Oma kieli ry

Oma kieli ry:n toteuttaman Kansalliskielibarometrin toinen osa on julkaistu. Kyselytutkimuksessa on selvitetty suomalaisten asenteita englannin kielen käyttöön koulutuksen, julkisten ja yksityisten palveluiden sekä työelämän kielenä. Suomalaiset pitävät englannin kielen nostoa yleiseksi käyttökieleksi suomen ja ruotsin rinnalle haitallisena ja epätoivottavana. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisenä tarjottava asiakaspalvelu yksityisissä yrityksissä saa täystyrmäyksen: 86 % vastaajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että Suomessa palvelua saa aina suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen.

Oma kieli ry kysyi presidenttiehdokkaiden näkemyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olevasta englanninkielistymiskehityksestä. Kuusi ehdokasta kertoi kyselyssä kantansa. He olivat Mika Aaltola, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo ja Olli Rehn. Li Andersson, Alexander Stubb ja Jutta Urpilainen eivät vastanneet kyselyyn. Kyselyyn vastanneista ehdokkaista kukaan ei halua, että Suomesta rakennetaan maa, jossa voi elää englanniksi.

Suomalaiset arvostavat kansalliskieliä suomalaisen yhteiskunnan yhteisinä kielinä. Tämä selviää Oma kieli ry:n yhdessä tutkimuslaitos Kantar Publicin kanssa toteuttamasta Kansalliskielibarometri 2023 -mielipidetutkimuksesta. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen nähdään tärkeänä osana suomalaisuutta. Selkeä enemmistö vastaajista pitää englannin kielen lisääntyvää käyttöä esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa haitallisena.

Suomessa on käynnissä voimakas englanninkielistymiskehitys. Englanninkielistä koulutusta on merkittävästi lisätty, julkisia palveluita järjestetään yhä laajemmin myös englanninkielisenä ja monet yritykset tarjoavat asiakkailleen palvelua ainoastaan englanniksi. Jos näin jatketaan, rakennetaan Suomea, jossa englannin kieli vähitellen nousee yleiseksi käyttökieleksi kansalliskielten rinnalle tai ohi, perustuslain vastaisesti. Oma kieli ry on julkaissut kansalliskielten aseman vahvistamiseksi hallitusohjelmatavoitteensa, joissa ehdotetaan mm. suunnanmuutosta korkeakoulujen kielipolitiikkaan.

Nationalspråkens ställning och det att engelska används allt oftare i stället för finska eller svenska i Finland bekymrar riksdagskandidaterna. Är det viktigt att alla som bor permanent i Finland kan finska eller svenska? Diskriminerar kundservice som endast erbjuds på engelska personer vars kunskaper i engelska är otillräckliga eller obefintliga? Behöver vi öka andelen engelskspråkig utbildning i Finland? Dessa och andra språkpolitiska frågor har hittills besvarats av 683 riksdagskandidater i den nya Valkompassen om språk.

Kansalliskielten asema sekä englannin lisääntyvä käyttö suomen ja ruotsin kielen sijasta herättävät huolta kansanedustajaehdokkaissa. Onko tärkeää, että kaikki pysyvästi Suomessa asuvat osaavat suomea tai ruotsia? Onko tarpeen lisätä englanninkielisenä järjestettävää koulutusta? Syrjiikö pelkästään englanniksi tarjottava asiakaspalvelu niitä, jotka eivät osaa kovin hyvin tai lainkaan englantia? Näihin ja muihin kielipoliittisiin kysymyksiin on vastannut jo 683 eduskuntavaaliehdokasta ensimmäistä kertaa toteutettavassa Kielivaalikoneessa.