Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala on allekirjoittanut sopimuksen geoenergiakaivon poraamisesta ja kokonaistoimituksesta Hanjin Drill Rig & Boring Co., Ltd:n kanssa. Sopimukseen sisältyy poraustyön lisäksi kaivon suunnittelu, kalustaminen, testiajot, sekä käyttökoulutus tilaajan edustajille.

Miten yhteiskunta sähköistetään niin, ettei akkujen tuotanto aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Kuinka otetaan huomioon Suomen metsiin kohdistuvat erilaiset toiveet? Pysyvätkö kaupungit ympäristökriisien etenemisen perässä? Helsingin yliopiston Ympäristö nyt -sarjan tapahtumat tarjoavat tuoreinta tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnasta.

Tervetuloa tapaamaan maanjäristyksen asiantuntijoita ja kuulemaan uutta tutkimustietoa kaupunkialueiden seismisistä riskeistä ja uusien energiamuotojen haasteista.

Suomessa ja EU:ssa on sekä valmistunut että vielä tulossa suuri määrä ilmastoa koskevia visioita, strategioita, lakeja ja muita hankkeita. Tulosten saamiseksi olisi syytä edetä suunnitelmista toimenpiteisiin. Ilmasto- ja energiastrategiassa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa esitetyt toimet tarjoavat tähän hyvät eväät.

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Maailman johtava ympäristöraportoinnin organisaatio CDP:n A-listalle pääsi tänä vuonna maailmanlaajuisesti 95 kaupunkia. Suomesta listalla paikkansa säilyttivät myös Helsinki, Lahti ja Turku.

Kalasataman Verkkosaareen sijoittuvan vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailun voittajaksi esitetään Hartelan ehdotusta ”Grün in der Mitte”. Ehdotuksen arkkitehtuurista on vastannut Arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva arkkitehdit Oy. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 28. syyskuuta 2021.

Espoo, 14.9.2021. Geotermiseen energiaan erikoistunut Quantitative Heat Oy (QHeat) ja erikoisporauslaitteiden valmistaja Geomachine Oy kehittävät yhdessä kaivonporausteknologiaa, joka soveltuu erityisesti 2 000 metriin ulottuvien keskisyvien lämpökaivojen poraukseen. Valmistuessaan Geomachine Oy:n GM2000-kaivonporausvaunu on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja sen olisi tarkoitus olla porauskäytössä keväällä 2022.

HSY:n laskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin prosentin verran pienemmät vuonna 2019 kuin edellisvuonna. Eniten vähenivät sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt. Myös Espoon kasvihuonekaasupäästöt laskivat prosentilla edellisvuodesta. Asukasta kohti päästöt laskivat Espoossa 3 prosenttia ja olivat kolmatta vuotta peräkkäin seudun pienimmät. Espoossa korkein osuus uusiutuvia energianlähteitä.

Avara ja QHeat suunnittelevat Espoon Finnooseen Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa, joka tuo lämpöä kahden kilometrin syvyydestä. Energiaratkaisu mahdollistaa uuteen kaupunginosaan lämmitys- ja jäähdytysenergian päästöttömän toteuttamisen. Hanke on parhaillaan Espoon kaupungilla luottamushenkilökäsittelyssä.

Espoon Finnoossa lämpöä saatetaan tulevaisuudessa hakea kahden kilometrin syvyydestä. Uuteen kaupunginosaan suunnitellaan Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa, joka mahdollistaisi lämmitys- ja jäähdytysenergian osalta päästöttömän asuinalueen toteuttamisen.

YK:n ympäristöohjelman tuoreen raportin mukaan nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun maapallolla. Samaan aikaan Sitran tänään Suomessa julkaisema kansainvälinen Green to Scale -selvitys osoittaa, että pohjoismaisten kuntien ilmastoratkaisuissa on isot mahdollisuudet: 14 ratkaisua vähentäisi Pohjoismaissa päästöjä vuosittain lähes 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli puolikkaan Suomen päästöjen verran.

Turku Energia hakee yhteistyössä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa toimenpidelupaa kahdelle Koroisten alueelle, Koroisten sähköaseman välittömään läheisyyteen porattavalle noin 7000 metriä syvälle lämpökaivolle geotermistä laitosta varten. Turku Energia laati geotermisen laitoksen rakentamisesta Turkuun aiesopimuksen energiayhtiö St1:n kanssa vuonna 2016. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta Turkuun tehdään Espoossa meneillään olevan St1:n pilottihankkeen käyttöönoton jälkeen. Laitoksessa tuotettu geoterminen energia tulisi Turku Energian käyttöön.

Espoossa edetään kestävän kehityksen ja kasvun polulla. Tavoitteena on, että kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2030. Päästötön energian tuotanto ja älykkäät energiaratkaisut ovat yksi merkittävimmistä toimista tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.