Suomalaistutkijat löysivät geenin, joka muuttaa paksusuolen hyvänlaatuiset kasvaimet pahanlaatuisiksi syöpäkasvaimiksi
Paksu- ja peräsuolen syöpä ovat eräitä miesten ja naisten yleisimmistä syövistä länsimaissa – keskimäärin 6 prosenttia väestöstä sairastuu näihin syöpiin. Riskitekijöitä ovat kasvis- ja kuituköyhä, runsaasti eläinrasvoja sisältävä ravinto, johon liittyy liikunnan puute ja liikalihavuus. Useimmissa tapauksissa paksusuolen syöpä kehittyy hitaasti, jopa usean vuosikymmenen aikana, joten paksusuolen syöpää tavataan lähinnä yli viisikymmenvuotiailla potilailla.
Syövän syntyessä paksusuolen sisäpinnalle muodostuu ensin hyvänlaatuinen kasvain, niin kutsuttu adenooma tai polyyppi (oheinen kuva). Arvioidaan, että lähes puolella länsimaisista 50-vuotiaista henkilöistä on adenoomia, joissa tapahtuvat vahingolliset geenimuutokset lopulta johtavat pahanlaatuiseen kasvaimeen eli paksusuolen syöpään. Vain pieni osa adenoomista muuttuu pahanlaatuisiksi, ja muutos syöväksi voi viedä jopa vuosikymmenen. Kuitenkin paksu- ja peräsuolen syöpä on kolmanneksi yleisin syöpä, ja sitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon miehillä kuin naisilla. Paksu- ja peräsuolen syövän lisääntyminen liittyy usein elintason nousun mukanaan tuomiin elintapojen muutoksiin ja se on lisääntymässä Suomessa; nykyään uusia tapauksia todetaan noin 3 000 vuodessa.
Cancer Cell-lehden verkkosivuilla 6.5. julkaistava suomalaistutkimus kuvaa geenin ja mekanismin, jolla adenooma muuttuu pahanlaatuiseksi. Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että useiden normaalielinten, kuten silmän ja maksan, kehittymiseen sikiöaikana osallistuva PROX1-geeni alkaa toimia uudelleen paksusuolen syövän pahanlaatuistumisessa. PROX1-geenin toiminnan osta kasvainsolut pystyvät lisääntymään ilman ympäröivien kudosten antamia signaaleja, mikä johtaa suolen solujen liialliseen kasvuun ja pahanlaatuistumiseen.
PROX1-geenin poistaminen syöpäsoluista palautti kasvainsolujen hyvänlaatuiset piirteet ja vaimensi niiden kasvua, mikä osoitti että PROX1 on syypää niiden pahanlaatuiseen käyttäytymiseen. Tarkoituksena on jatkossa seuloa lääkeaine, joka pystyy estämään PROX1-geenin tuottaman proteiinin toiminnan, mikä johtaisi samoihin vaikutuksiin kuin geenin poistaminen.
Ttukimustyötä ovat johtaneet akatemiatutkija Tatiana Petrova ja akatemiaprofessori Kari Alitalo, jotka ohjasivat samalla opiskelija Antti Nykäsen väitöskirjaopintoja. Yhteistyötä tehtiin myös muiden syöpäbiologien, kehitysbiologien, patologien, geneetikkojen ja bioinformaatikkojen kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Englannissa ja Itävallassa.
Tutkimusta ovat tukeneet Sigrid Juseliuksen Säätiö, the Association for International Cancer Research, Suomen Akatemia ja Suomen Syöpäjärjestöt.
Cancer Cell on mailman johtava syöpätutkimuksen tuloksia julkaiseva tiedelehti (impact factor 24.07).
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Kari Alitalo
Puh. 09 191 25511
Sähköposti: kari.alitalo@helsinki.fi
(matkoilla 29.4. - 6.5., jolloin ei puhelimitse tavoitettavissa)
Julkaisu:
Tatiana V. Petrova, Antti Nykänen, Camilla Norrmén, Konstantin I. Ivanov, Leif C. Andersson, Caj Haglund, Pauli Puolakkainen, Frank Wempe, Harald von Melchner, Gérard Gradwohl, Sakari Vanharanta, Lauri A. Aaltonen, Juha Saharinen, Massimiliano Gentile, Alan Clarke, Jussi Taipale, Guillermo Oliver and Kari Alitalo: Homeobox transcription factor PROX1 induces malignant progression of colon cancer by promoting the trtion from benign to highly dysplastic phenotype. Cancer Cell, May 2008.
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme