Tutkimus: Depression kulku yli ikävaiheiden on miehillä ja naisilla erilainen

Psykologian professorina 33 vuotta toiminut Keltikangas-Järvinen tutkii laajassa hankkeessaan depression ilmenemistä, siihen johtavia tekijöitä ja depression seurauksia. Depressio kilpailee länsimaissa terveysongelmien ensimmäisestä sijasta sydän- ja verisuonisairauksien sekä 2-tyypin diabeteksen kanssa. ”Olemme kiinnostuneita depressioon altistavista geneettisistä ja ympäristötekijöistä, näiden vuorovaikutuksesta sekä depression vaikutuksesta yksilön hyvinvointiin ja koko yhteiskuntaan”, täsmentää Keltikangas-Järvinen.

Tutkimusryhmän monitieteisyys ja käytössä oleva laaja tutkimusaineisto antavat tutkimukselle ainutlaatuiset mahdollisuudet. Tutkimuksessa on seurattu lapsuudesta alkaen tähän mennessä 34 vuoden ajan alun perin 3659 koehenkilön joukkoa. Poikkeuksellisen pitkä seuranta tuo sellaista uutta tietoa, mitä toisenlaisilla tutkimusasetelmilla ei ole ollut mahdollista löytää. Samojen koehenkilöiden pitkäaikainen seuranta selittää usein myös sen, miksi aiemmissa tuloksissa on ristiriitaisuutta: jokin asia on totta yhdellä hetkellä, mutta tilanteiden muuttuessa myös ilmiö muuttuu.

Negatiivinen suhtautuminen omaan kehoon nuoruusiässä voi ennustaa tulevaa depressiosta

Tutkimustulokset osoittavat, että depressio kulkee yli ikäkausien miehillä ja naisilla eri tavalla. Tutkimus on myös tunnistanut tiettyjä eri ikäkausille tyypillisiä merkkejä tai varoittavia oireita, jotka eivät vielä ole depressiota, mutta ennustavat sen todennäköisyyttä.

”Naisten depressiopistemäärät ovat tunnetusti korkeammat kuin miesten. Olemme osoittaneet, että naisilla depression kulku yli elämänkaaren on erilainen kuin miehillä. Se on vaihtelevampi. Miehillä tietty depressiivinen vaihe ennustaa depression uusiutumista hieman voimakkaammin kuin naisilla. Olemme myös löytäneet ikäkausille tyypillisiä depressiosta varoittavia merkkejä. Esimerkiksi nuorten ihmisten tyytymättömyys omaan kehoonsa ja ulkonäköönsä on yksi depression kehittymisestä varoittavia oireita”, toteaa Keltikangas-Järvinen.

”Tiedämme aiemmasta kirjallisuudesta hyvin, mitkä vakavat elämäntapahtumat tai lapsen kaltoinkohtelut lisäävät depressiota, mutta tiedämme aika vähän niistä seikoista, jotka lisäävät depression todennäköisyyttä tavallisessa arjessa. Tähän tutkimuksemme on tuonut lisävaloa. Olemme osoittaneet toisaalta, miten pienet asiat kasautuessaan riittävästi saattavat johtaa depressioon, ja toisaalta sen, miten asiat voidaan myös korjata pienillä muutoksilla.”

Keltikangas-Järvinen toivoo tutkimustulosten siirtyvän suoraan käytäntöön, ennen kaikkea depression ennaltaehkäisyyn.

”Tutkimustulosten avulla voimme löytää kehityksellisiä herkkyysvaiheita tai depressiolle altistavia elämäntapahtumia ja perhetekijöitä, joiden varhainen tunnistaminen saattaa ehkäistä depression puhkeamisen”, toteaa professori Keltikangas-Järvinen.

Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo lisää aiheesta Tietysti.fi-videoblogissa: https://youtu.be/5zSj1WZMhEA

Lisätietoa tutkimuksesta antaa professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen, Helsingin yliopisto, liisa.keltikangas-jarvinen@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Risto Alatarvas

Tiedottaja Terhi Loukiainen,
p. 029 533 5068, etunimi.sukunimi (at) aka.fi