Infektiot väistyvät, allergiat ja autoimmuunitaudit lisääntyvät – onko hygieniahypoteesi totta vai tarua?

Ns. hygieniahypoteesi lähtee siitä, että pikkulasten vähenevä infektiokuorma kehittyneissä maissa johtaa allergisten ja autoimmuunisairauksien yleistymiseen. Tällainen kehitys on ollut nähtävissä jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa toisen maailmansodan jälkeen. Muun muassa lapsuusiän diabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia.

EU on myöntänyt seitsemännessä puiteohjelmassaan Helsingin yliopiston koordinoimalle tutkimushankkeelle noin kuusi miljoonaa euroa hygieniahypoteesin tutkimiseksi erityisesti tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden synnyssä. DIABIMMUNE-hankkeeseen osallistuu 12 partneria viidestä maasta. Hankerahoitus on myönnetty vuosiksi 2008 – 2013.

Suomalaistutkijat ovat jo pidemmän aikaa tutkineet suomalaisten ja Venäjän Karjalan koululaisten autoimmuuni-ilmiöitä ja allergisia vasteita ja tehneet kiinnostavia havaintoja, jotka antavat aihetta jatkotutkimuksiin.

Nyt alkavassa DIABIMMUNE-hankkeessa on tarkoitus tutkia imeväisikäisiä lapsia ja pikkulapsia, jotta voitaisiin tuottaa uutta tietoa immuunijärjestelmän kypsymisestä sekä immuunijärjestelmän ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Tutkittavat rekrytoidaan Suomesta, Virosta ja Venäjän Karjalasta. Kussakin maassa seurataan yli 300 lasta syntymästä kolmen vuoden ikään asti, ja lisäksi jokaisessa maassa tutkitaan 2 000 pikkulasta kolmen ja viiden vuoden iässä.

Mitä tiedämme

· Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on suomalaisilla lapsilla kuusi kertaa korkeampi kuin Venäjän Karjalan lapsilla.

· Keliakia on suomalaisilla koululaisilla viisi kertaa yleisempi kuin karjalaisilla lapsilla.

· Kilpirauhaseen kohdistuvat autovasta-aineet esiintyvät kuusi kertaa useammin suomalaisilla lapsilla kuin karjalaisilla koululaisilla.

· Autoimmuunisairauksiin altistavat HLA-geenivariantit ovat suunnilleen yhtä yleisiä suomalaisessa ja karjalaisessa taustaväestössä.

· IgE-välitteiset allergiset vasteet mm. koivulle ja kissalle ovat suomalaisilla koululaisilla viisi kertaa yleisemmät kuin karjalaisilla lapsilla.

· Karjalaisilla koululaisilla on helikobakteerivasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta 15 kertaa useammin kuin suomalaisilla lapsilla.

· Karjalaisilla lapsilla on toxoplasmavasta-aineita viisi kertaa useammin kuin suomalaisilla koululaisilla.

· Karjalaisilla koululaisilla on hepatiitti A-vasta-aineita 12 kertaa useammin kuin suomalaisilla lapsilla.

· Karjalaisilla lapsilla on 17 % useammin enterovirusryhmään kuuluvaan Coxsackie B4-virukseen kohdistuvia vasta-aineita.

· Suomen bruttokansantuote oli henkeä kohti kahdeksan kertaa korkeampi kuin Venäjän Karjalan bruttokansantuote vuonna 2004.

Miten tulkitsemme edellä olevat tulokset ja ilmiöt?

· Autoimmuuni-ilmiöiden ja allergisten vasteiden esiintymisessä havaitut erot Suomen ja Venäjän Karjalan välillä eivät voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, vaan niihin vaikuttavat ensisijaisesti ulkoiset tekijät.

· Korkea elintaso ja siihen liittyvät elintavat näyttävät suosivan autoimmuunisairauksien ja allergisten vasteiden kehittymistä.

· Venäjän Karjalan lasten infektiokuorma on moninkertainen suomalaisiin lapsiin verrattuna, ja tämä vaikuttaa todennäköisesti kriittisellä tavalla oman puolustusjärjestelmän kypsymiseen.

Mitä haluamme uudessa hankkeessa tutkia?

· Miten lapsen oma puolustusjärjestelmä kypsyy syntymän jälkeen ja miten elinympäristö (syntymämaa) vaikuttaa puolustusjärjestelmän ohjelmoitumiseen?

· Miten lapsen suolen bakteerifloora kehittyy syntymän jälkeen ja miten elinympäristö (syntymämaa) vaikuttaa bakteeriflooran koostumukseen?

· Miten lapsen sairastamat infektiot vaikuttavat oman puolustusjärjestelmän kypsymiseen ja immuuni-vastetta säätelevien valkosolujen toimintaan?

· Liittyykö infektioiden antama autoimmuuni-ilmiöiden ja allergisten vasteiden suoja yleiseen infektio-kuormaan vaiko tiettyihin infektioihin?

· Miten lapsen ravitsemus vaikuttaa immuunivasteen kypsymiseen, suolen bakteeriflooraan ja infektioi-den esiintymiseen?

· Miten alttius autoimmuunisairauksiin kehittyy varhaislapsuudessa?

· Miten alttius allergisiin vasteisiin kehittyy varhaislapsuudessa?

Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys

Tutkitut sairaudet ovat yleisimpiä kroonisia sairauksia ja niiden yhteiskunnallinen ja lääketieteellinen merki-tys on mittava. Tutkimuksen avulla pyritään etsimään keinoja, joilla näiden sairauksien yleistyminen voitai-siin pysäyttää ja sairauksien kehittyminen ehkäistä. Tavoitteena on tunnistaa ne ympäristötekijät ja niiden vuorovaikutukset elimistön puolustusjärjestelmän kanssa, jotka suojaavat allergioiden ja autoimmuunitautien kehittymiseltä. Näiden tekijöiden tunnistaminen mahdollistaisi tulevaisuudessa ennaltaehkäisevien hoitojen kehittämisen.

Lisätietoja: Professori Mikael Knip

Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala

Puh.: 09 4717 2701 tai 040 844 7671

Sähköposti: mikael.knip@helsinki.fi

Professori Heikki Hyöty

Tampereen yliopisto

Puh. 03 3551 8460 tai 050 516 8480

Sähköposti: heikki.hyoty@uta.fi

DIABIMMUNE-hankkeeseen osallistuvat:

• Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistot, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS / HYKS:n Jorvin sairaala ja Kansanterveyslaitos Suomesta.
• Petroskoin yliopisto sekä Karjalan tasavallan sosiaali- ja terveysministeriö Venäjältä.
• Tarton yliopisto ja yliopistosairaala Virosta.
• Groningenin yliopistosairaala Hollannista.
• Münchenin Ludvig Maximilianin yliopisto Saksasta.