Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Mitokondrioilla, solujemme moottoreilla, on tärkeä rooli solujen terveyden ylläpitämisessä. Kun ne vaurioituvat, ne poistuvat mitofagiana tunnetun kierrätysprosessin kautta, joka on ratkaisevan tärkeää pitkäikäisten solujen toiminnalle etenkin aivoissa. Heikentyneellä mitofagialla on vahva yhteys Alzheimerin ja Parkinsonin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, minkä vuoksi se on tärkeä tutkimuskohde uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksessä.
Väitöskirjatutkija Anna Rappen johtama tutkimus Helsingin yliopiston McWilliams Lab -tutkimusryhmässä paljastaa mitofagian ilmenevän muuttuvilla ja odottamattomilla tavoilla eri aivosolutyypeissä ikääntymisprosessin aikana. Mitofagian taso esimerkiksi nousi hiirten aivojen liikkumiseen erikoistuneilla alueilla eläinten ikääntyessä, kun taas muistiin liittyvissä aivosoluissa mitofagia ensin lisääntyi ja sitten väheni voimakkaasti ikääntymisen seurauksena. Löydösten perusteella keski-ikä on aivojen terveen ikääntymisen kannalta keskeinen käännekohta, mikä tarjoaa uutta tietoa nisäkäsaivojen toimintaa ylläpitävistä molekyylitason mekanismeista.
Toinen tutkimuksen avainlöydös oli se, että happamuus vähenee osassa solujätteiden pilkkomiseen osallistuvista lysosomeista aivojen ikääntyessä. Tämä kiinnostava havainto vastaa Alzheimerin tautimalleissa havaittuja muutoksia, mikä viittaa siihen, että normaalissa ikääntymisessä havaitut prosessit saattavat pahentua hermorappeumatautien kehittyessä. Tulokset haastavat aiemmat olettamukset siitä, että mitofagia yksinkertaisesti vähenee iän myötä kaikilla lajeilla, mikä osoittaa, että pitkäikäisillä nisäkkäillä tämä omanlainen kierrätysprosessi on paljon dynaamisempi ja monimutkaisempi.
Aiemmissa hiivoilla, madoilla ja muilla usein lyhytikäisillä malleilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että mitofagiatasot laskevat eliniän aikana, mikä tekee siitä ikääntymisen tunnusmerkin. Tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on kuitenkin ollut haastavaa aivokudoksen monimutkaisuuden ja perinteisten tutkimusmenetelmien rajoittuneisuuden takia. Nisäkkäiden eri kudoksissa ja elimissä esiintyvän mitofagian jäljittämiseen tarvittavat työkalut ovat tulleet saataville vasta viime aikoina. McWilliams Lab käytti hiirimalleihin perustuvan genetiikan, optobiologian, neurotieteen ja kehittyneen kuvantamisen huipputyökaluja mitatessaan mitofagian määrää ajan kuluessa eri aivosolutyypeissä. Mittaustulokset korostavat, miten tärkeää on löytää uusia näkökulmia tutkittaessa aivojen ikääntymistä pitkäikäisillä lajeilla. Tulokset korostavat myös keski-iän merkitystä kriittisenä ajanjaksona aivojen toiminnan ylläpitämisen kannalta.
Ymmärrys terveiden ja sairastuneiden aivojen ikääntymisestä lisääntyy
Tutkimusta ohjannut apulaisprofessori Thomas McWilliams asettaa tulokset kontekstiin:
– On selvää, että mitofagia vähenee lyhytikäisillä lajeilla. Vaikka jaamme monia tärkeitä geenejä ja mekanismeja, pitkäikäisten nisäkkäiden kudokset ovat kehittyneet erilaisissa olosuhteissa erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksemme osoittaa, että mitofagia on erittäin dynaamista ikääntyvien hiirten aivoissa ja että keski-ikä on ratkaisevan tärkeä ajanjakso nisäkkäiden aivojen terveydelle.
Hän toteaa myös, että vaikka hermorappeumatautien ymmärrys on lisääntynyt, nykyisten hoitomuotojen heikko onnistumisprosentti alleviivaa uusien lähestymistapojen tarvetta.
– Työtä on vielä paljon, mutta olemme innoissamme näistä aivojen ikääntymisen tutkimukseen liittyvistä uusista suunnista ja tavoittelemme aktiivisesti ratkaisuja aivosairauksiin yhdessä terveydenhoidon yhteistyökumppaniemme kanssa. Toivomme, että tutkimuksemme tuloksia hyödynnetään kehitettäessä uusia autofagiaan perustuvia aivosairauksien hoitomuotoja.
----------------------------
The EMBO Journal -tiedelehdessä julkaistu artikkeli on otettu hyvin vastaan myös kansainvälisesti, ja Anna Rappe on palkittu useissa konferensseissa, mukaan lukien vuoden 2024 Nordic Autophagy Society Conference Islannissa (palkinto parhaasta EMBO Journal -posterista) ja vuoden 2024 Anatomici Fenniae Symposium -konferenssi Helsingissä (jaettu ensipalkinto). Lisäksi Rappe palkittiin parhaan posterin palkinnolla Pariisissa vuoden 2022 FENS Forum -konferenssissa, joka on Euroopan suurin neurotieteen konferenssi, hänen aloittaessaan tätä tutkimusta maisteriopintojensa aikana McWilliams Lab -tutkimusryhmässä. Aiemmin tänä vuonna McWilliams Lab sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,12 miljoonan euron rahoituksen uraauurtavan yksinomaan ihmisille ominaisten autofagiamekanismeihin liittyvän tutkimuksen jatkamiseksi.
Tutkimusta johtivat Helsingin yliopistossa apulaisprofessori Thomas McWilliams tiimeineen ja siihen oman tärkeän panoksensa antoivat Helena Vihinen ja Eija Jokitalo Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin elektronimikroskopiayksiköstä sekä tohtori Antti Hassinen Suomen molekyylilääketieteen instituutin HCA-yksiköstä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiThomas McWilliamsApulaisprofessoriHelsingin yliopisto
Puh:0504486380thomas.mcwilliams@helsinki.fiAnna RappeVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Anna.Rappe@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Vihreää vetyä ja vihreää kultaa – Helsingin yliopiston innovaatiot Slushissa13.11.2024 11:06:55 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Slush ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna yliopisto esittelee osastollaan kahdeksan innovaatiota ja järjestää virallisen oheistapahtuman, Y Sciencen.
Ulkomailla syntyneet ovat Suomessa syntyneitä terveempiä, trendi säilyy myös vanhemmalla iällä12.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljasti selkeän ”kuolleisuusedun” ulkomailla syntyneiden keskuudessa.
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto lajintuntemukseen perehdyttävälle Pinkalle11.11.2024 13:06:11 EET | Tiedote
Helppokäyttöinen verkko-oppimisympäristö Pinkka lisää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää lajitietoisuutta. Pinkkaa hyödynnetään monipuolisesti sekä opiskelu-, koulutus- että harrastetarkoituksiin.
Kansainvälinen koirien geenitutkimustietokanta vauhdittaa biolääketieteellistä tutkimusta11.11.2024 11:42:57 EET | Tiedote
Uusi tietokanta kattaa yli 100 erilaista kudosta koirista ja voi merkittävästi parantaa ymmärrystämme perinnöllisistä sairauksista ja tarjota arvokasta tietoa sekä koirien että ihmisten terveyden tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme