Energiateollisuus ry

Energiateollisuus ry:n mielestä Euroopan komission tänään (29.1.) julkaisema tiedonanto kilpailukyvyn vahvistamisesta on oikeansuuntainen. Kilpailukykykompassiksi nimetty tiedonanto sisältää poliittisia linjauksia sekä listauksen tulevista keskeisistä aloitteista kilpailukyvyn näkökulmasta. Komission tiedonannon lähtökohtana on kolme peruspilaria: innovaatiokuilu Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kilpailukyvyn ja vähähiilisyyden yhteinen tiekartta, sekä ulkoisten riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen. Kompassi osoittaa oikeaan suuntaan ja nyt pitää lähteä ripeästi liikkeelle, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole nopeita lääkkeitä. Niiden sijaan tarvitaan selkeitä rakenteellisia muutoksia. Sisämarkkinat ovat vahvuus, ja ne pitää saada toimimaan paremmin. Innovaatioympäristöä on kehitettävä niin, että syntyy globaalisti menestyviä tuotteita ja palvelujaEuroopan ja Suomen pitää rakentaa kilpailukyky

Kaukolämmön päästöissä oli merkittävää laskua myös vuonna 2024. Polttoaineita korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämpöjen osuus on moninkertaistunut vuodesta 2010. Kaukolämpöjärjestelmä tukee myös sähkömarkkinoita, ilman sitä sähkön hintavaihtelu olisi merkittävästi suurempaa.

Liikenteen ja teollisuuden päästöregulaatio lisääntyy, ja se kannustaa vetyinvestointeja liikkeelle. Ratkaisevaa on, miten vedyn käyttö kasvaa liikenteessä ja teollisuudessa. Suomessa on jo useita puhtaan vedyn hankkeita käynnissä ja lisää on tulossa.

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, teollisuuden kulutus on vähentynyt. Liikenteen sähköistyminen jatkuu, sähköautojen ja ladattavien hybridien kulutus on noin prosentti sähkönkulutuksesta.

Energiateollisuus ry julkistaa vuosittain tammikuussa edellisen vuoden sähkön vuositilastot, jotka kattavat sähkön päästöt, tuotannon, kulutuksen ja niiden välisen yhteyden vuoden 2024 aikana. Toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi lisäksi ajankohtaista tuotantotilannetta ja hintanäkymiä, Estlink -kaapelin katkeamisen vaikutuksia markkinoihin ja sähkön tuotantomuotokohtaisia näkymiä. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tilaisuudessa sanottua saa siteerata julkisuudessa. Tilaisuuden päätteeksi julkaisemme sähkön vuositilastoja esittelevän tiedotteen. Tilaisuuteen voi osallistua tästä linkistä: Join the meeting now Tilaisuuteen voi ilmoittautua vastaamalla tähän viestiin. Osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ilmoittautumista.

Sähkön hinnassa on palattu lähelle pitkän ajan keskiarvoa energiakriisin poikkeusvuosien päätteeksi. Sähkö on edullista ja sen saatavuus on hyvä. Vaihtuvan tuotannon voimakkaan kasvun takia sähkön hintavaihtelut ovat aiempaa suurempia, sekä negatiivisen että poikkeuksellisen korkean sähkön päiviä oli enemmän kuin aiempina vuosina.

Energia-asenteissa on siirrytty kriisivuosien jälkeen uuteen normaaliin. Päästöttömän tuotannon suosio on hieman laskenut ja fossiilisten hieman noussut, mutta ero puhtaan tuotannon hyväksi on edelleen selkeä. Hinta kiinnostaa. Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien enemmistö kannattaa ydinvoimaa.

Syksyn poikkeuksellisen rajut myrskyt katkoivat sähköjä enimmillään runsaalta 80 000 käyttäjältä. Sähköverkkojen säävarmuuteen tehtyjen miljardi-investointien johdosta katkojen määrä jäi murto-osaan aiemmista huippulukemista.

Odotukset Bakun ilmastokokoukselle eivät olleet korkealla ja lopputulema jäikin laihaksi. Ilmastorahoituslupaus kolminkertaistettiin nykyisestä, mutta uusista ilmastonmuutoksen hillinnän kirjauksista ei kyetty sopimaan.

Bakun ilmastokokouksen toisella viikolla pitää kiriä ja silti aika loppuu kesken. Rahaa tarvitaan paljon enemmän kuin on luvattu, vauraat kehittyvät maat tarvitaan mukaan. Myös Euroopalla on kirittävää päästövähennyksissään.

Energiateollisuus ry:n teettämän asiakaskyselyn mukaan energiayhtiöihin ollaan tyytyväisiä, ja huomattava enemmistö asiakkaista on valmis suosittelemaan yhtiötään myös toisille. Omaa energiayhtiötä pidetään luotettavana, toimivana ja paikallisena, joskin myös kalliina, kyselystä ilmenee.

