Kunta kehittyy kuntalaisia ja henkilöstöä kuuntelemalla
Kuntaliitto tiedottaa
16.5.2012
Julkaisuvapaa heti
Kunta kehittyy kuntalaisia ja henkilöstöä kuuntelemalla
Kuntien kehittämistoiminta onnistuu vain, jos henkilöstö ja kuntalaiset otetaan mukaan vaikuttamaan kehittämistyöhön. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, Kuntaliiton ja tutkimuskuntien tutkimushankkeesta ”Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa”, jonka väliraportti julkistettiin Kuntatalolla 16.5.2012.
Oleellista kehittämisen kannalta on, miten henkilöstö saadaan osallistumaan jo kehittämisaloitteiden ideointivaiheessa. Henkilöstö sitoutuu kehittämiseen todennäköisemmin, jos kehittämisen tavoitetta muotoillaan yhdessä.
Esimiesten ja johdon merkitys korostuu uudenlaisen kehittämiskulttuurin rakentajana. Kokeiluja ja uutta salliva kehittämiskulttuuri lisää myös työhyvinvointia ja työntekijöiden motivaatiota.
Kehittämistoiminta kunnissa -tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän, Lahden, Mikkelin, Tampereen ja Turun kaupungeista.
Kuntalaisen hyvinvointi lähtökohdaksi
Myös kuntalaisten osallistuminen koetaan tutkimuskunnissa tärkeäksi. Asiakkaiden osallistumisesta palvelujen kehittämiseen voi tulla merkittävä uudenlaisen käyttäjädemokratian muoto. Tällainen yhteistyö tulee ajankohtaiseksi etenkin pian käynnistyvän kuntalain valmistelussa.
Kuntien uudenlaiset toiminta- ja organisaatiomallit haastavat kuntia uudistamaan omaa kehittämistoimintaansa. Keskeiseksi muodostuvat rajapinnat ylittävä yhteistyö ja vuorovaikutus kuntaorganisaation sisällä ja suhteessa muihin toimijoihin. Moniammatillinen kehittämistyö on vaikuttavaa, mutta riskinä on monimutkaisuus ja suunnittelemattomuus.
Kehittämistoiminnan moninaisuus
Kehittämistyö kunnissa on moninaista. Se pitää sisällään käytännön työtä kehittäviä pienehköjä projekteja, verkostoista nousevia isoja kehittämisprojekteja sekä strategisia hankkeita. Tutkimus osoittaa, että tasapainon löytäminen keskitetyn, strategialähtöisen ja hajautetun, toimialalähtöisen kehittämisen välille on haasteellista.
Lisääntyvät ja nopeutuvat toimintaympäristömuutokset ajavat kuntia hajautettuun, toimiala- ja toimijalähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan kuitenkin hallittua koordinaatiota, jotta toimialarajat ylitetään ”siiloutumisen” sijaan. On myös pidettävä huolta siitä, että kehittäminen ei jää vain ajankohtaisten haasteiden ja ongelmien käsittelyksi, vaan että sillä rakennetaan pitkäjänteisesti kunnan tulevaisuutta.
Tutkimuksen päärahoittajana on Työsuojelurahasto. Tutkimushankkeella luodaan verkosto yliopistojen, Kuntaliiton ja hankkeeseen osallistuvien kaupunkien kesken sekä mahdollistetaan kuntien välinen vertailu ja vertaisoppiminen laajemmankin kuntajoukon kesken.
Hankkeen seuraavassa vaiheessa osallistujakaupungeissa pilotoidaan kehittämistoimintaa tukevia työkaluja.
Lisätietoja:
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, P. 0500 811 239
professori Ismo Lumijärvi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu P. 050 4372637
tutkija Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, p. 040 190 9806
Tutkimus on julkaistu kunnat.netissä osoitteessa
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/kuntakehto/Sivut/default.aspx.
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Erityisesti nuoret ja lapsiperheet arvostavat kuntien nuorisopalveluita7.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan nuorisopalveluihin ollaan tyytyväisiä, ja pitkällä aikavälillä kehitys on ollut nousujohteista. Nuorisopalvelujen hoitoon kantaa ottaneista kuntalaisista 51 prosenttia pitää palvelua hyvin hoidettuna ja 56 prosenttia hyvin saatavana ja saavutettavana.
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme