Varo, varmista, varoita -kampanja: Digihuijausten määrä kasvoi selvästi vuoden 2022 jälkipuoliskolla
Digihuijaukset ovat vitsaus, josta on varoiteltu jo pitkään. Siitä huolimatta netissä tapahtuvat huijaukset yleistyvät edelleen. Poliisi saa vuosittain useita tuhansia rikosilmoituksia erilaisista digitaalisista huijauksista. Pankkien mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2022 digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla paljon suurempi, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yhteensä 14,5 miljoonan euron siirtymisen huijareiden käsiin ja palauttamaan rahat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että jokainen suomalainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.
Suomalaiset menettivät vuonna 2022 niin sanotuissa dokumentti- ja rakkaushuijauksissa yhteensä 9 miljoonaa euroa, toimitusjohtajahuijauksissa 4,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 8,5 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurimmat huijaukset, yhteensä 10 miljoonaa euroa, olivat valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojen kalasteluja. Niissä suomalaisilta huijattiin rahaa vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana lähes neljä kertaa enemmän kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myös muissa huijauksissa rahaa menetettiin selvästi enemmän vuoden jälkipuoliskolla.
Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa
Pankkien tilastoimissa tapauksissa ei ole mukana kaikkia huijausmuotoja. Piiloon jäävät myös ne tapaukset, joista uhri ei ilmoita pankkiinsa tai tee rikosilmoitusta poliisille. Tällaisten tapausten lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Varo, varmista, varoita kampanjan osapuolet muistuttavat, että kuka tahansa meistä voi tulla huijatuksi. Huijatuksi tulemista ei kannata jäädä häpeämään, vaan on tärkeää toimia nopeasti. Huijauksista kannattaa aina ilmoittaa omaan pankkiin ja poliisille.
Jos epäilet, että olet siirtänyt rahaa huijarin tilille tai luovuttanut pankkitunnuksesi vääriin käsiin, ota välittömästi yhteys pankkiisi ja kerro asiasta. Jos pankki- tai luottokorttisi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, sulje kortit. Sen jälkeen tee rikosilmoitus poliisille.
Älä jää yksin
Huijatuksi joutuminen aiheuttaa uhrille muutakin kuin taloudellisia menetyksiä. Itsesyytökset ja avuttomuuden tunne saattavat aiheuttaa häpeää, jolloin uhri ei halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen.
Jos jouduit huijauksen uhriksi, älä jää yksin, vaan hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa. Muista, että uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.
Tunnista huijaus ja varoita muitakin
Huijauksilta on mahdollista suojautua, vaikka niitä tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat koko ajan muotoaan. Varo, varmista, varoita -kampanjan helppo muistisääntö on:
- Varo viestejä ja muita yllättäviä yhteydenottoja, jotka kehottavat sinua toimimaan tai jotka sisältävät linkkejä.
- Varmista, että yhteydenotot tulevat oikeasti sieltä, mistä ne vaikuttavat tulevan. Kirjaudu palveluihin turvallista reittiä pitkin: kirjoita palvelun suora osoite selaimen osoiteriville tai siirry palveluun tallentamasi kirjanmerkin kautta. Älä käytä hakukoneiden tarjoamia linkkejä. Jos palvelua voi käyttää sitä varten tehdyn sovelluksen avulla, käytä sitä.
- Varoita huijauksista myös muita: läheisiä, tuttuja ja työkavereita. Tee rikosilmoitus poliisille ja ilmoita huijauksista myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen.
Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä, se on harvoin totta
Tärkein sääntö on, että suhtaudut saamiisi yhteydenottoihin terveen epäluuloisesti. Se, mikä kuulostaa liian hyvältä, on harvoin totta. Myös kiirettä kannattaa varoa. Usein huijarit esittävät, että loistava tarjous umpeutuu pian tai että jokin ehdottoman välttämätön toimenpide pitää tehdä kiireellisesti.
Huijarit haluavat aina rahaa tai sellaista tietoa, joka mahdollistaa taloudelliset väärinkäytökset. Muista, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain sinun omaan käyttöösi. Älä anna tietoja kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta et voi olla täysin varma. Huijarit kalastelevat tietoja esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, teksti- ja pikaviesteillä, sosiaalisen median palveluissa, puheluissa ja hakukoneiden kautta. Muista, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan kysy verkkopankkitunnuksiasi tai maksukorttiesi tietoja, eivät edes kasvotusten.
