Ennakkotietoa Maailman mielenterveyspäivästä 10.10.2008, tiedot julkaisuvapaat heti

Kuka välittäisi minusta?

Jokaisen elämässä vuorottelee tarve olla yksin ja tarve olla yhdessä. Tarvitsemme omaa aikaa, mutta myös yhteyttä muiden kanssa.

Omaan valintaan, rauhaan tai mietiskelyyn perustuva yksin olo voi kiireisessä elämässä olla kantava voima ja lisätä mielen hyvinvointia.

Pakon sanelema yksin jääminen puolestaan saattaa ahdistaa, ja siihen haluaisi apua. Ei toivotussa yksinäisyydessä on paljolti kyse siitä, ettei ole ketään, kenen kanssa jakaa elämää ja kokemuksia. Yksinäisyyteen ja syrjään jäämiseen voi liittyä myös häpeän tunne, omaa tilannetta ei edes haluta myöntää muille. Kuitenkin esimerkiksi Mielenterveysseuran Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja kriisikeskuksissa yksinäisyys on yksi suurimmista yhteydenoton syistä.

Mielenterveysseura on nostanut 10. lokakuuta vietettävän Maailman mielenterveyspäivän tämänvuotiseksi teemaksi yksinäisyyden, joka voi koskettaa ketä tahansa.
Toivomme myös median haastavan suomalaisia keskusteluun siitä, mitä yhteisö ja mitä jokainen meistä voisi itse tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi.
                            
Aihetta voi lähestyä monesta näkökulmasta:

Sosiaalinen yksinäisyys liittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen, jolle voi olla erilaisia   esteitä. Esimerkiksi vaativa työ ja kilpailu estävät monia saamasta kaipaamaansa läheisyyttä. Työtön puolestaan jää helposti sivuun yhteiskunnan arjesta ja yhteisöllisyydestä. Maahanmuuttajat kokevat yksinäisyyttä muuttaessaan vieraaseen maahan, uuden kulttuurin pariin.

Sosiaaliseen yksinäisyyteen voi liittyä myös fyysinen ja seksuaalinen yksinäisyys. Lähellä ei ole ketään, johon tukea, turvata tai jota koskettaa. Yksinäisyys ei silloin ole vain seuran puutetta, vaan syvällistä yhteydenkaipuuta toiseen ihmiseen.

Läheisen ihmisen menettäminen voi synnyttää emotionaalista yksinäisyyttä. Silloin voi ajautua syrjään muista ja vieraantua vanhasta lähipiiristä. Emotionaalisesti yksinäinen voi tuntea olonsa tarpeettomaksi, ahdistuneeksi, kyllästyneeksi ja tyhjäksi.

Vaikka kuka tahansa voi olla yksinäinen, joillekin yksinäisyys on olosuhteiden pakosta suurempi taakka. Monet sairaudet saattavat pakottaa yksinäisyyteen. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö saavat monet eristäytymään tai joutumaan muiden eristämiksi. Sairautta, kipua tai poikkeavaa käytöstä voi olla vaikea kestää, ja ihminen tulee torjutuksi. Myös esimerkiksi huono kuulo voi hankaloittaa yhdessäoloa.

Yksinäisyyttä ja aikuisen puutetta tuntee tänä päivänä moni lapsi ja nuori. Lapsi voi tuntea olonsa yksinäiseksi myös perheessä, jos yhteinen aika jää vanhempien työn ja muiden menojen vuoksi yhä vähemmälle.  Samoin uudelle paikkakunnalle muutto tai koulun vaihtaminen voi aiheuttaa yksinäisyyttä.

Maaseudulta kaupunkiin muuttanut nuori voi tuntea itsensä yksinäiseksi, koska ei tunne ketään. Nuoret saattavat paeta yksinäisyyttään nettiin ja eristäytyä tuntikausiksi, joskin verkossa olo voi myös helpottaa yksinäisyyttä. Myös perheen taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa nuorten harrastusmahdollisuuksiin niin, että nuori voi joutua kaveripiirin ulkopuolelle.

Avioliitossakin voi tuntea yksinäisyyttä, jos kosketus kumppaniin tai lapsiin on vähäistä.

Suomessa on arvioitu olevan jopa satoja tuhansia yksinäisiä vanhuksia. Iän mukana tulevat menetykset aiheuttavat yksinäisyyttä. Elämänkumppani ja ikätoverit ovat kuolleet ja vanhuksen sosiaalinen verkosto on repeytynyt. Yksin asuminen saattaa olla toisille ainoa ajateltavissa oleva myönteinen vaihtoehto, toisille henkinen ja fyysinen taakka.

Yksinäisyys voi olla jopa niin musertavaa, että itsemurha hiipii ajatuksiin. Silloin  ihminen tarvitsee välitöntä apua.
 
Maailman mielenterveyspäivänä Mielenterveysseura järjestää Helsingissä  yksinäisyydestä  kutsuseminaarin, jonne toimittajat ovat tervetulleita - toivomme ilmoittautumista 6.10. mennessä osoitteeseen: mmpaiva@mielenterveysseura.fi
Kuka välittäisi minusta -seminaari on perjantaina 10.10. kello 12-16 Helsingin Messukeskuksessa, sali 204-205, Messuaukio 1.

Seminaarissa jaetaan vuoden Mielenterveyspalkinto ja kerrotaan Mielenterveysseuran yksinäisyyskartoituksen tuloksista.

Seminaarin ohjelma:
Tervetuloa; tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist, KTL, Mielenterveysseuran valtuuston pj.
Yksinäisyyden monet kasvot; filosofi, kirjailija Torsti Lehtinen  
Toiseus ja toisenlaisuus; dramaturgi, kirjailija Outi Nyytäjä
150 puhelinnumeroa, mutta ei ketään, kenelle soittaa;
kuntoutussuunnittelija Camilla Djupsund, Suomen Mielenterveysseura
Paneelikeskustelussa mukana:
FT Marja Saarenheimo, Vanhustyön keskusliitto
Nuorten kriisityöntekijä Elina Haasjoki, Turun kriisikeskus
Kriisityöntekijä Anna Moström, Valtakunnallinen kriisipuhelin
Historioitsija Jukka Relander.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään nyt 16:nnen kerran. Päivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyspotilaitten ja omaisten asemasta.
Päivän taustavoimia ovat Mielenterveyden maailmanliitto ja  Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa päivän viettoa on tehnyt alusta alkaen tunnetuksi Suomen Mielenterveysseura kutsumalla mukaan yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä korostamaan mielenterveyden merkitystä jokaisen oikeutena.

viestintäjohtaja Kristina Salonen
0400 760 807 / kristina.salonen@mielenterveysseura.fi

kehittämispäällikkö Tarja Heiskanen
040 522 9744 / tarja.heiskanen@mielenterveysseura.fi
www.mielenterveysseura.fi