme ja myös tutkimus ovat tähän asti onnistuneet kotiuttamaan rahoitusta monilla mittareilla yli EU-keskiarvojen. Esimerkiksi pk-sektorin osalta olemme saaneet TKI-rahoitusta 3. eniten koko EU:ssa. TKI-rahoitus uuteen uskoon vuonna 2028 Nyt EU:ssa suunnitellaan seuraavaa monivuotista budjettikautta (MFF). Sen valmistelu herättää suoma

Aika: to 20.3. klo 13-16 Paikka: Kirjastotalo Oodi, Kino Regina -sali, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. Tilaisuteen on mahdollista osallistua myös etänä. EK:n teettämän etätyötutkimuksen tulokset julkaistaan torstaina 20.3. kello 13 kirjastotalo Oodissa. Tutkimuksessa kuultiin erityisesti yritysten ylintä johtoa etä- ja hybridityön vaikutuksista yritysten tuottavuuteen ja johtamiseen. Hybridi- ja etätyön vaikutuksia selvittivät tutkimuslaitos Etla ja tutkimustalo Innolink. Seminaarissa kuullaan myös, mitä ratkaisuja ja lähestymistapoja työelämän uudistajat suosittavat tekoälyyn ja hybridityöhön. Myös paikallisen sopimisen vaikutuksista työelämän arkeen ja uudistamiseen käsitellään. Ohjelma 13.00 Seminaarin avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies | EK 13.10 Etätyö - läsnätyö Toimitusjohtaja Pekka Vuorela | Innolink Pääjohtaja Antti Koivula | Työterveyslaitos 13.40 Tekoäly ja työn muutos Professori Laura Ruotsalainen, Helsingin yliopisto / Suomen Tekoälykeskus (FCAI) Toimitusjohtaja

Kokonaisuutena elinkeinoelämän luottamus pysyi likimain ennallaan. Teollisuudessa ja palveluissa pientä nousua, rakentaminen ja kauppa painuivat.

ma 24.2. klo 14 - 15 Suomen-aikaa (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Euroopan turvallisuusuhat syvenevät ja riskit realisoituvat. Niihin vastaaminen ei voi onnistua ilman talouden kasvukäännettä: vain siten EU kykenee ottamaan aivan uudentasoista vastuuta Ukrainan puolustamisesta ja omasta turvallisuudesta. Uuden EU-komission ensimmäiset 100 päivää umpeutuvat helmikuun lopussa. Odotettu virstanpylväs on 26.2., jolloin komissio on julkaisemassa konkreettisempia tavoitteita ja etenemissuunnitelmia Suomellekin tärkeistä politiikkahankkeista. Tervetuloa kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijoiden ennakko-odotuksia lähipäivien uutisaiheista sekä kuulemaan, millaista talouden Restartia esitämme EU-tasolla: Sääntelyreformin käynnistyminen. Komissio on sitoutunut leikkaamaan yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia (pk-yritysten osalta 35 prosenttia). Komissio julkaisee 26.2. reformin ensimmäisen osan eli Green Omnibus -ehdotuksen, joka pureutuu

ma 24.2. klo 14 - 15 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Euroopan turvallisuusuhat syvenevät ja riskit realisoituvat. Niihin vastaaminen ei voi onnistua ilman talouden kasvukäännettä: vain siten EU kykenee ottamaan aivan uudentasoista vastuuta Ukrainan puolustamisesta ja omasta turvallisuudesta. Uuden EU-komission ensimmäiset 100 päivää umpeutuvat helmikuun lopussa. Odotettu virstanpylväs on 26.2., jolloin komissio on julkaisemassa konkreettisempia tavoitteita ja etenemissuunnitelmia Suomellekin tärkeistä politiikkahankkeista. Tervetuloa kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijoiden ennakko-odotuksia lähipäivien uutisaiheista sekä kuulemaan, millaista talouden Restartia esitämme EU-tasolla: Sääntelyreformin käynnistyminen. Komissio on sitoutunut leikkaamaan yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia (pk-yritysten osalta 35 prosenttia). Komissio julkaisee 26.2. reformin ensimmäisen osan eli Green Omnibus -ehdotuksen, joka pureutuu yritysvastuu

Vihreä investointiaalto jatkaa etenemistään tukalasta suhdanteesta huolimatta. Ennakkoarvioiden mukaan vuodesta 2025 on tulossa merkittävä, lähivuosien etenemiselle suuntaa näyttävä vuosi. Hankkeita on valmistumassa lähes 8,5 miljardin euron arvosta. Tuulivoiman rinnalle ollaan nyt saamassa laajamittaisesti myös puhdasta sähköä käyttäviä teollisia hankkeita. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomen vihreiden investointien hankevolyymi ylsi tammikuun lopussa jo lähes 290 miljardiin euroon. Yksittäisiä hankkeita on eri puolilla Suomea vireillä yli 900. Vuosi 2024 oli valmistuneiden ja uusien hankkeiden valossa selvästi edellisvuotta heikompi. Hankkeet ovat kuitenkin myös edenneet. Jo valmistuneita, käyttöön otettuja investointeja on 17,8 miljardin euron edestä. Ratkaiseva välietappi eli investointipäätös on tehty 11,9 miljardin euron arvoisista hankkeista. Sähköä käyttävät investoinnit etenevät vuonna 2025 EK:n dataikkunan tietojen valossa vuodesta 2025 voi muodostua ennätyksellisen va

Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yri

Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo uudelta EU-komissiolta kunnianhimoista otetta sääntelyn sujuvoittamiseen. EK ehdottaa julkaisussaan ”Kilpailukykyä Eurooppaan paremmalla regulaatiolla – EK:n keinoja EU:n säädöskehikon perkaamiseen ja sujuvaan sääntelyyn” komission asialistalle viittä kokonaisuutta, jossa sääntelyn sujuvoittamista voidaan tehdä lainsäädännön ydintavoitteista peruuttamatta.

to 13.2. klo 12 – 12.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Vihreiden investointien seurannassa ollaan kiinnostavassa välietapissa. EK:n dataikkunan uudet luvut osoittavat, että vuodesta 2025 on tulossa merkittävä, lähivuosien etenemiselle suuntaa näyttävä vuosi. Varhaisen vaiheen hankeaikomusten suuri volyymiarvio jatkaa nousuaan. Kuitenkin vielä mielenkiintoisempaa on nyt katsoa niitä tunnuslukuja, jotka kertovat energia- ja teollisuushankkeiden siirtymisestä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Tässä suhteessa tulossa on ennätysvuosi: arvioimme, että lähes 8,5 miljardin euron hankkeet ovat tänä vuonna valmistumassa eli siirtymässä jo rakentamisvaiheesta tuotantoon. Kansantaloudellinen vaikutus on siis huomattava. Tervetuloa kuulemaa tarkemmin: mitkä hankkeet etenevät nyt parhaiten, miten ne sijoittuvat eri maakuntiin, saadaanko energiantuotanto ja sen teollinen kysyntä tasapainoon? Lisäksi kuullaan viimeisin tieto siitä, miten Orpon hallituksen suuri reformi, investointiluvituksen uudi

EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan. Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren: ”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.” ”Investoinnit uusiin, tuotta