Aika: tiistai 19.11.2024 klo 9.00 Paikka: Teams Tilaisuuteen voi osallistua tästä linkistä: Liity kokoukseen nyt Ilmoittautua voi etukäteen viestillä jukka.relander@energia.fi, mutta ilmankin voi osallistua

Energiateollisuus ry julkaisee kaukolämmön ja sähkön vuositilastojen ennakot tammikuussa, vahvistetut tilastot valmistuvat vasta loppuvuodesta. Muutokset ovat usein vähäisiä. Vahvistuneiden tilastojen mukaan lämmön yhteydessä tuotetaan yhä vähemmän sähköä, ja sähköllä tuotetaan yhä enemmän lämpöä. Ennen kaupungit veivät sähköä, nyt ne tuovat sitä. Muutos haastaa siirtoyhteyksiä.

Paikallisvoima ry:n kehittämä päästölaskuri siirtyy Energiateollisuus ry:n ylläpidettäväksi järjestöjen keskinäisellä sopimuksella vuoden vaihteessa. Laskuri tarjoaa täsmällistä tietoa tämän hetken tilanteesta ja avaa tulevia lämpöratkaisuja pohtiville asiakkaille näkymän tulevaan päästökehitykseen. Laskurin tiedot perustuvat Energiateollisuuden tilastoihin ja yhtiöiden ilmoittamaan tietoon.

Vedyn ja puhtaiden kaasujen avulla voidaan vähentää teollisuuden ja liikenteen päästöjä, kasvattaa vientiteollisuutta ja saada Suomeen investointeja. Kaasut ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Energiateollisuus vahvisti vedyn ja puhtaiden kaasujen edunvalvontaansa 23.10.2024 ja perusti päätöksentekoon uuden valiokunnan sekä nimitti aiheesta vastaavaksi johtajaksi Joona Turtiaisen.

Energiateollisuus ry valitsi puheenjohtajakseen Turku Energian toimitusjohtajan Timo Honkasen liittokokouksessaan Tampereella tiistaina 22.10. Honkanen seuraa tehtävässään Helenin toimitusjohtajaa Olli Sirkkaa.

Kansainvälisen ilmastosopimuksen osapuolikokouksen lähestyessä EU:n ilmastoministerit keskustelevat yhteisestä linjasta neuvottelupöydässä. Kunnianhimoiset kansainväliset ilmastotavoitteet ovat Suomelle ja suomalaisille yrityksille hyväksi. Siksi EU:n pitää olla niitä neuvottelemassa ja samalla huolehtia siitä, että eurooppalainen teollisuuspolitiikka on puhdasta

Ilona-myrsky katkoi sähköt 30 000 kotitaloudelta Ilona-myrsky pyyhki Suomen yli lokakuun 9. ja 10. välisenä yönä ja aiheutti sähkökatkoja etenkin itäisessä Suomessa. Enimmillään sähköt olivat yhtäaikaisesti poikki noin 30 000 asiakkaalla. Huolimatta kovasta sateesta ja tuulesta sekä pimeydestä, seuraavana aamupäivänä sähköt oli saatu palautettua jo yli 20 000 asiakkaalle. Suuri osa katkoista saatiin korjattua 12 tunnin kuluessa, mikä mahdollisti monien kotitalouksien ja yritysten paluun normaaliin elämään nopeasti. Perjantaiaamuksi katkojen määrä laskenut alle kahden tuhannen, ja paikalliset sähköverkkoyhtiöt pyrkivät korjaamaan jäljellä olevat viat mahdollisimman pian. Viime vuosina on investoitu merkittävästi sähköverkkojen säävarmuuden parantamiseen ja verkkojen vahvistamiseen. Tämä työ on jo tuottanut tulosta, mikä näkyy erityisesti näiden ääriolosuhteiden aikana, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto. - Verrattuna reilun kymmenen vuoden takaiseen tilantee

Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, jos Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunaan nyt listatuista vihreistä investointihankkeista toteutuisi viidennes, ilmenee elinkeinoelämän järjestöjen tilaamasta analyysistä. Tänään julkaistun työn on toteuttanut Gaia / Sweco. Edellytyksenä on mittavat investoinnit sähkön tuotantoon ja siirtoon.

Tuuli- ja aurinkovoimaa tuotettiin tuntuvasti enemmän elokuussa kuin vuosi sitten, ilmenee Energiateollisuus ry:n kuukausitilastoista. Vesivoiman tuotanto puolestaan romahti 40 % edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Sähkön kulutus nousi lähinnä muun kuin teollisen kulutuksen ansiosta. Tuontia oli enemmän kuin viime vuoden elokuussa.