Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen kokonaisvaltaista ja voimakasta ilmasto- ja energiastrategiaa

Paneelin energiajärjestelmien päästövähennyksiä koskeva raportti koostuu kolmesta raportista ja yhteenvedosta, joilla kartoitetaan tietoa pian käynnistyvään pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiatyöhön.

”Suomen olisi vaikutettava EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan niin, että päästökauppa ohjaa aktiivisesti ilmastotoimiin. Päästökaupan riittävän korkea hinta antaisi taloudelle vahvan signaalin, jonka perusteella eri aloilla voidaan suunnitella muun muassa uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Tämä vahvistaisi taloutta koko Euroopassa. Kun päästökaupan hinta on kohtuullisella tasolla, olisi kotimaiset tukitoimet fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi kohdennettava päästökauppasektorin ulkopuolelle todellisten päästövähennysten aikaansaamiseksi”, summaa VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen selvityksen viestin poliittisille päättäjille.

Biomassan ja bioenergian laskentasääntöjen muutoksiin varauduttava

Ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi varauduttava varautua siihen, että bioenergian ja biomassan käyttöä koskevia kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöjä muutetaan EU:n ohjeissa tai kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin ovat rajalliset.

Muutokset päästöjen laskentasäännöissä saattavat merkitä sitä, että metsäbiomassan käytössä on otettava huomioon esimerkiksi käytön aiheuttama muutos ekosysteemin hiilitaseeseen ja muutoksen aikakehitys. Aihepiiristä käydään laajaa kansainvälistä tieteellistä keskustelua. Koska metsä on keskeinen osa Suomen teollisuuden ja energiantuotannon resurssipohjaa, metsän käytön strategioiden olisi oltava niin vankkoja, että ne kestävät myös päästöjen laskennan muutokset.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja kannusteita pientuotantoon

Ilmastopaneeli korostaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on vähäpäästöisempi tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys kuin yleisesti tiedostetaan eikä maalämpöratkaisuilla pitäisi heikentää yhteistuotannon piirissä olevien kaukolämpöalueiden kehitysmahdollisuuksia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on kuitenkin syytä siirtyä hallitusti kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta.

Rakennuskannassa tapahtuvat muutokset puolestaan ovat hitaita ja päästöjä vähennetään ensisijaisesti pienentämällä primäärienergiankulutusta. Hajautetut energiajärjestelmät rakennetussa ympäristössä ovat kuitenkin maailmalla nopeasti kasvava markkina-alue, johon Suomen on pyrittävä mukaan luomalla toimivat kotimarkkinat.

”Yhteiskunnan pitäisi kannustaa uusiutuvien energioihin perustuvaan pientuotantoon tekemällä se mahdollisimman vaivattomaksi hajautetuissa energiajärjestelmissä. Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa ja koko energiajärjestelmäämme on tarkasteltava kokonaisuutena”, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä korostaa.

”Energiajärjestelmän suunnittelussa on tehokkaan päästöjen vähentämisen lisäksi turvattava riittävä oma, vähäpäästöinen sähköntuotantokapasiteettierityisesti talviaikana”, professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta muistuttaa ja lisää, että kysynnän hintajoustoon olisi kiinnitettävä huomiota kaikilla sektoreilla ja tuotava pörssin hintasignaalit suoraan tai jopa jyrkennettynä kuluttajille

- Selvityksen raportit löytyvät Ilmastopaneelin verkkosivuilta: http://www.ilmastopaneeli.fi/.

Lisätietoja

Raportteja koskevat kysymykset:
Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, VTT, puh. 040 595 0325, ilkka.savolainen@vtt.fi
Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, puh. 050 599 3022 sanna.syri@aalto.fi
Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT, puh. 040 770 4832, miimu.airaksinen@vtt.fi

Ilmastopaneelia koskevat kysymykset:
Ilmastopaneelin sihteeri, FT Hanna Lappalainen, Helsingin yliopisto, puh. 09 191 50581, hanna.k.lappainen@helsinki.fi