Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tällä viikoilla ilmoittamat korkeat tuontitullit voivat vaikuttaa välillisesti myös turvallisuuteen, ja siksi on Suomen etu, että Euroopan unioni on nyt vahva ja yhtenäinen, kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Petteri Orpo sanoi lauantaina Turussa. ”Trumpin avaus oli raju ja niin laaja, että siksi pörssit ovat reagoineet niin voimakkaasti. Itse uskon siihen, että tämä on hänen tapansa. Ensin lyödään pöytään todella rajut tavoitteet ja lopputulos on lopulta jotain muuta. Nyt Euroopan Unionin täytyy olla vahva ja yhtenäinen, se tuo meille turvallisuutta”, Orpo sanoi kokoomuksen järjestämässä Rauhassa & Valppaana -keskustelutilaisuudessa Radisson Blu Marina Palacessa. ”Ilman tervettä taloutta ei ole pohjaa turvallisuudelle”, Orpo kiteytti. Tullit heijastuvat esimerkiksi kansainvälisiin tuotantoketjuihin, mikä voi vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi puolustusteollisuuden käyttämien metallien ja kriittisten komponenttien saatavuuteen. Orpon mu

Informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto jatkaa toimintaansa Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK). Keskus mm. tuottaa tietoa Suomeen kohdistuvista tahallisista ja haitallisista epäaidoista informaatiokampanjoista. Toimintoa on pilotoitu vuosina 2022−2024, ja saatujen kokemusten sekä palautteen perusteella sen kehittämistä on päätetty jatkaa HVK:ssa vuoden 2026 loppuun saakka.

Kansalaisen informaatioturvallisuus on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston uusi maksuton verkkokurssi, joka kertoo, kuinka meihin vaikutetaan digitaalisessa maailmassa.

Useat julkisen sektorin organisaatiot, kuten HUS, Verohallinto ja monet kunnat ovat viime viikkoina kertoneet aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat myös erilaisia viestinnän tehtäviä. Viestinnän tarve kasvaa erityisesti muutoksissa, ja julkishallinnossa muutoksia on edessä runsaasti. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi informaatiovaikuttamisen yleistyminen edellyttää tehostettua viestintää. Kokosimme kuusi syytä, miksi viestintää tarvitaan juuri nyt julkishallinnossa.

Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan hallituksen aikeista leikata julkishallinnosta ja sitä kautta organisaatioviestinnästä sekä viestinnän ostopalveluista. Informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon leviäminen ovat todellinen ongelma, joten siksi tarvitsemme vahvat viestinnän resurssit julkishallinnolle. Viestinnästä leikkaaminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin ja vaarantaa demokratian toteutumisen. Julkishallinnolla on lakiin pohjautuva velvollisuus viestiä ammattimaisesti ja edesauttaa hallinnon avoimuutta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Suomen tilanne on silti erinomainen journalismin etiikan ja yleisön luottamuksen suhteen. Kotimaiset mediat ovat sosiaalista mediaa huomattavasti tärkeämpiä uutislähteitä, selviää kyselytutkimuksesta.

Venäjä-asiantuntija Jade McGlynnin Venäjän sota -kirjan julkistusluento järjestetään Ravintola Ostrobotniassa 6.9. klo 12.30–14.00. Puhetta tilaisuudessa johtaa suurlähettiläs Hannu Himanen. Kirjailija on median ennakkohaastateltavissa WSOY:llä tiistaina 5.9.

Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll korostaa kokonaisturvallisuusuudistuksen merkitystä. Hallitusohjelmassa Suomen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on huomioitu riittävällä vakavuudella. Ohjelmassa muun muassa kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne uudistetaan ja huomioidaan myös kyberturvallisuusstrategian osana informaatiopuolustus. Lisäksi Suomen Nato-strategian laadinta on ajankohtainen kuluvalla hallituskaudella.

Kuluttajaliiton koordinoima Hävikkifoorumi-hanke kartoitti uusia ratkaisuja kuluttajan ruokahävikin taklaamiseksi. Vastajulkaistut suositukset tarjoavat keinovalikoiman, jonka avulla eri toimijat voivat tukea kuluttajia haastavassa ruokahävikin vähentämisessä.

Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt Suomen kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanke KILPI. Tarve teeman tutkimiselle ja kehittämiselle on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa muille yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä tukeville rakenteille.

Jyväskylän yliopistosta löytyy asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin teemoihin kautta linjan. Tässä koosteessa on eri aloilta haastateltavia ja kommentoijia niin tulevia eduskuntavaaleja kuin myös hallitusohjelmakeskustelujakin ajatellen.

Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) piti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta keskusteli valtioneuvoston selonteosta Suomen digitaalisesta kompassista.

Yhteiskunnan digitalisaatio ja maailmanpolitiikan ennustamattomuus kasvattavat tarvetta kriittisen infrastruktuurin ja ihmisten suojaamiseen kyber- ja hybridiuhkia vastaan. Jussi Simon väitöstutkimus esittelee päätöksentekijöille ja turvallisuusviranomaisille työkaluksi luodun hybridihälytysmallin, jonka tarkoituksena on pyrkiä tehostamaan tilannetietoisuuden ylläpitoa mahdollisessa häiriötilanteessa.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) käynnistää uuden informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminnon. Kyseessä on vuoteen 2024 asti suunniteltu pilotti, joka rahoitetaan HVK:n Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta. Pilotoinnin aikana selvitetään toiminnon pysyvä sijainti ja rahoitus.

Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on heikentää turvallisuuden tunnetta sekä aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa. Suojautumiseen tarvitaan henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavia tekoja ja vahvaa viestintää. Itä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui luomaan yhteistä tilannekuvaa alueeltaan. Kokouksen pääteemana oli informaatiovaikuttaminen ja siihen vastaaminen.

Maailmalla on eletty jo pitkään yrityksiin kohdistuvan tietojen kalasteluyritysten kulta-aikaa ja vallitseva maailmantilanne voi pahentaa jo ennestään vaikeaa tilannetta. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelyajan pitkittyminen voi altistaa erityisesti Venäjän vastatoimille hybridivaikuttamisen muodossa. Pahimmillaan hybridivaikuttaminen voi romahduttaa yrityksen toimintakyvyn. Keskuskauppakamari on koonnut yrityksille kymmenen keinoa hybridivaikuttamisen ehkäisemiseksi.

VAHTI-seminaarissa tarkastellaan digiturvallisuuden ajankohtaisimpia ilmiöitä: Millaisia tietoja meistä päätyy verkkoon? Miten avointen lähteiden tiedustelua voidaan käyttää hyödyksi – esimerkiksi sodan tilannekuvan ylläpitämisessä? Mikä on verkkorikollisuuden tila, ja mitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa? Entä millaisen uhan Venäjän informaatio- ja kybervaikuttaminen muodostaa Suomelle?

VAHTI-seminaarissa tarkastellaan digiturvallisuuden ajankohtaisimpia ilmiöitä: Millaisia tietoja meistä päätyy verkkoon? Miten avointen lähteiden tiedustelua voidaan käyttää hyödyksi – esimerkiksi sodan tilannekuvan ylläpitämisessä? Mikä on verkkorikollisuuden tila, ja mitä on odotettavissa lähitulevaisuudessa? Entä millaisen uhan Venäjän informaatio- ja kybervaikuttaminen muodostaa Suomelle?

Tuoreen Digivalta-selvityksen mukaan datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin uhkaa eurooppalaisen talouden ja demokratian kestävyyttä. Yksi keino tilanteen parantamiseksi on kansalaisten digitaalisen sivistyksen tukeminen.