Epäonnistunut ahdistuslääke avasi tutkijoille uuden tien syövän kimppuun

Jaa
Tehottomaksi osoittautunut ahdistuksen hoitoon kehitelty lääkeaine paljasti tutkijoille uuden lupaavan syöpälääkkeen kohdemolekyylin.

Syöpäsolut käyttävät useita keinoja välttyäkseen ohjelmoidulta solukuolemalta, jonka avulla elimistö tavallisesti poistaa vialliset solut. Yksi syöpäsolujen puolustautumismenetelmä on se, että ne tuottavat suuria määriä fosfatidihappoa. Fosfatidihappo kuuluu niin sanottuihin fosfolipideihin, jotka ovat kaikkien solun kalvorakenteiden ja myös solua ympäröivän solukalvon keskeisin rakenneosasia.

Muista fosfolipideistä poiketen fosfatidihappo toimii solujen kasvua edistävänä signaalimolekyylinä ja estää ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin aktivoitumisen. Tutkijat ovat nyt osoittaneet, että fosfatidihappo voisi olla uudenlaisen syöpälääkkeen kohdemolekyyli.

Siramesiini on Lundbeck A/S:n ahdistuksen hoitoon kehittämä lääkeaine, jonka tie markkinoille katkesi kliinisiin kokeisiin vuonna 2002, koska lääke ei osoittautunut kyllin tehokkaaksi. Myöhemmin Tanskan Syöpäinstituutissa professori Marja Jäättelä työryhmineen havaitsi, että siramesiini hillitsee tehokkaasti syöpäsolujen kasvua sekä soluviljelmässä että hiirimallissa. Siramesiini sitoutuu soluja ympäröivässä solukalvossa oleviin sigma-2 -reseptoriproteiineihin, ja sen vaikutuksen myös syöpäsoluihin arveltiin välittyvän tätä kautta.

Helsingin yliopiston professori Paavo Kinnusen johtamassa tutkimuksessa on verrattu siramesiinin sitoutumista eri fosfolipideihin käyttämällä biofysikaalisia menetelmiä ja erilaisia solukalvomalleja. Lisäksi siramesiinin ja fosfatidihapon vuorovaikutuksesta tehtiin tietokonesimulaatio.

”Tutkimuksemme keskeisin löydös oli, että siramesiini sitoutuu voimakkaasti ja spesifisesti fosfatidihappoon”, kertoo tutkija Mikko Parry Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta Helsinki Biophysics & Biomembrane -tutkimusryhmästä.

”Merkittävää tässä on se, että osoitamme tutkimuksessamme ensimmäisen kerran, että solun signaalilipidi voi toimia lääkeaineen kohdemolekyylinä: tämä on täysin uusi vaikutusmekanismi ja avaa myös aivan uusia mahdollisuuksia kehittää entistä tehokkaampia, uudentyyppisiä syöpälääkkeitä.”

Mikko J. Parry, Juha-Matti I. Alakoskela, Himanshu Khandelia, Subramanian Arun Kumar, Marja Jäättelä, Ajay Mahalka, and Paavo K.J. Kinnunen: High affinity small molecule-phospholipid complex formation: ;binding of siramesine to phosphatidic acid. Journal of the American Chemical Society) Web Release Date: 04-Sep-2008

Lisätietoja:
Professori Paavo Kinnunen
Puh. 09 191 25400
Sähköposti: paavo.kinnunen@helsinki.fi

LL Mikko Parry
Puh. 09 191 25427
Sähköposti: mikko.parry@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye