Ylipaino saa ’solumoottorin’ yskimään - Rasvasolujen geenien luenta ja mitokondrioiden toiminta on häiriintynyt lihavuudessa
Harvinaisia eripainoisia 25-vuotiaita identtisiä kaksosia tutkinut ryhmä Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksella on havainnut, että lihavuus aiheuttaa jo varhaisessa vaiheessa muutoksia rasvakudoksen mitokondrioiden toimintaan. Mitokondriot ovat avainasemassa solun energiantuotannossa, ja häiriöt niiden toiminnassa voivat ylläpitää ja pahentaa lihavuutta. Yllättävää oli, että rasvakudoksen geeneistä voimakkaimmin oli heikentynyt tietyn valkuaisaineryhmän, haaraketjuisten aminohappojen, aineenvaihdunta. Nämä muutokset olivat lihavilla kaksosilla yhteydessä esidiabeettisiin sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin.
Tutkimus on julkaistu PLoS Medicine -tiedelehdessä (online) 11.3.
Lihavuus lukuisine liitännässairauksineen on yleinen ja jatkuvasti yleistyvä ongelma. Elintavat ovat tärkeitä lihavuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, mutta geeneillä on oma merkittävä osuutensa lihavuuden kehittymiseen.
”Identtisillä kaksosilla on samat geenit, ja he ovat lähes aina samanpainoisia. Eripainoisia identtisiä kaksosia tutkimalla voidaan kuitenkin parhaiten lähestyä geenien ja elintapojen vuoropuhelua sekä lihomiseen johtavia molekyylitason muutoksia”, selittää tutkija Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta. Helsingin yliopiston kaksostutkimusaineistosta löytyi 650:n vuosina 1975-1979 syntyneen identtisen kaksosparin joukosta vain 18 paria, joilla oli 25 vuoden iässä yli 10 kg painoeroa. Neljäntoista parin kehon koostumus ja aineenvaihdunta tutkittiin tarkasti ja heidän rasvakudoksestaan otettiin näyte.
Silloin kun identtisistä kaksosista toinen on painavampi kuin toinen, liikapainon syy ei ole geeneissä. Identtisestä geeniperimästä huolimatta geenit voivat toimia eri aktiivisuudella. Tätä ominaisuutta käytettiin hyväksi tässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin ylipainon seuraamuksia rasvakudoksen geenien toiminnalle.
Tutkimuksessa havaittiin, että lihavamman kaksosen rasvakudoksessa oli vähemmän mitokondrioiden DNAn kopioita. Mitokondrioiden DNA sisältää käyttöohjeet solun energian käytölle. ”Jos tätä solujen energiakoneistoa verrattaisiin auton moottoriin, voitaisiin sanoa, että lihavalla moottori oli tehottomampi”, Pietiläinen sanoo. Heikkotehoinen mitokondriomoottori voi myös tuottaa myrkyllisiä pakokaasuja. Lihavan kaksosen rasvakudoksessa olikin merkittävästi tulehdusta, joka on merkki solukon huonosta kunnosta.
Mitokondrioiden toiminnan häiriintymisestä kertoi myös se, että mitokondrioissa tapahtuva haaraketjuisten aminohappojen aineenvaihdunta heikkeni. Tämä havainto oli erityisen merkittävä siksi, että näiden aminohappojen vähentynyt pilkkoutuminen ja siitä seuraava lisääntynyt pitoisuus veressä oli yhteydessä esidiabeettisiin muutoksiin, maksan rasvoittumiseen ja liialliseen insuliinin tuotantoon haimasta.
Tutkimuksessa käytettiin koko perimän geenien luennan mahdollistavaa sirumenetelmää. ”Genominlaajuista menetelmää, biolaskentaa ja kaksostutkimuksen ainutlaatuisia ominaisuuksia yhdistämällä löydettiin lihavuuden ja sen varhaisten aineenvaihduntahäiriöiden taustalta täysin uusia mekanismeja. Jatkossa on tärkeää selvittää, lievittävätkö laihduttaminen ja liikunta näitä haitallisia muutoksia”, toteaa Kansanterveyslaitoksen tutkija Jussi Naukkarinen.
Lisätietoja:
LT Kirsi Pietiläinen
Puh. 050 5992 295
Sähköposti: kirsi.pietilainen@helsinki.fi
LK Jussi Naukkarinen (väitös 14.3.2008)
Puh. 050 4147 379
Sähköposti: jussi.naukkarinen@ktl.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme