Elinvoimakeskukset

Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle.

Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, jotta vedenpinnat nousisivat tavanomaisiin kesäkorkeuksiin.

Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset ovat kiinni. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on käsillä ennältysalhainen tulvahuippu. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat kesäkorkeuksissa. Ilman sateita ei ole tulossa tulvahuippuja. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään odotettavissa kuiva kevät. Syvärin säännöstelylupaan on haettu poikkeuslupa, että pintaa ei tarvitse enää alentaa, jotta alkukesän vedenkorkeus saadaan lähemmäs tavanomaista tasoa. Varkauden alapuolella Hauki

Livskraftscentralen i Östra Finland öppnar ansökan för projekt för hantering och minskning av skadliga ämnen i stadsvatten. Sammanlagt cirka 1 miljon euro i understöd kan sökas nationellt. Ansökningstiden är 1.4.–15.6.2026 och understöd kan sökas av kommuner, samkommuner och bolag som ägs av dem, andra kommunägda aktörer, föreningar, företag och andra sammanslutningar. Understöd kan inte beviljas privatpersoner eller statliga ämbetsverk eller inrättningar.

Itä-Suomen elinvoimakeskus avaa haun kaupunkivesien haitta-aineiden hallinnan ja vähentämisen hankkeille. Avustusta on haettavissa yhteensä noin 1 miljoona euroa valtakunnallisesti. Hakuaika on 1.4.–15.6.2026, ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja niiden omistamat yhtiöt, muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä valtion virastoille tai laitoksille.

UPM-Kymmene Oyj ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat sopineet Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamisesta 31.3. alkaen Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon reitin ja näihin liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallisen alenemisen estämiseksi.

Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat uhanneet asuinrakennuksia useissa paikoissa Kiiminkijoen rannoilla. Jääpatoriski Oulun pohjoispuolella jatkuu loppuviikon aikana, koska lämmennyt sää nostaa Kiiminkijoen, Iijoen ja Kuivajoen vedenpintoja. Virtaamahuiput jäävät ennusteiden mukaan pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa jokivarsien asukkaita omatoimisen varautumisen ja suojautumisen tärkeydestä. Ohjeet kiinteistön suojaamiseen tulvalta löytyvät tiedotteen lopusta.

Haut on suunnattu pk-yrityksille sekä yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen: Pohjois-Pohjanmaa: Kasvun kiitorata I Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksille 30.3.–8.5.2026 Lappi: Lapin ympärivuotista matkailua edistävä JTF-haku 30.3.–31.5.2026 Kainuu: Toimintaympäristön kehittämisavustuksen hankehaku Kainuussa 30.3.–29.5.2026

Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen.

Ennusteiden mukaan kelirikon kokonaisvaikeus ja painorajoitusten määrä pysyvät keskimääräisellä tasolla, tosin paikalliset vaihtelut voivat olla suuria jopa tieosien välillä. Painorajoituksia on jo asetettu Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Tutkimus- ja kehittämishankkeita (T&K) koskeva haku pk-yrityksille (ml. mikroyritykset) on käynnissä Etelä- ja Länsi-Suomessa 24.4.2026 saakka. Haun tavoitteena on vahvistaa yritysten omaa T&K-toimintaa sekä vauhdittaa uusien ratkaisujen kehittämistä. Haettavana on yhteensä enintään 5 miljoonaa euroa.

Avustushaku öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille päättyy 25.5.2026. Lämmitysjärjestelmän vaihtoa suunnittelevien kannattaa toimia nyt nopeasti, mikäli haluaa hakea remonttiin avustusta elinvoimakeskuksesta.

Suomen luonnon tila heikkenee ja asiaan on puututtava. Priodiversity LIFE -hanke ennallistaa ja hoitaa luontoa kahdeksan maakunnan alueella vuosina 2025–2030. Kunnostettavia kohteita etsitään noin 590 000 hehtaarin alalta. Toimien vaikuttavuus on suuri: kunnostuksia tehdään laajana yhteistyönä, mikä mahdollistaa isompien luontoalueiden ennallistamisen ja kunnostamisen hallinnollisista rajoista riippumatta. Luontokadon pysäyttämiseen mukaan kaivataan myös yksityisiä maanomistajia, joille osallistuminen on vapaaehtoista.

Kipsiä on levitetty kuluneen viiden vuoden aikana jo 84 000 peltohehtaarille. Levitysten ansiosta fosforia arvioidaan jäävän huuhtoutumatta yhteensä 117 tonnia, mikä vastaa noin 5 571:tä 700 kg:n lannoitesäkillistä kasvien käyttöön peltomaahan jäävää ravinnetta. Pitkän aikavälin vaikutuksena tämä tarkoittaa arviolta 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforikuormitusta vuoden 2030 loppuun mennessä Itämereen.

Merivesi on tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla ja se aiheuttaa ongelmia sekä maantielauttaliikenteelle että yhteysalusliikenteelle. Mikäli vedenkorkeus laskee entisestään, tilanne vaikeutuu entisestään. Myös kireä jäätilanne vaikeuttaa yhteysalusliikennettä osalla reiteistä. Kaikilla reiteillä ja lauttapaikoilla liikennöidään, mutta liikenteessä voi olla muutoksia tai häiriöitä. Ajantasaiset liikennetiedot löytyvät palveluntuottajien verkkosivuilta. Myös Fintrafficin liikennetilannepalvelusta löytyy tiedot liikenteen häiriöistä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ESR-tyyppisten toimien haku kohdistuu Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa toimintalinjan 7 erityistavoitteeseen 7.1 Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus avaa ensimmäiset vuoden 2026 yrityksen kehittämisavustusten haut Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027.

Pohjois-Suomen elinvoimakeskus on avannut Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF-rahasto) hankehaun turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille.

Yrityksen kehittämisavustuksia koskevat ensimmäiset haut käynnistyvät helmikuussa Pohjois-Suomessa. Rahoitus on suunnattu erityisesti Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun kärkitoimialojen pk-yrityksille, jotka hakevat kasvua ja kansainvälistymistä merkittävien kehittämishankkeiden avulla.

Pohjois-Suomen ESR+-hankehaku Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman toimintalinjasta 4 erityistavoitteesta 4.1. Polkuja töihin on avoinna 26.1.–26.3.2026. Haku kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueille.