Ruokatieto Yhdistys ry

Jukolan Juuston Aito Cheddar Vintage ja Valio Viola® maustamaton tuorejuusto laktoositon on valittu Suomen parhaiksi juustoiksi 2024. Valtakunnallisen laatuarvioinnin järjestivät Suomen Juustonvalmistajain Yhdistys, Suomen Pienjuustolayhdistys ja Juustonvalmistajain säätiö. Kilpailuun osallistui lähes 100 suomalaista juustoa. Juustoja arvioitiin 15 kilpailusarjassa ja sarjojen voittajista valittiin vielä paras kypsytetty juusto ja tuorejuusto.

Messut 2024 -tapahtuman Suomalaiset juustot -näyttelyssä Jyväskylän Paviljongissa valitaan viikonloppuna Suomen parhaat juustot eri kategorioissa. Kutsumme teidät 23.11. klo 11 tiedotustilaisuuteen, jossa julkistetaan valtakunnallisen Juustojen Laatukilpailu 2024 -kilpailun tulokset ja palkitaan parhaat suomalaiset juustot 15 kilpailusarjassa.

Reilulla kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista raaka-aineiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Lisäksi kolmannes tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on lähellä sataa. Merkin käyttöön sallitun matalimman kotimaisuusasteen elintarvikkeita on vain muutama prosentti. Hyvää Suomesta -merkittyyn ruokaan käytetään suuri osa suomalaisten maanviljelijöiden tuottamista raaka-aineista.

Yläkoululaisille suunnatussa Hävikki-battlessa valmistettiin jälleen satoja upeita annoksia hävikkiraaka-aineista ja opittiin hävikkitietoutta. Tänä vuonna voittajat tulevat Ruusutorpan koulusta Espoosta ja Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta. Hävikki-battlessa oppilaat valmistavat kotitaloustunneilla kauppojen hävikistä tai opettajan kokoamista yllätysraaka-aineista kahden ruokalajin aterioita ja osallistuvat halutessaan Instagram-kuvakisaan. Haaste opettaa hyödyntämään sattumanvaraisia raaka-aineita ja ottamaan vapauksia reseptiikasta.

Business Finland uutisoi, että yritysten yhteisen vienninedistämisen tueksi suunnattu Group Explorer-rahoitusmuoto ollaan lakkauttamassa lokakuussa. Haun sulkemisella Business Finland varautuu rahoitusvaltuuden painopisteen muutokseen vuoden vaihteessa. Elintarvikeyritykset esittävät suuren huolensa asiasta ja toivovat lakkautuspäätöksen peruutusta.

Ruokaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät syyt nousivat Ruokatieto Yhdistyksen teettämässä kuluttajakyselyssä tärkeimmiksi syiksi valita suomalaista ruokaa. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi nousi huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistaminen. Toiseksi ylsi ruoka-alan tuottama taloudellinen hyvinvointi ja työllisyys. Myös ruoan jäljitettävyys ja puhtaus ovat kuluttajille tärkeitä syitä valita suomalaista ruokaa. Rationaalisten syiden lisäksi ruokavalintoihin liittyviä tunteita, makua ja ruokakulttuuria pidettiin melko tärkeinä syinä valita suomalaista ruokaa.

Suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä kertovaa Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä voi käyttää nyt myös eläintenruoissa. Merkin kriteerit rehuille ja lemmikkien ruoalle ovat täsmälleen samat kuin elintarvikkeillekin. Lemmikkien omistajia ja ruoan tuottajia kiinnostaa yhä enemmän eläinten ruokaan tulevien raaka-aineiden alkuperä, sillä niin lemmikkien kuin tuotantoeläinten ruokintaan ja hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kotimaisilla valinnoilla halutaan myös vahvistaa huoltovarmuutta ja edistää kiertotaloutta hyödyntäviä ja edistäviä ratkaisuja.

Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry toteavat hallitusohjelman tavoitteen ruokaviennin kaksinkertaistamiseksi nykyisestä 2 miljardista 4 miljardiin vuoteen 2031 mennessä olevan hyvin linjassa jäsenyritystensä tavoitteiden kanssa. Kaksinkertaistaminen on tavoitteena kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellyttää toteutuakseen pitkäaikaista sitoutumista sekä yrityksiltä että valtiolta. Ruokaketju on valmis yhteistyössä sitoutumaan Ruokatiedon johdolla ruoka-alan kasvuohjelmaan ja toivoo valtion tukea järjestäytymisen vauhdittamiseksi ja täysimittaisen vientityön aloittamiseksi.

