Täsmäohjus nimeltä CooP – kohteena pahanlaatuinen aivokasvain

Suomessa todetaan vuosittain noin 800 aivokasvainta, joista suunnilleen puolet on aivokudoksen tuki- eli gliasoluista alkunsa saavia glioomia. Glioomat kasvavat aivojen sisällä epätarkkarajaisesti hermosolujen seassa, mikä vaikeuttaa niiden leikkaushoitoa. Lisäksi glioomasolut ovat usein vastustuskykyisiä käytössä oleville lääkkeille. Leikkaushoidon jälkeen tauti usein uusiutuu ja muuttuu aggressiivisemmaksi.
Aikuisilla potilailla gliooman ennuste on hyvin huono. Gliooman vaikeimpaan muotoon, glioblastoomaan, sairastuneiden keskimääräinen elinikä diagnoosista on vain noin vuosi.
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus saattaa avata uusia mahdollisuuksia näiden vaikeiden aivokasvainten hoitamiseksi. Dosentti Pirjo Laakkosen johtama tutkimusryhmä on löytänyt uuden peptidin, joka verenkiertoon ruiskutettuna hakeutuu ja kerääntyy hyvin tehokkaasti glioblastoomaan.
CooP-nimen saanut peptidi on valikoiva; se ei hakeudu terveeseen aivokudokseen tai muihin kudoksiin, vaan ainoastaan pahanlaatuisiin glioomiin. Samalla peptidi toimii ikään kuin osoitelappuna: sen mukana kasvaimeen voidaan lähettää muitakin aineita – esimerkiksi radioaktiivista ainetta, joka mahdollistaa kasvaimen kuvantamisen, tai lääkeainetta kasvaimen tuhoamiseksi.
– Kun lääkeaine voidaan kohdentaa suoraan kasvaimeen, sen vaikutus on huomattavasti tehokkaampi ja toisaalta sivuvaikutuksia on vähemmän. Suoraan kasvaimeen kohdennetussa lääkehoidossa on kenties myös mahdollista käyttää pienempää lääkeannosta kuin kohdentamattomassa hoidossa; tämä on merkittävä asia silloin kun joudutaan käyttämään hyvin kalliita lääkeaineita, Laakkonen sanoo.
– CooP on kuin täsmäohjus, jonka avulla glioblastoomaa voidaan kuvantaa ja jonka avulla sinne voidaan myös kuljettaa lääkeaineita.
CooP-peptidin löytämisen lisäksi tutkijat tunnistivat myös sen proteiinin, johon CooP sitoutuu pahanlaatuisissa aivokasvaimissa. Tätä MDGI (mammary-derived growth inhibitor) -proteiinia ei esiinny terveissä aivoissa, mutta pahanlaatuiset glioomat alkavat tuottaa sitä suuria määriä.
CooP-peptidin avulla kohdennettu lääkehoito vähensi huomattavasti invasiivisten kasvainsaarekkeiden määrää koe-eläinten aivoissa. Tavoitteena onkin tutkia voisiko tällaista kohdennettua terapiaa mahdollisesti kehittää sellaisten syöpäsolujen tuhoamiseen, joita leikkauksella ei pystytä poistamaan. Lisäksi MDGI-proteiinia voidaan käyttää hyödyksi, kun kehitetään uusia täsmälääkkeitä aivokasvaimiin.
CooP:lla leimattuja nanokuljettimia?
Jatkaessaan tutkimusta Laakkonen ryhmineen havaitsi, että CooP-peptidi pystyy opastamaan myös nanopartikkeita pahanlaatuisiin aivokasvaimiin. Nanoteknologia mahdollistaa monia uusia sovellutuksia muun muassa syövän hoidossa: nanopartikkeleita voidaan käyttää kuljettimina, joiden sisällä lääkeaineet ja nukleotidit ovat suojassa niin etteivät ne hajoa tai menetä aktiivisuuttaan liian aikaisin.
– Seuraavaksi ryhdymme kehittämään CooP-peptidillä päällystettyjä nanopartikkeleita, jotka sisältävät lääkeainetta ja/tai nukleotideja ja testaamme koe-eläinmalleissa niiden tehoa aivokasvainten hoitamisessa. Jos tulokset ovat hyvät, aivokasvaimen täsmähoitoa voidaan tulevaisuudessa testata kliinisissä kokeissa, Laakkonen sanoo.
Lisätietoja:
Dosentti Pirjo Laakkonen
Tutkimusohjelmayksikkö, Translationaalinen syöpäbiologia, Helsingin yliopisto ja
K. Albin Johansson Seniori syöpätutkija, Suomen Syöpäinstituutti
Puh. 09 191 25537
Sähköposti: pirjo.laakkonen@helsinki.fi
Viitteet:
Maija Hyvönen & al. Novel target for peptide-based imaging and treatment of brain tumors. Molecular Cancer Therapy, 3 Feb, 2014.
Päivi J. Kinnari & al. Tumour homing peptide-functionalized porous silicon nanovectors for cancer therapy. Biomaterials 34 (2013) 9134-9141.
*********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme