Suomen Luontopaneelin tänään julkaistun raportin mukaan Suomen luonnosta on menetetty jo noin 70 prosenttia. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vaatii hallitukselta toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Virta on tänään jättänyt toimenpidealoitteen luontolain edistämisestä sekä parlamentaarisen luontopolitiikan seurantaryhmän perustamisesta.

Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta. Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä. Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.Lihavuuden kehitys Suomessa Tiedot käyvät ilmi THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa kutsuttiin laajaan terveystarkastukseen 10 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. Heistä 5 800 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen. ”Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 30.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.

Suomalaisten työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen pitää saada pysäytettyä tulevalla hallituskaudella, katsovat THL ja Kela. Ihmisten työ- ja toimintakyky alkoivat kohentua nopeasti 1970-luvulla, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi jopa huonompaan. Työ- ja toimintakykyä heikentävät keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, sekä mielenterveysongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö. ”Yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys perustuvat sille, että ihmiset voivat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin, ovat toimintakykyisiä, pystyvät tekemään työtä ja löytävät elämäänsä merkityksiä”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. ”Väestön ikääntymisen takia meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Tämä vaatii työ- ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa ikäryhmissä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin, joille on kasautunut erilaisia ongelmia.”

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi tänään 1.3.2023 "Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansansairauksien kehitykseen" -raportin, jossa pohditaan Suomalaisten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehitystä sekä tulevaisuuden kansantauteja. Raportti sai alkunsa tulevaisuusvaliokunnan jäsenten Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) ja Kristiina Salosen (sd.) yhteisestä ajatuksesta, jonka he esittivät valiokunnalle. Mäkisalo-Ropponen ja Salonen korostavat hyvinvointitalousajattelun ja tulevaisuusviisauden tarvetta päätöksenteossa valtion tasolla ja hyvinvointialueilla.

Matalan kynnyksen elintapaohjauksesta povataan tehokasta apua elintapasairauksien kanssa painiville potilaille. Täsmä Työterveys odottaa Terve Päivä -valmennuksen tukevan myös työterveysasiakkaiden työkykyä.

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Lihavuus kuitenkin lisääntyy yhä, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tiedot selviävät THL:n tutkimuksesta, jossa arvioitiin, miten aikuisväestön riskitekijät kansantaudeille kehittyvät vuoteen 2040 mennessä.

Viisivuotisjuhliaan viettävän Veripalvelun biopankin arvokas kokoelma sisältää jo yli 58 000 verenluovuttajan tiedot. Verenluovutuksen yhteydessä kerätyt näytteet luovat pohjan tutkimustyölle, joka keskittyy sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tautimekanismien tunnistamiseen.

Elimistön matala-asteinen tulehdustila yhdistää yleisimpiä kansantautejamme kuten lihavuutta, tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus. ”Ikä lisää selvästi tartunnan saaneiden riskiä kuolla, vaikka ei olisikaan taustasairauksia. Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla. Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta. Tämä johtuu osin testauskäytännöistä, sillä keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin tuolloin harvemmille. Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista 9 prosen

Tuore suomalaistutkimus osoitti laajamittaisen genomitiedon hyödyt sydänsairauksien, diabeteksen ja yleisimpien syöpien sairastumisriskin arvioinnissa. Yli 135 000 suomalaisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että uudet geenitietoa hyödyntävät työkalut auttavat tunnistamaan sellaisia korkeassa riskissä olevia henkilöitä, jotka jäävät nykyjärjestelmässä tunnistamatta.

Mäntyharjulla kokeiltu uudenlainen tukikeino auttoi tyypin 2 diabeetikoita ottamaan paremmin vastuuta omista elämäntavoistaan. Myös lähiympäristön tuella on merkitystä.