Lidl purki tammikuussa myymälöistään vegehyllyt ja sijoitti tuotteet muille hyllyille, jotta useampi asiakas kohtaisi kasvipohjaisia tuotteita kauppareissullaan ja innostuisi kokeilemaan niitä. Muutosta pidettiin tervetulleena, jotta vegetuotteet eivät olisi eristettynä muista tuotteista. Osalle asiakkaista kuitenkin vegehylly oli mieluisa, sillä siitä löysi helposti omat lempituotteet. Vegehyllyjen ikävöijille on nyt hyviä uutisia: entisen vegehyllyn tuotteilla on vihreät hintakyltit, joten ne tunnistaa helposti jo kauempaa.

Lokakuussa 2024 ennätykselliset 47,8 prosenttia UniCafessa nautituista lounaista oli kasvipohjaisia eli vegaanisia. Kestäviin valintoihin sitoutuneiden asiakkaiden lisäksi kovan tuloksen taustalta löytyy muun muassa määrätietoista kehitystyötä sekä henkilökunnan sitouttamista.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on, että terveellisen ja ympäristöystävällisen ruuan syöminen tehtäisiin yhteiskunnassa helpoksi koko väestölle. Greenpeace odottaakin nyt, että myös julkiset hankinnat, tuet ja vero-ohjaus päivitetään ohjaamaan samaan, toivottuun suuntaan.

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset näyttävät suuntaa kansalaisille, ruokapalveluille ja elintarviketeollisuudelle. Ravitsemussuositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. On kuitenkin huomioitava myös kotimaisen elintarviketuotannon merkitys yhteiskunnalle. Ilman huoltovarmuutta ja ruokaturvaa ei ole hyvää ravitsemustakaan.

Varhaiskasvatuksella, kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä roolinsa siinä, miten uudet kansalliset ravitsemussuositukset siirtyvät osaksi lasten ja nuorten arkea. Yhteiset ruokailut ja ravitsemusaiheiden sisällyttäminen opetukseen tukevat sitä, että lapset ja nuoret oppivat ja omaksuvat terveelliset ruokavalinnat ja ravitsemuksen merkityksen käytännön tasolla.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee uudet, kansalliset ravitsemussuositukset 27.11.2024. Uusissa suosituksissa kasvisten osuus ruokavaliossa nousee merkittävästi. Suomalaisen lastenruokayhtiö Green Planet Astronautsin mukaan uusia ravitsemussuosituksia on mahdotonta toteuttaa enää täysimääräisenä nykyisessä aikuisväestössä. Makutottumukset ja suolisto nimittäin kehittyvät voimakkaimmin ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana.

Saksassa toteutettu tutkimus osoittaa, että opiskelijaravintolan asiakkaat valitsivat vähäpäästöisempiä aterioita, kun heille kerrottiin eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki. Tutkijan mukaan asia kannattaisi huomioida myös Suomessa, missä joukkoruokailu on erityisen suosittua.

Dubain ilmastokokous korostaa ruokajärjestelmän muutoksen keskeistä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii meillä vielä reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden ja opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken.

Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Linjaukset ovat uusista kesäkuussa 2023 julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen. ”Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Le

Hallituksen valmistelemat suositukset elintarvikkeiden kulutuksen ohjaamisesta ilmastosyistä ovat herättäneet keskustelua. On pelätty, että suomalaisten ruokailua rajoitetaan jopa lainsäädännöllä.

Ruokakouluissa opitaan suomalaisen ruoan alkuperästä, raaka-aineista ja ruokaketjun toimijoista sekä ruoan vaiheista pöytään ruoan reittien kautta. Suomalaisista tuotantoketjuista esittelyssä on tänä vuonna uutuutena kasvikset ja kala. Raaka-aineet tulevat lapsille tutuiksi ruoanvalmistuksessa, ravitsemuskeskusteluissa, liikuntatuokioissa sekä maatilavierailuilla.