Toistuvan keskenmenon syy saattaa löytyä vanhempien geeneistä
Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio, sillä 10 – 15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon. Toistuvasta keskenmenosta puhutaan silloin, kun kolme peräkkäistä raskautta päättyy keskenmenoon; näin tapahtuu 1 – 2 prosentille raskautta toivovista pariskunnista. Toistuvan keskenmenon syy saadaan selvitetyksi vain noin joka toisen pariskunnan kohdalla, mikä viittaa siihen, että keskenmenoille altistavia tekijöitä on vielä löytämättä.
FL
Milja Kaaren
väitöstutkimuksessa etsittiin toistuvaa keskenmenoa aiheuttavia tai sille altistavia perintötekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana 48 naista, joilla on ollut selittämättömiä toistuvia keskenmenoja, sekä heidän puolisoitaan.
Sukututkimuksen avulla selvitettiin, ovatko potilaiden, heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymäpaikat keskittyneet jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle Suomessa. ”Tuloksemme osoittavat, että syntymäpaikat ovat osittain keskittyneet Savoon. Tämä viittaa siihen, että osa potilaista saattaa jakaa yhteisen keskenmenoille altistavan geneettisen riskitekijän”, Kaare kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin neljää ehdokasgeeniä - AMN, EPCR, TM ja p53 - joissa geenivirheet saattaisivat aiheuttaa keskenmenoja; näiden geenien on todettu aiheuttavan sikiökuolemia hiirellä. Tutkimuksessa löytyi kolme pariskuntaa, joissa molemmat osapuolet kantavat samassa geenissä muutosta, joka mahdollisesti vaikuttaa geenin toimintaan. ”Heidän kohdallaan tuo todettu muutos voi olla keskenmenolle altistava tekijä”, Kaare toteaa.
Tutkimus osoitti myös, että eräs p53-geenin variaatio on yleisempi keskenmenon kokeneilla naisilla kuin verrokeilla. Tämän variaation kantajilla oli tutkimuksen perusteella yli kaksinkertainen riski saada keskenmeno verrattuna naisiin, joilla ei ole tätä variaatiota.
Kaare selvitti myös mitokondriaalisen DNA:n mahdollista osuutta keskenmenoihin, sillä mitokondrioilla on useita sikiönkehityksen kannalta tärkeitä tehtäviä. Mitokondriaalisesta genomista ei kuitenkaan löytynyt sellaisia muutoksia, joiden voisi olettaa olevan syynä keskenmenoihin.
Aikaisempien tutkimuksien mukaan poikkeavuudet naisen X-kromosomissa sekä poikkeavuudet miehen Y-kromosomissa altistavat keskenmenoille. Kaare tarkasteli väitöstyössään myös näiden tekijöiden osuutta keskenmenoihin suomalaisessa väestössä, mutta poikkeavuudet eivät selittäneet tutkimukseen osallistuneiden pariskuntien keskenmenoja.
FL Milja Kaaren väitöskirja "Genetic studies on recurrent miscarriage" tarkastetaan perjantaina 13.2.2009 kello 13 Biomedicum Helsingissä, ls 2, Haartmaninkatu 8.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 596 3313
Sähköposti: milja.kaare@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme