Kylpyhuoneet ja niiden korjaukset aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä

Kylpyhuoneongelmat yleisiä taloyhtiöissä

Kylpyhuoneet aiheuttavat harmaita hiuksia taloyhtiöväelle, niin osakkaille kuin hallituksen jäsenillekin. Vaikka kylpyhuoneremontit ovat tavallisimpia asunnon remonteista, niihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita ei välttämättä tunneta.

”Meihin otetaan usein yhteyttä kylpyhuoneisiin liittyvissä ongelmissa”, vahvistaa lakimies Kirsi Ruutu Kiinteistöliitto Uusimaasta. Kiinteistöliitto Uusimaa antaa juridista ja teknistä neuvontaa jäsentaloyhtiöilleen. Ruudun mukaan usein kysytään esimerkiksi sitä, kuka tutkii kosteusvauriot, miten perusteellisesti kylpyhuone pitää remontoida kosteusvauriotilanteessa ja kuka maksaa kylpyhuoneen korjauksen.

Ruudulta ja Kiinteistöliitto Uusimaassa neuvontainsinöörinä työskentelevältä Jari Hännikäiseltä on juuri ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja, Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

”Ideoimme aluksi kylppärit kuntoon -teemalla koulutuksen jäsentaloyhtiöille, ja kun se saavutti suuren suosion, luonteva jatkumo oli kirjoittaa aiheesta opas. Oppaassamme käydään läpi perusasiat taloyhtiössä tehtävistä kylpyhuoneremonteista ja niihin liittyvästä päätöksenteosta”, Ruutu kertoo.

Ikä, rakenneviat ja kunnossapidon laiminlyönti ongelmina

Millaisia ongelmia ja vikoja suomalaisissa kylpyhuoneissa sitten on? Yleisin kompastuskivi on, ettei taloyhtiöissä ymmärretä, että kylpyhuoneillakin on tietty elinkaari, käyttöikä.

”Elinkaarensa päähän tulleet kylpyhuoneet pitää korjata, muuten syntyy herkästi vesi- ja kosteusvahinkoja”, selvittää Jari Hännikäinen. Hänen mukaansa valtaosa ongelmista vältettäisiin, jos asuntojen kylpyhuoneet korjattaisiin suositusten mukaisesti vähintään 20–25 vuoden välein.

Säännöllisestä korjaamisesta ei tosin aina ole apua, sillä esimerkiksi asukkaan puutteelliset huoltotoimet voivat tehdä kylpyhuoneelle hallaa. ”Ongelmia syntyy siitä, jos asukas laiminlyö kylpyhuoneen puhtaanapidon tai tukkii vaikkapa kylpyhuoneen ilmanvaihdon”, Hännikäinen kertoo.

Valitettavasti myös rakennusvirheet ja väärin tehdyt remontit aiheuttavat ongelmia. Kylppärit kuntoon -opas on kirjoitettu, jotta edes osa näistä pystyttäisiin välttämään ja kylpyhuoneet tulisivat asianmukaisella tavalla korjatuiksi.

Taloyhtiö korjaa vastuulleen kuuluvat viat

Taloyhtiö vastaa lain mukaan kylpyhuoneen rakenteiden, vedeneristeiden ja perusjärjestelmän osien kunnossapidosta. Korjaustoimiin ei taloyhtiön tarvitse ryhtyä niin kauan, kuin kylpyhuoneessa ei ole vikaa ja se toimii asianmukaisesti. Esimerkiksi se, että osakas ei pidä kylpyhuoneen pintamateriaaleista, ei riitä korjausperusteeksi.

Tilanne on toinen, jos kylpyhuoneessa epäillään esimerkiksi kosteusvauriota. Tällöin taloyhtiön kuuluu pikaisesti selvittää ongelman olemassaolo. Jos vika todetaan ja se johtuu taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista seikoista, taloyhtiö hoitaa kylpyhuoneen korjauksen. ”Taloyhtiö korjaa osakkaan kylpyhuoneen niin sanottuun yhtiön perustasoon”, Kirsi Ruutu kertoo. Jos osakas haluaa perustasoa paremman korjauksen, hänen tulee maksaa osa korjauksesta itse.

Toisinaan taloyhtiössä voidaan päättää myös kaikkien kylpyhuoneiden korjauksesta kerralla. ”Kaikkien kylpyhuoneiden korjaaminen on perusteltua, jos kylpyhuoneet ovat käyttöikänsä päässä tai yhtiössä tehdään putkiremontti, jonka yhteydessä kylpyhuoneet uusitaan”, Ruutu toteaa.

Osakas vastaa oman kylpyhuoneremonttinsa kustannuksista

Taloyhtiön osakas voi toki remontoida kylpyhuoneensa myös omatoimisesti. Remontti on tehtävä hyvän rakennustavan mukaisesti ja siitä on ilmoitettava taloyhtiölle etukäteen kirjallisesti. ”Tällöin taloyhtiö voi tarkistaa, ettei remontista aiheudu haittaa yhtiön rakenteille tai muille osakkaille”, Kirsi Ruutu muistuttaa.

Kylppärit kuntoon -oppaassa on pyritty selventämään sitä, kuka osakkaan teettämän kylpyhuonekorjauksen kustannukset maksaa. Ruudun mukaan osakkailla on väärinkäsityksiä kustannusten jaosta. Saatetaan esimerkiksi olettaa, että kustannukset jakaantuvat kaikissa remonteissa lain kunnossapitomääräysten ja Taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaan.

”Osakas voi olettaa yhtiön aina maksavan vedeneristeet. Tosiasiassa osakkaan kuuluu kuitenkin oma-aloitteisessa kylpyhuoneremontissa maksaa vedeneristeiden uusimiskustannukset, ellei vanhoissa eristeissä ole todettu vikaa tai puutetta”, Ruutu kertoo.

Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle ilmestyi 12.9.2015. Kirja kertoo, mitä asioita pitää tietää ja tehdä, kun taloyhtiössä remontoidaan asuntojen kylpyhuoneita. Oppaassa kerrotaan, mitä selvitystöitä ja päätöksiä taloyhtiössä on tehtävä ennen kylpyhuoneremonttia, mitä teknisiä vaatimuksia nykypäivän määräykset remontille asettavat ja miten remontin kustannukset jaetaan. Lisäksi kirja kertoo, kuka kylpyhuoneen kunnossapidosta vastaa ja miten pieleen menneen remontin vahingot korvataan. Kirjan ovat kirjoittaneet lakimies, VT Kirsi Ruutu ja neuvontainsinööri, rakennusinsinööri Jari Hännikäinen. Kirjan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.