Pliis on uinut suomeen – ja se on ihan jees?

Tutkimukseen osallistuneet vastaajat pitävät pliis-ilmauksen tyypillisimpinä käyttäjinä nuoria eteläsuomalaisia kaupunkilaisnaisia.

– Pliis-sanaa pidetään tyypillisesti pissiskielenä ja urbaaniin tyyliin kuuluvana nuorten naisten ilmauksena, samaan tapaan kuin esimerkiksi nousevaa intonaatiota ja sihisevää ässää, mutta tämä ei ole ilmiön koko kuva, Kielikeskuksessa pedagogisena yliopistonlehtorina työskentelevä Vaattovaara sanoo.

Nuoret kaupunkilaiset naisvastaajat kertovat muita useammin käyttävänsä sanaa. Tästä huolimatta pliis tunnetaan kaikkialla Suomessa, ja myös lähes puolet miesvastaajista tunnusti käyttävänsä sanaa joskus. Naisista jopa kolme neljästä katsoi, että pliis kuuluu heidän sanavarastoonsa. Sanan laajasta alueellisesta ja sosiaalisesta levinneisyydestä kertoo se, että joka kolmannen vastaajan mukaan ilmauksen voi kuulla kenen hyvänsä suusta.

Englannin kielestä lainattujen sanojen joukossa pliis on erityinen, sillä se on asettunut meillä omanlaiseensa tehtävään. Tutkijoiden mukaan pliis ei suomen kielessä olekaan enää englantia, vaan se on asettunut osaksi suomalaista puhekieltä.

– Englannin kielessä please voidaan sujauttaa lähes mihin tahansa lauseeseen. Suomessa pliis ei sen sijaan ole neutraali ja rutiininomainen ilmaus, sanoo englantilaisen filologian yliopistonlehtori Elizabeth Peterson.

Tutkijoiden mukaan sanalle oli suomen kielessä tilaus, sillä pliis tekee jotain, mihin ”kiitos” ei pysty. Puheessa pliis ei enää välttämättä edes herätä huomiota, mutta kirjoitettuun muotoon se on levinnyt ainakin toistaiseksi vain internetissä.

Kielitoimiston sanakirjasta pliis-sanaa on turha etsiä. Esimerkiksi jees kirjasta kuitenkin jo löytyy. Kotimaisten kielten keskuksesta kerrotaan, että sanakirjan seuraavaan versioon pliis saatetaan hyvinkin lisätä.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen rahoittamaan tutkimukseen osallistui 415 ihmistä eri puolilta Suomea kesällä 2011. Vastaajat tavoitettiin Facebookin kautta. Valtaosa heistä oli 20–34 -vuotiaita, mutta joukossa oli myös tätä nuorempia ja vanhempia vastaajia.

Johanna Vaattovaara: Myyttejä ja faktoja puhekielestä
10. tammikuuta kello 17.40 ”Tiesitkö tämän? Tiedettä Kampissa” -tiedetapahtumassa Kampin kauppakeskuksessa.

Lisätiedot:

Johanna Vaattovaara
pedagoginen yliopistonlehtori

puh. 040 555 1616
johanna.vaattovaara@helsinki.fi

Elizabeth Peterson
englantilaisen filologian yliopistonlehtori
puh. 045 650 7010
elizabeth.peterson@helsinki.fi

Ville Korhonen
tiedottaja
Helsingin yliopisto
Nykykielten laitos
+358 50 318 3956
ville.korhonen@helsinki.fi
www.helsinki.fi/nykykielet
www.facebook.com/nykykielet
www.twitter.com/nykykielet