Helsingin yliopisto

Loistauti romahdutti viherpeippokannan

Jaa
Suomen viherpeippokanta on romahtanut puoleen muutamassa vuodessa. Syynä nopeaan taantumaan on lintuihin tarttunut loinen, joka on levinnyt Suomeen Länsi-Euroopasta.
Viherpeippo syksyn marjasadon kimpussa (kuva: Thermos/Creative Commons)
Viherpeippo syksyn marjasadon kimpussa (kuva: Thermos/Creative Commons)

Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama loistauti on vähentänyt viherpeippokantaa etenkin Etelä-Suomessa, jossa pesimäkanta on pudonnut noin puoleen ja talvikanta kolmannekseen vuosina 2006–2010. Keski-Suomessa taantuminen on vähäisempää ja Pohjois-Suomessa määrät eivät ole laskeneet. Luonnontieteellisen keskusmuseon tämän talven talvilintulaskennat osoittavat, että taantuma on jatkunut myös viime vuodesta.

– Taantuminen on ollut järkyttävän nopeaa, ja se täyttäisi jo reilusti uhanalaisuusluokituksen kriteerit, toteaa linnustonseurannasta vastaava intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Linnuilla havaittava loinen ei tartu ihmisiin tai kotieläimiin. Loista on esiintynyt Euroopassa jo pitkään kyyhkysillä ja petolinnuilla, mutta peippolinnuilla se havaittiin ensimmäisen kerran Britanniassa vasta vuonna 2005. Tämän jälkeen epidemia on levinnyt kohti koillista, ja loinen löydettiin ensikertaa Suomessa 2008. Tautia on tavattu Suomessa satunnaisesti myös muilla lintulajeilla.

– Loisen aiheuttama tulehdus estää lintua nielemästä, joten linnut kuolevat lopulta nälkään. Tauti tarttuu, kun terveet yksilöt syövät ravintoa, joka on sairaiden lintujen suun eritteiden tahraamaa, kertoo tutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Pakkanen kuitenkin tappaa loisen nopeasti, ja tämän takia sitä esiintyy Suomessa vain lämpiminä kuukausina. Ihmiset voivat myös estää taudin leviämistä, koska loinen leviää helpoiten paikoissa, joissa ruokailee useita viherpeippoja samalla paikalla.

– Lintujen ruokinta tulisi aloittaa vasta kun kunnollinen pakkaskausi alkaa.  Erityisen tärkeää tämä on paikoilla, jossa esiintyy säännöllisesti viherpeippoja. Taudin vaikutuksien seuraamiseksi säännölliset lintulaskentatiedot ja ilmoitukset sairaista linnuista Eviralle ovat tärkeitä, Lehikoinen kertoo.

Lisätietoja:
Intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 0503182340

Tutkija Marja Isomursu, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
marja.isomursu@evira.fi, 040 512 1248

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Viherpeippo syksyn marjasadon kimpussa (kuva: Thermos/Creative Commons)
Viherpeippo syksyn marjasadon kimpussa (kuva: Thermos/Creative Commons)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye