Vuoden 2025 alku toi käyttöömme uuden rakentamisen lainsäädännön, johon kuuluu myös Orpon hallituksen rakentamislain muutospaketti eli ns. korjaussarja. Rakentamislaki pyrkii mm. sujuvoittamaan rakentamista, edistämään digitaalisuutta ja ohjaamaan ympäristöllisesti kestäviin ratkaisuihin.

Puhtaan siirtymän energiahankkeet vaativat maankäytön suunnittelua, erilaisten lupamenettelyjen tuntemusta ja osaavaa henkilöstöä. VAMKin Kaavoitusmenettelyt puhtaan siirtymän hankkeissa -verkkokoulutus vastaa osaltaan kaavoitusalan lisääntyviin osaamistarpeisiin. Maksuton koulutus alkaa maaliskuussa.

Museovirasto on laatinut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventoinnin, jossa on määritetty manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Valtioneuvosto on hyväksynyt sen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi 7.11.2024. Inventointi tulee voimaan 1.3.2025. Merkittäviksi valittuja arkeologisia kohteita on yhteensä 1391.

Vaasan kaupungin talousarvioesitys vuodelle 2025 on julkaistu. Tähtäimessä on positiivinen tulos ja painopisteinä talouden tasapaino ja hyvät palvelut myös muuttuvassa toimintaympäristössä.

Vaasan kaupunki pyrkii kartoittamaan ne kiinteistöt, joissa on luovuttu öljylämmityksestä ja vaihdettu toiseen lämmitysmuotoon ennen vuotta 2013. Verkkokyselyn tarkoituksena on saada sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot, että lämmitysmuodoista tehdyt päästölaskennat ajan tasalle. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 100€ lahjakortti pyörähuoltoon.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kokonaisenergiasta. Siksi energiatehokkaalla ikkunalla on rakentamisessa suuri merkitys.

Helsingin uusi rakennusjärjestys tuli voimaan 7. kesäkuuta 2023. Uutta rakennusjärjestystä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin asioihin.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 13.4.2023 rakennusperinnön suojelusta annetun lain perusteella kielteisen rakennussuojelupäätöksen Vaasan Rakennusperintöyhdistys ry Föreningen för byggda kulturarvet i Vasa rf:n suojeluesityksestä, joka koski osoitteissa Raastuvankatu 29, 31 ja 33 sekä Kauppapuistikko 22 sijaitsevia Vaasan keskustan yhtenäiskoulun rakennuksia.

Kokoomuksen kansanedustajat ovat pettyneitä, että eduskunta on hyväksymässä uuden rakentamislain, vaikka edes hallituspuolueista sille ei tunnu löytyvän kannattajia. Kokoomus on esittänyt lakiehdotuksen hylkäämistä. Lakikokonaisuus on poikkeuksellisen huonosti ja puutteellisesti valmisteltu. Lisäksi se on sisällöllisesti alkuperäisten tavoitteiden vastainen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 20.10.2022 päätöksen, että se ei kumoa Kemiönsaaren Dahlsin kylässä Sapelinmäessä sijaitsevien työväen asuintalojen rakennussuojelupäätöstä Övre Sabbels I -kiinteistön (322-492-1-337) osalta. Kemiönsaaren kunta esitti ELY-keskukselle, että ELY-keskuksen vuonna 2012 tekemä rakennussuojelupäätös kumotaan Övre Sabbels I osalta rakennuksen kuntoon liittyvistä turvallisuussyistä.

Ympäristövaliokunnan varajäsen ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma nostaa esiin huolen rakentamislain uudistusprosessista ja lakiesityksen saamasta kriittisestä palautteessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n mukaan suurin ongelma lausuntokierroksella olleessa ympäristöministeriön lakiluonnoksessa on, että kaavoitusta halutaan käyttää ympäristöpolitiikan toteuttamisen välineenä ilman selkeitä tavoitteita ja viranomaisvastuita. MTK arvostelee omassa lausunnossaan myös sitä, että alueidenkäytön suunnittelun kokonaisuudesta näyttää tulevan nykyistäkin sekavampi. MTK vaatii, että lainsäädäntö asettaa kaavamerkinnöille- ja määräyksille selkeät rajat. Kaavoilla ohjaillaan maanomistajien oikeuksia ja velvollisuuksia tavalla joka edellyttää, että kaavamerkintöjen ja -määräyksien tulee olla ohjattu normeilla, eikä uusia merkintöjä pidä voida luoda yksinomaan kunnissa ja maakunnissa. MTK edellyttää, että lain valmistelua jatketaan uudessa työryhmässä, jossa on tasapainoisesti edustettuna myös elinkeinoelämä ja maanomistajat.

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Lapissa nyt yhteensä 40, joista 23 sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella.

Puukauppaa on käyty tammi-lokakuussa vilkkaammin kuin viime vuoden vastaavana aikana. Syksyn puukauppavauhti on ollut kahden edellisen vuoden tasolla. Metsätalouden harjoittamista haastetaan nyt laajasti. Esimerkiksi uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetyt viherrakennevaatimukset vaikeuttaisivat metsien talouskäyttöä.

Kuntaliitto päätti 28.10.2021 lausunnostaan ympäristöministeriön lakiluonnoksesta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että lakiluonnosta ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, mutta näyttää siltä, että tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista suunnitellussa aikataulussa.

Juuri lausuntokierrokselle lähetettyä kaavoitus- ja rakentamislakia on valmisteltu vuodesta 2018 lähtien. Pitkästä valmistelusta huolimatta lakiin liittyviä poliittisia ja sisällöllisiä ristiriitoja ei ole kyetty ratkaisemaan. Lopputuloksena on keskeneräinen lakiesitys, joka ei saavuta hallitusohjelmassa sille asetettuja tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkumetreillä yhteiskunnassa oli laajalti jaettu näkemys uudistamisen tarpeista. Tarvitsemme sujuvampaa kaavoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Valitettavasti tavoite toisensa perään on sittemmin haihtunut pois. Näyttää siltä, että laki ei tule tarjoamaan välineitä niihin maankäytön asioihin, joihin yhteiskunnassamme pitäisi tarttua. Konkreettinen keino tilanteen korjaamiseksi olisi tuoda lakiin kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittisen päätöksentekoon.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen korosti valtuuskunnan kevätkokouksen avauspuheenvuorossaan, että koronasta selvitään ja kriisin hinta maksetaan työllä ja yrittämisellä. Sitä varten pitää huolehtia yrittämisen kannusteista, kestävistä investointimahdollisuuksista, omistusoikeuksista sekä yritysten ja palvelujen saavutettavuudesta. Investoinnit teihin, kiskoihin ja tietoverkkoihin parantavat saavutettavuutta. Viljasen mukaan tulevaisuuden kannalta keskeisintä on rakentaa toimivat valokuituverkot maamme joka kolkkaan.

Länsimetron ykkösvaiheen lunastustoimitus Espoossa Helsingin rajalta Matinkylään päättyi perjantaina 5.3. Lunastuspäätöksessä ratkaistiin Espoon kaupungin saamat maankäyttöoikeudet ja määrättiin korvausta hankkeesta maanomistajille aiheutuneista taloudellisista menetyksistä.

Käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksen toteutusmallilla on merkittävä vaikutus siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä Suomen yritykset ja elinkeinoelämä uudet haasteet ja mahdollisuudet kohtaavat.