Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.

SOTE-siirtymän yhteydessä kuntien tietohallinto- ja ICT-henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien ICT-menot kuitenkin putosivat kolmanneksella. Kunnat olettavat tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrän pysyvän ennallaan mutta ICT-käyttömenojen kasvavan lähivuosina. Tiedot selviävät kuntien digitalisaatiokartoituksesta, jonka kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden organisoitumista ja kehittämistä, taloutta sekä hankintoja käsittelevät osiot julkaistiin tänään.

I samband med social- och hälsovårdsreformen skedde inga betydande förändringar i kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-personal. Kommunernas IKT-utgifter minskade dock med en tredjedel. Kommunerna utgår från att antalet anställda inom informationsförvaltningen och IKT-tjänsterna förblir oförändrat, men att driftsutgifterna för IKT ökar under de närmaste åren. Uppgifterna framgår av kartläggningen av kommunernas digitalisering, vars avsnitt om organisering och utveckling av kommunernas informationsförvaltnings- och IKT-tjänster samt utgifterna för och upphandling av tjänsterna publicerades idag.

Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat erittäin tyytyväisiä kuntien tarjoamiin liikuntapalveluihin. Tutkimuksessa kantaa ottaneista 80 prosenttia piti liikuntapalveluita hyvin hoidettuina sekä hyvin saatavina.

Kuntaliitto etsii uutta varatoimitusjohtajaa tehtävässä toimineen Hanna Tainion jäädessä eläkkeelle.

Kommunförbundet söker en ny vice verkställande direktör då vice vd Hanna Tainio går i pension.

Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan tyytyväisyys lukiokoulutukseen on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Asteikolla 1–5 mitattuna kuntalaisten vastausten keskiarvo nousi 3,94:ään, mikä ylittää edellisen mittauskerran ennätystuloksen (3,90 vuodelta 2020).

Regeringens huvudsakliga mål i kommunpolitiken har varit att avveckla normer som styr kommunernas verksamhet och därigenom söka nya flexibla sätt att tillhandahålla tjänster på olika håll i Finland. Kommunförbundet har utrett i vilken utsträckning normer verkligen avvecklats under den pågående regeringsperioden. Enligt förbundets normgranskning har riksdagen under den nuvarande regeringsperioden hittills gett kommunerna 14 nya skyldigheter och minskat 17.

Hallituksen päätavoitteena kuntapolitiikan osalta on ollut keventää toimintaa ohjaavia normeja ja sitä kautta hakea uudenlaisia, joustavia tapoja toteuttaa palveluja eri puolilla Suomea. Kuntaliitto on selvittänyt, kuinka paljon normitusta on todellisuudessa kevennetty kuluvan hallituskauden aikana: Kuntaliiton Normitutka osoittaa, että eduskunta on tällä hallituskaudella toistaiseksi antanut kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt 17 velvoitetta.

Tuoreen Kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pääosin erittäin tyytyväisiä perusopetuksen laatuun.

Kevään 2025 kuntavaaleissa on kaikkiaan 29 950 ehdokasta, mikä on 5 677 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Ehdokaskato on kohdellut puolueita eri tavoin: eniten ehdokkaita menettivät perussuomalaiset, pienin pudotus nähtiin kokoomuksella. Suurimmat ehdokasmäärät ovat keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä. Keskusta on saanut rekrytoitua ehdokkaita puolueista kattavimmin - sillä on vähintään yksi ehdokas peräti 97 prosentissa kunnista. Nuoria on listoilleen saanut suhteellisesti eniten RKP (11,3%) sekä vihreät (11,0%). Kansanedustajista kahdeksan kymmenestä on kuntavaaliehdokkaina.

Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0. Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6. Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille (pl. Helsinki), kunnissa päätettävien asioiden määrä tai tärkeys ei ole vähentynyt. Päin vastoin, kunnilla on entistä suurempi rooli muun muassa elinvoiman kehittämisessä ja työllisyyden hoidossa sekä edelleen koulutuksen ja paikallisten palvelujen järjestämisessä. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, mikä tarkoittaa

Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on jälleen vähentynyt kuntavaaleissa 2025, ja yli 65-vuotiaiden osuus on ennätyskorkea. Sukupolvien välisen tasapainon heikentyminen kuntapolitiikassa herättää kysymyksen: miltä näyttää tulevaisuus, jos nuorten ääni jää kuulumattomiin?

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista. Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, ehdokasmäärän kehityksessä yleisesti on huolestuttavia piirteitä. "On huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista."

Seutukaupunkien kaupunginjohtajat pelkäävät, että kuntapalvelujen järjestäminen vaikeutuu, jos hallitus vie läpi hankintalain uudistuksen suunnittelemallaan tavalla. Seutukaupungit järjestävät palvelut lähes miljoonalle suomalaiselle. Usein seutukaupungit järjestävät palvelut kaupunkien rajojen yli yhteistyössä koko kaupunkiseudulle.

Stadsdirektörerna i regionstäderna befarar att det blir svårare att tillhandhålla kommunala tjänster om regeringen genomför reformen av upphandlingslagen på planerat sätt. Regionstäderna tillhandahåller tjänster för närmare en miljon finländare. Ofta tillhandahålls tjänsterna i samarbete över stadsgränserna för hela stadsregionen.

Tuoreen Kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen myönteisemmin kuin julkisessa keskustelussa usein esitetään. Tutkimukseen vastanneista 41 prosenttia arvioi varhaiskasvatuksen melko tai erittäin hyväksi, kun taas vain kolme prosenttia piti sitä huonona. Esiopetus sai lähes yhtä hyvän arvion: 39 prosenttia vastaajista antoi sille positiivisen arvion ja vain kaksi prosenttia kielteisen.

Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin, eli siihen, että samalla henkilöllä on luottamustehtävä esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana. Tulokset osoittavat, että kriittinen suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on yleistä riippumatta vastaajan asemasta. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2024, ja siihen vastasi runsaat 1700 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa Manner-Suomen kunnista.

Regeringen försöker öka kommunernas finansieringsansvar för statens trafikuppgifter. Det här gäller utöver finansieringen av utvecklingen av trafiknätet nu också bland annat köp av persontågtrafiken samt flygtrafiken. Kommunförbundet anser att detta strider mot arbetsfördelningen mellan staten och kommunerna.