Epäonnistunut ahdistuslääke avasi tutkijoille uuden tien syövän kimppuun
Syöpäsolut käyttävät useita keinoja välttyäkseen ohjelmoidulta solukuolemalta, jonka avulla elimistö tavallisesti poistaa vialliset solut. Yksi syöpäsolujen puolustautumismenetelmä on se, että ne tuottavat suuria määriä fosfatidihappoa. Fosfatidihappo kuuluu niin sanottuihin fosfolipideihin, jotka ovat kaikkien solun kalvorakenteiden ja myös solua ympäröivän solukalvon keskeisin rakenneosasia.
Muista fosfolipideistä poiketen fosfatidihappo toimii solujen kasvua edistävänä signaalimolekyylinä ja estää ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin aktivoitumisen. Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että fosfatidihappo voisi olla uudenlaisen syöpälääkkeen kohdemolekyyli.
Siramesiini on Lundbeck A/S:n ahdistuksen hoitoon kehittämä lääkeaine, jonka tie markkinoille katkesi kliinisiin kokeisiin vuonna 2002, koska lääke ei osoittautunut kyllin tehokkaaksi. Myöhemmin Tanskan Syöpäinstituutissa professori Marja Jäättelä työryhmineen havaitsi, että siramesiini hillitsee tehokkaasti syöpäsolujen kasvua sekä soluviljelmässä että hiirimallissa. Siramesiini sitoutuu soluja ympäröivässä solukalvossa oleviin sigma-2 -reseptoriproteiineihin, ja sen vaikutuksen myös syöpäsoluihin arveltiin välittyvän tätä kautta.
Helsingin yliopiston professori Paavo Kinnusen johtamassa tutkimuksessa on verrattu siramesiinin sitoutumista eri fosfolipideihin käyttämällä biofysikaalisia menetelmiä ja erilaisia solukalvomalleja. Lisäksi siramesiinin ja fosfatidihapon vuorovaikutuksesta tehtiin tietokonesimulaatio.
”Tutkimuksemme keskeisin löydös oli, että siramesiini sitoutuu voimakkaasti ja spesifisesti fosfatidihappoon”, kertoo tutkija Mikko Parry Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta Helsinki Biophysics & Biomembrane -tutkimusryhmästä.
”Merkittävää tässä on se, että osoitamme tutkimuksessamme ensimmäisen kerran, että solun signaalilipidi voi toimia lääkeaineen kohdemolekyylinä: tämä on täysin uusi vaikutusmekanismi ja avaa myös aivan uusia mahdollisuuksia kehittää entistä tehokkaampia, uudentyyppisiä syöpälääkkeitä.”
Mikko J. Parry, Juha-Matti I. Alakoskela, Himanshu Khandelia, Subramanian Arun Kumar, Marja Jäättelä, Ajay Mahalka, and Paavo K.J. Kinnunen: High affinity small molecule-phospholipid complex formation: ;binding of siramesine to phosphatidic acid. Journal of the American Chemical Society) Web Release Date: 04-Sep-2008
Lisätietoja:
Professori Paavo Kinnunen
Puh. 09 191 25400
Sähköposti: paavo.kinnunen@helsinki.fi
LL Mikko Parry
Puh. 09 191 25427
Sähköposti: mikko.parry@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme