Metsäkiinteistöjen hinnoittelussa on viime vuosina totuttu siihen, että tarjouskilvan voittaminen edellyttää hintapyynnön ylittävää tarjousta. Vaikka perusasetelma on edelleen sama, kauppahintojen ja hintapyyntöjen ero on kutistunut reilusti.

Metsätilamarkkinat ovat rauhoittuneet ja hintataso on tällä hetkellä houkutteleva. Puun kysyntä ja hintanäkymät ovat pitkällä tähtäimellä positiiviset, mutta seuraavan 12 kuukauden aikana näemme riskit laskusuuntaiselle kehitykselle suurempina. Taustalla on metsäyhtiöiden erittäin haastava markkinatilanne, mikä näkyy näiden heikkona kurssikehityksenä. Puun hinnalle ei ole nousuedellytyksiä, jos puun ostajilla ei ole maksukykyä. Pahimmillaan korkea puun hinta johtaa kapasiteetin lisävähentämiseen Suomessa.

Hyvä puunhinta ja ammattimaisten ostajien osittainen paluu markkinoille ovat kääntäneet markkinahintatason hienoiseen nousuun. Metsätilojen tarjonta on ollut kevään ja kesän aikana edellisvuotta runsaampaa.

Korkotason nousu ei ole heijastunut hintatason lievän laskun (vuositasolla -1,4 %) myötä metsätilojen tarjontaan. Myyntiin tulleiden kohteiden määrät ovat puolivuotistarkastelussa viime vuosien luokkaa (-0,8 %). Julkisesti myytyjen metsäkiinteistöjen kauppamäärät ovat olleet hienoisessa laskussa vuodesta -21 lähtien ennen muuta myymättä jääneiden kohteiden osuuden kasvun myötä.

Metsäkiinteistömarkkinoilla on eletty monta lihavaa vuotta. Kauppa on käynyt ja metsämaan hintataso on noussut reippaasti. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi korkotason nousun ja yleisen markkinatilanteen myötä. Nollakorkojen päättyminen vuoden 2022 keväällä näkyi metsäkiinteistömarkkinoilla vasta vuotta myöhemmin metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden tilojen oston hiipuessa.

Metsätilojen hintojen nousua on ajanut viime vuosina matala korkotaso, kohonneet puunhinnat ja kasvava kysyntä metsälle sijoituskohteena.

Suomen Sijoitusmetsien Markkinahintaindeksi antaa luotettavan kuvan metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason pidemmän aikavälin kehityksestä. Siinä verrataan samanlaisten kohteiden hintatasoja viimeisen 12 kuukauden (tarkastelu 1.10.2023 saakka) ja sitä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Manner-Suomessa hintatason nousu on ollut tällä ajanjaksolla 4,2 % (Kuva 1).

Metsäkiinteistöjen jatkuva ja nopea hintojen nousu 2000-luvulla on ollut erinomainen suoja inflaatiota vastaan, osoittaa tuore selvitys. Myös puun hinta on noussut inflaatiota nopeammin, kuitupuulla tosin vain viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2022 edellisvuotta vähemmän koko maassa mutta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Euroilla mitattuna markkina kuitenkin kasvoi muualla paitsi Lapissa. Kaupan kohteena olleen metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa.

Tiedote 15.6.2021. Metsätilakauppojen määrä väheni tammi-huhtikuussa 12,5 prosentilla. Hinnat sen sijaan jatkoivat nousuaan. Eniten, 4,1 prosenttia hinnat nousivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alkuvuoden hintakehitys ennakoi metsäkiinteistöjen hinnoille liki yhdeksän prosentin nousua vuonna 2021.

- Puumarkkinoilla ei nykyrakenteilla parempaan päästä. Piristysruisketta puukauppaan löytyy metsänomistuksen kehittämisestä, totesi MTK:n Mikko Tiirola puheenvuorossaan Sisä-Suomen Metsäpäivillä Jämsässä.