Faktalaatikko
- Varo, varmista ja varoita on viranomaisten ja yritysten yhteiskampanja, jossa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Danske Bank, DNA, Elisa, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankkiryhmä, Telia ja Microsoft.
- Kampanjan tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta.
- Kampanjan aihetunniste on #VaroVarmistaVaroita
Lisätietoa erilaisista huijauksista ja niiden torjunnasta löydät muun muassa täältä:
Poliisi – Petosrikokset
Finanssiala – Petokset
Kuluttajaliitto – Varo, varmista ja varoita
Kuluttajaliitto – Nettihuijaukset ja muut huijaukset
Kyberturvallisuuskeskus – Näin suojaudut nettihuijauksilta
Rikosuhripäivystys – Nettihuijaus voi tapahtua kenelle tahansa
Suomi.fi – Jouduitko tietovuoron tai tietomurron kohteeksi?
Lisätietoja ja asiantuntijoita haastateltaviksi
:
Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen, tuomas.poyhonen@poliisi.fi ja Pertti Sovelius, pertti.sovelius@poliisi.fi
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 535 120
Kuluttajaliitto: Jaana Savolainen, jaana.savolainen@kuluttajaliitto.fi ja Paula Pessi, paula.pessi@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Danske Bank: Sira Nieminen, sira.nieminen@danskebank.fi
DNA: Ilkka Tuominen, ilkka.tuominen@dna.fi, 044 044 8000
Elisa: Teemu Mäkelä, teemu.makela@elisa.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Microsoft: Juha Karppinen, juha.karppinen@microsoft.com, 050 379 9637
Nordea: Sara Helin, sara.helin@nordea.fi
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Jouni Määttä, jouni.maatta@s-pankki.fi
Säästöpankkiryhmä: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Telia: Kristian Westerstråhle, kristian.westerstrahle@teliacompany.com
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntomarkkinoilla merkkejä piristymisestä – Fivan päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan tukee tätä kehitystä25.3.2025 11:45:29 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla. Talouden taantumasta huolimatta viime vuoden jälkipuolella Suomen asuntomarkkinoilla nähtiin merkkejä piristymisestä, ja kehitys näyttää jatkuneen alkuvuonna 2025.
Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan – kasvanutta korvaussummaa selittää sähköpyörien yleisyys25.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2024 varastettuja pyöriä yhteensä 11,3 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 400 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai ilmoituksen 16 400 varastetusta pyörästä. Varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 saakka.
FA:n Ahosniemi: Kansankapitalismin nimiin vannova hallitus hautaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen – olisiko aika synnyttää lapsen säästötili ja uudistaa osakesäästötiliä?20.3.2025 14:05:03 EET | Tiedote
Hallituksen otteet kansankapitalismin edistämisessä ovat olleet vaisuja, vaikka se ohjelmassaan vakuuttaa olevansa siihen sitoutunut. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistäminen jäi kuolleeksi kirjaimeksi, mutta lapsen säästötiliä sekä osakesäästötiliä kehittämällä hallituksella olisi mahdollisuus vahvistaa kansankapitalismia. Lasten säästötili edistää paitsi vaurastumista, myös talousosaamista. Osakesäästötiliä on syytä kehittää niin, että tilille voi sijoittaa muutakin kuin pörssiosakkeita. Hallitus antoi esityksensä vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistosta valtioneuvoston istunnossa 20.3.2025. Esitys käytännössä lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen Suomessa.
Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat taas – pankit käyttävät rahanpesun torjuntaan valtavasti resursseja, mutta vain pieni osa ilmoituksista johtaa toimiin18.3.2025 08:29:58 EET | Tiedote
Pankit tekivät yhteensä 27 610 ilmoitusta rahanpesun selvittelykeskukselle vuonna 2024. Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia. Yhteensä ilmoituksia tehtiin runsaat 53 000, joten pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet. Finanssiala ry harmittelee, että vain pieni osa ilmoituksista johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.
Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä15.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme