Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä - yhtä poikkeusta lukuunottamatta

Suurin osa Suomen saamelaisista on asunut saamelaisalueella aina seitsemänkymmentä luvun alkuun asti. Arktisissa olosuhteissa ja eristyneisyydessä on vaadittu erityisiä selviytymistaitoja. Alueella on myös havaittu 1960-luvun alusta lähtien radioaktiivisen ja kemiallisen saastelaskeuman kerääntymistä ravintoketjuihin.

FM, LL Leena Soininen selvitti väitöstyössään tunturi-, inarin- ja kolttasaamelaisten terveyttä kuolleisuuden, kuolinsyiden ja syövän esiintyvyyden avulla ja tutki, olisiko ympäristösaasteilla ollut vaikutusta saamelaisten terveyteen. Hän vertaili myös Suomen ja muiden maiden saamelaisten syöpäsairastuvuutta sekä vertasi saamelaisten syöpäpotilaiden eloonjäämislukuja Suomen väestön vastaaviin lukuihin.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 2 087 henkilöä, jotka olivat perimältään vähintään 75-prosenttisesti saamelaisia. Seuranta-aika oli 1979 – 2010.

Syövän ilmaantuminen pohjois- ja inarinsaamelaisilla verrattuna Suomen väestöön oli matala. Kolttasaamelaisilla se oli korkea, koska heillä oli mahasyöpää merkittävästi enemmän kuin muilla saamelaisryhmillä ja suomalaisilla yleensä. Suomen väestössä yleisesti esiintyvä syövät, kuten eturauhas-, rinta- ja ihosyövät olivat harvinaisempia kaikissa saamelaisryhmissä.

Suomen saamelaisten syöpäkuolleisuus ja -ilmaantuvuus olivat samansuuntaisia kuin Ruotsin ja Norjan saamelaisten – lukuun ottamatta Ruotsin saamelaisnaisia, joiden syöpäilmaantuvuus oli samaa tasoa kuin Ruotsin väestön. Saamelaisten syöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisluvut eivät eronneet koko Suomen syöpäpotilaiden vastaavista eloonjäämisluvuista.

Syöpäkuolleisuudessa ja syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu piirteitä, jotka olisivat aiheutuneet ympäristön radioaktiivisuudesta tai muusta saastumisesta.

– Saamelaisten elintavat ja elinympäristö ovat muuttuneet ja siksi heidän kuolleisuutensa syöpään ja muihin sairauksiin sekä syövän esiintyvyys muistuttavat yhä enemmän pääväestön vastaavia. Saamelaiset ovat käymässä läpi sairastuvuudessaan epidemiologista muutosta, eri ryhmät eri aikoina, Soininen toteaa.

– Kun tarkastellaan joidenkin syöpälajien suhteellisen alhaista ilmaantuvuutta, ei voida sulkea pois myöskään syöpäalttiuteen liittyviä perinnöllisiä ominaisuuksia.

Perinteinen saamelaisten elintapa näyttää olevan terveydelle hyväksi; saamelaismiesten kuolleisuus tapaturmiin sekä heidän itsemurhakuolleisuutensa olivat sen sijaan merkittävästi korkeammat kuin vertailuväestön. – Tässä tarvitaan lisätutkimusta, jotta näitä pystyttäisiin ehkäisemään, Soininen huomauttaa.

FM,LL Leena Soininen väittelee 27.5.2015 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The health of Finnish Sami in light of mortality and cancer pattern". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 1 B, Psychologicum, K170. Vastaväittäjänä on Tutkimusprofessori Arja Rautio, Thule instituutti, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes scholae doctoralis ad sanitatem investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:
leena.soininen@fimnet.fi

********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043