Särki ja lahna risteytyneet Kanta-Hämeessä

Kalatutkijat ovat jo vuosia havainneet eräässä tummavetisessä järvessä Evon luonnonpuistossa tavallista runsaampia määriä särjen ja lahnan risteymiä. Särkilahnat kasvavat aikuisen kalan mittoihin ja niitä jää usein saaliiksi järvellä harjoitettavissa tutkimuksissa.

Helsingin yliopiston kalabiologian ja genetiikan tutkijat ovat selvittäneet mystisten särkilahnojen alkuperää. Dosentti Anna Kuparisen johtamassa tutkimuksessa havaittiin geneettisten analyysien ja erityisesti äidin kautta periytyvän mitokondrio-DNA:n avulla, että kaikissa löydetyissä särkilahnaristeymissä isänä on särki ja äitinä lahna.

Kaikki tutkitut kalat olivat ensimmäisen sukupolven risteymiä. Tutkijat eivät löytäneet todisteita, että särkilahnat kykenisivät lisääntymään luonnossa.

– Luonnossa monet lajit kykenevät kyllä risteytymään, mutta yleensä syntyvät poikaset eivät selviä kovin vanhoiksi. Risteymät eivät tyypillisesti myöskään kykene lisääntymään, selittää Anna Kuparinen.

Yleisiä Irlannissa, yleistymässä meilläkin?

Särkilahnan risteymät ovat poikkeuksellisen yleisiä Irlannissa, jonne särkeä ja lahnaa on istutettu. Suomi puolestaan kuuluu lajien luontaiseen levinneisyysalueeseen, ja risteymät ovat täällä harvinaisempia.

Enimmäkseen risteymäkaloja havaitaan tummavetisissä järvissä, jossa kalojen välinen kilpailu ravinnosta on kovaa. Vaikuttaisikin siltä, että ympäristöllisillä olosuhteilla on huomattava vaikutus särkien ja lahnojen risteytymiselle.

– Jos ympäristö muuttuu ja olosuhteet ovat risteymien kannalta suotuisat, särkilahnoja saattaa tulevaisuudessa löytyä sellaisistakin järvistä, jossa niitä ei ole ennen havaittu, Anna Kuparinen toteaa.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Fish Biology -lehdessä. Tiivistelmä (englanniksi)

Lisätiedot:
Anna Kuparinen, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 040 731 3120