Matala-asteinen tulehdus edeltää usein yleisiä kansantauteja

Lihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat suuren osan maailman tautitaakasta. Lihavuus on riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja molemmat lisäävät yksilön riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin.

Helsingin yliopistossa väittelevä LL Karolina Tuomisto selvitti laajojen suomalaisten väestötutkimusten pohjalta, miten matala-asteinen tulehdus selittää näiden tautien vahvaa yhteyttä toisiinsa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, edeltääkö ja ennustaako matala-asteinen tulehdustila edellä mainittuja kansantauteja. Tuomisto käytti FINRISKI- ja DILGOM-väestötutkimuksiin osallistuneiden verestä mitattuja tulehdusmerkkiaineita elimistön matala-asteisen tulehdustilan kuvaamiseksi.

– Lihavuuden osalta vastaus oli melko yksiselitteinen: on todennäköisempää, että matala-asteinen tulehdus on lihavuuden seuraus kuin sen syy, Tuomisto toteaa väitöskirjatutkimuksensa perusteella.

Tulehdusmerkkiaineet kertovat tyypin 2 diabeteksen, sydänkohtauksen ja aivoverenkiertohäiriön riskistä

Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. Sille altistavat mm. valtimonkovettumatauti, rasvakudoksen kertyminen keskivartaloon ja hampaiden tukikudostulehdus sekä korkeampi ikä, tupakointi, huono ruokavalio ja vähäinen liikunta.

– Tutkimuksemme FINRISKI-aineistoilla osoittaa, että koholla olevat tulehdusmerkkiaineet ennustavat sydän- ja verisuonitauteja ja kuolleisuutta etenkin miehillä. Myös kohonneet hampaiden tukikudostulehdusta aiheuttavien bakteerien vasta-aineet veressä lisäävät riskiä sairastua sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön, Tuomisto sanoo.

Diabetes on jo pitkään yhdistetty matala-asteiseen tulehdukseen. Perinteisempien tulehdusmerkkiaineiden lisäksi Tuomiston väitöstutkimuksessa on tutkittu vähemmän tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden, eikosanoidien, pitoisuuksia veressä. Ne ovat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat elimistössä usein tulehdusprosessin alkupuolella.

– Myös tiettyjen eikosanoidien lisääntyminen veressä näyttää edeltävän tyypin 2 diabeteksen diagnoosia tai ensimmäisten diabeteslääkkeiden ostoa FINRISKI 2002-aineiston perusteella, Tuomisto toteaa.

Näiltä osin tutkimukset tulokset toistettiin kahdessa muussakin aineistossa.

Pitäisikö matala-asteista tulehdusta hoitaa?

Riskiarvio ja riskitekijöihin vaikuttaminen ovat keskeisessä roolissa väitöstutkimuksessa käsitellyn tautikolmikon ehkäisyssä. Matala-asteisen tulehduksen varhainen havaitseminen ja toisaalta sen ehkäiseminen ja hoito sydäntautiriskin vähentämiseksi on myös mahdollista.

– Kansanterveydellisesti ruokavaliosta, liikkumisesta ja suun terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä asemassa, ja terveydenhuollossa kannattaisi panostaa etenkin lihavuuden hoitoon ja tupakoinnin lopettamiseen matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi. Korkeassa riskissä olevilla henkilöillä tulehduksen estolääkityksen vaikuttavuutta pitäisi tutkia lisää turvallisten ja edullisten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevien hoitojen kehittämiseksi, Tuomisto pohtii.

Lisätietoja

LL Karolina Tuomisto
karolina.tuomisto@helsinki.fi
@yavendil

Karolina Tuomisto väittelee 19.11.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Subclinical inflammation and the obesity-type 2 diabetes-cardiovascular disease trifecta". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Luentosali 2, Biomedicum, Haartmaninkatu 8.

Vastaväittäjänä on Professor Robert Clarke, University of Oxford, ja kustoksena on professori Tea Lallukka.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätietoja väitöstilaisuudesta ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.