Yli puolet suomalaisista kertoo ostavansa jo paljon suomalaista ruokaa, osa jopa kaiken, minkä suomalaisena saa. Lähitulevaisuudessa valtaosa aikoo ostaa suomalaista ruokaa saman verran kuin ennenkin, mutta nykyistä enemmän aikoo ostaa joka viides.

Tutkimuksen mukaan valtaosaa Suomen maatiloista viljellään kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa, mutta myös uusia maatalousyrittäjiä aloittaa tilanpidon. Tänä päivänä viljelijän työtä ja osaamista arvostetaan korkealle, ja ammatin arvotus onkin kasvanut vuosien varrella huimasti.

Tervetuloa Suomalaisen ruoan päivänä Ruokatieto Yhdistyksen ja Elintarviketieteiden Seuran järjestämään kaikille avoimeen webinaarin, jossa käsitellään kestävää ruokatuotantoa tieteellisestä näkökulmasta sekä sitä millaisia haasteita elintarviketeollisuudessa ratkotaan.

Monelle suomalaiselle kotimainen alkuperä on tärkeä kriteeri ruokaostoksilla, ja tässä Hyvää Suomesta -merkki toimii kuluttajien apuna. Merkki kertoo nopealla vilkaisulla tuotteen kotimaisesta alkuperästä. 12 000 Hyvää Suomesta -tuotetta tarjoavat vaihtoehtoja kaikille kukkaroille, ruokavalioille ja mauille.

Vuoden ruokakasvattajaksi on valittu Lempäälän ruokapalvelu ja erityisesti siellä toimiva ruokakasvatuksen tiimi, johon kuuluvat Taina Keskinen, Reko Sipola, Katja Rautanen, Christina Mettälä ja Liisa Belaid. Kunniamaininnan ruokakasvatustyöstään sai Mainingin koulussa Espoossa toimiva palveluvastaava Marjo Sundström.

Lohtajan koulun suoritus ylsi tämän vuoden Ruokavisan voittoon. Lohtajan menussa kohtasivat viljatuotteet, kauden kala sekä paikallisuus. Todella tiukassa finaalissa kunniamaininnat saivat myös upeasti suoriutuneet Hankoniemen yläaste Hangosta ja Kuulammen koulu Tyrnävältä.

Messujen ohjelmalavan valtaa 19.4. suuren ruokakilpailun tuntu, kun Ruokavisan taitavat nuoret finalistit kilpailevat ruokaan liittyvissä tiedoissa ja taidoissa. Ruokavisa on perinteikäs yläkoululaisille suunnattu ruoan vastuullisuuteen perehdyttävä valtakunnallinen osaamiskilpailu. Samana päivänä palkitaan myös Vuoden ruokakasvattaja, joka tänä vuonna on ansioitunut erityisesti koulu- ja päiväkotiruokailun myönteisen mielikuvan sekä lasten ja nuorten osallisuuden ja ruokailuun osallistumisen kehittämisessä ruokailoa unohtamatta.

Nykypäivänä miltei kaikki suomalaiset tunnistavat elintarvikepakkauksista löytyvän sinivalkoisen joutsenen. Myös Joutsenlippuna tunnettu Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu Suomessa ja mikä oleellisinta, kotimaisista raaka-aineista. Joulukuun 16. päivä tulee kuluneeksi 30 vuotta Hyvää Suomesta -merkin julkistuksesta. Merkin synty vaati tuhansia ajokilometrejä ja paljon puhetta, jotta koko ruokaketju saatiin mukaan kotimaisen alkuperän asialle.

Viime vuodesta Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden määrän kasvua vauhdittivat mm. leipomo- ja kasvistuotteet sekä juomat. Tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusaste on pysynyt vuodesta toiseen korkeana. Kotimaisen raaka-aineen lisäksi Hyvää Suomesta -merkki on tae siitä, että tuote on valmistettu Suomessa.

Ruokatieto Yhdistyksen teettämän Ruoka ja vastuullisuus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivat ruoan vastuullisuutta yllättävän laaja-alaisesti. Vastuullisuusajattelussa korostuvat erityisesti ruoantuotannon merkitys aluetaloudelle, eläinten hyvinvointi, ruoan turvallisuus ja ympäristöasiat. Kokonaisuudessaan suomalaiset näkevät ruokaketjun merkittävänä osana Suomen taloutta. Suomalaiset kantavat huolta erityisesti maanviljelijöiden toimeentulosta ja jaksamisesta, ja suuri osa vastaajista luottaa viljelijöiden ilmastotoimiin.