Helsingin yliopisto

Uutta tietoa Parkinsonin taudista: hermokasvutekijä GDNF ei välttämätön keskiaivojen dopamiinijärjestelmän ylläpitämisessä

Jaa
Tuorein suomalaistutkimus kumoaa seitsemän vuoden takaiset tulokset.

Parkinsonin taudin motoristen oireiden keskeisenä syynä on dopamiinihermosolujen asteittainen tuhoutuminen. Gliasolulinjaperäisen hermokasvutekijä GDNF:n on osoitettu suojelevan dopamiinihermosoluja koeputkiolosuhteissa ja Parkinsonin taudin koe-eläinmalleissa. GDNF:ää ja sen lähisukulaista, neurturiinia, on myös kokeiltu vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Tulokset ovat olleet lupaavia, mutta teholtaan varsin vaihtelevia.. Parhaillaan kaksi yritystä on testaamassa GDNF:n kliinistä tehoa Parkinson-potilailla.

Vuonna 2008 Nature Neuroscience -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan GDNF:n poisto geeniteknologisesti hiirten aivoista aikuisiällä aiheuttaa mittavan vaurion keskiaivojen dopamiinijärjestelmään. Samalla esiintyy myös motorisia häiriöitä. Johtopäätöksenä oli, että GDNF on välttämätön dopamiinihermosolujen ylläpidolle ja toiminnalle.

Samaan aikaan Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa akatemijatutkija Jaan-Olle Andressoo professori Mart Saarman tutkimusryhmässä oli kehittänyt vastaavan, mutta teknisesti hieman erilaisen hiirimallin. Siinä GDNF poistuu keskushermostosta sikiökauden loppupuolella, ja eläimet säilyvät elinkelpoisina. GDNF-poistogeenisten hiirten aivoja tutkitiin yhteistyössä farmasian tiedekunnassa työskentelevän yliopistonlehtori Petteri Piepposen tutkimusryhmän kanssa.

– Päätimme varmistaa aikaisemman tuloksen kyseisellä hiirimallilla, jolloin huomasimme, että GDNF:n täydellinen puutos ei aiheuttanutkaan merkittäviä muutoksia dopamiinihermosolujen määrään tai toimintaan. Koska tulos oli yllättävä, halusimme varmistaa sen kahdella vaihtoehtoisella menetelmällä, joista toinen oli identtinen aikaisemmin julkaistun menetelmän kanssa, sanoo Petteri Piepponen.

Osa kokeista tehtiin lisäksi rinnakkain professori Anders Björklundin laboratoriossa Lundin yliopistossa. Myöskään näissä kokeissa ei havaittu muutoksia dopamiinijärjestelmissä tai hiirten käyttäytymisessä. Tämä osoitti selvästi, että GDNF ei olekaan välttämätön dopamiinijärjestelmän ylläpitäjä.

Uudet tutkimustulokset sisältävä käsikirjoitus hyväksyttiin julkaistavaksi samassa sarjassa kuin aiempikin tutkimus. Tutkimus joutui kuitenkin tavallistakin julkaisukäytäntöä tiukempaan tarkasteluun.

– Toimitus suhtautui käsikirjoitukseen oikaisuna, ja sen vuoksi lähetti sen normaalin vertaisarviokäytännön lisäksi kommentoitavaksi myös aikaisemman tuloksen julkaisseille tutkijoille. Lopputuloksena tuloksemme kuitenkin havaittiin kiistattomiksi.

Kopra J, Vilenius C, Grealish S, Härma M-A, Kä Varendi K, Lindholm J, Castrén E, Võikar V, Björklund A, Piepponen TP, Saarma M, Andressoo J-O. GDNF is not required for catecholaminergic neuron survival in vivo. Nature Neuroscience 18, 319–322 (2015), doi:10.1038/nn.3941

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

yliopistonlehtori Petteri Piepponen, petteri.piepponen@helsinki.fi, puh. 050 319 9436


akatemiatutkija Jaan-Olle Andressoo, jaan-olle.andressoo@helsinki.fi, puh. 050 448 0999


tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye