Automaatioavusteinen Papa-seulonta yhtä toimiva kuin perinteinenkin
Väestöseulonnan ansiosta Suomessa vältetään nykyään neljä viidestä kohdunkaulasyövän aiheuttamasta kuolemasta. Parhaillaan on käynnissä uusien seulontamenetelmien arviointi: osassa kuntia viisivuotisseulontaan kutsuttavat naiset on satunnaistettu seulottavaksi automaatioavusteisella Papa-testillä, papilloomavirustestillä (HPV-testi) tai perinteisellä Papa-testillä. Pitkäaikaisen seurannan avulla selvitetään arvioitujen menetelmien vaikuttavuutta.
LL Laura Kotaniemi-Talonen selvitti väitöstutkimuksessaan automaatioavusteiseen Papa-testiin sekä HPV-testiin perustuvien seulontojen toimivuutta ja osuvuutta perinteiseen Papa-seulontaan verrattuna. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, heijastuvatko seulontalaboratorioiden tutkituissa laatumuuttujissa havaitut erot kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen vastaavissa väestöissä.
Automaatioavusteinen Papa-seulonta osoittautui yhtä toimivaksi kuin perinteinen Papa-seulonta. Sen sijaan HPV-seulonnassa havaittiin enemmän kohdunkaulasyövän esiasteita kuin perinteisessä seulonnassa; nämä esiasteet olivat kuitenkin useammin lieväasteisia kuin perinteisen Papa-seulonnan perusteella todetut. ”Koska lievät esiasteet paranevat usein itsestään, HPV-seulonta voi johtaa tarpeettomien hoitojen lisääntymiseen”, Kotaniemi-Talonen arvioi.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pelkkään HPV-testiin perustuvan seulonnan tarkkuus eli kyky tunnistaa terveet kaikkien seulottujen joukosta oli selvästi heikompi kuin perinteisen Papa-seulonnan. HPV-seulonnan tarkkuus kuitenkin nousi lähes perinteisen seulonnan tasolle, jos HPV-testin varmistuksena käytettiin Papa-testiä.
Kohdunkaulasyövän seulontaa toteuttavien laboratorioiden väliset erot laatumuuttujissa olivat suuria, mutta kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden erot vastaavien väestöjen välillä olivat vähäisiä seulontaohjelman toiminta-aikana.
”Tulos osoittaa, ettei seulonnan laatua pitäisi arvioida yksinomaan toimivuutta ja osuvuutta kuvaavien muuttujien perusteella, vaan ensisijaisesti seulonnan vaikuttavuuden eli kohdeväestössä havaittujen kohdunkaulasyöpätapausten ja
-kuolemien avulla”, Kotaniemi-Talonen toteaa.
Uusien seulontamenetelmien hyöty- ja haittavaikutukset tulisi Kotaniemi-Talosen mukaan arvioida perusteellisesti ennen niiden pysyvää käyttöönottoa rutiiniseulonnassa. ”Kun arviointi tehdään siinä väestössä ja seulontaohjelmassa, jossa uuden menetelmän käyttöönottoa harkitaan, tulokset ovat luotettavia ja sovellettavissa käytäntöön sellaisinaan”, hän huomauttaa.
LL Laura Kotaniemi-Talosen väitöskirja "Randomised Evaluation of New Technologies within the Population‐Based Cervical Cancer Screening Programme in Finland: Cross‐Sectional Performance and Validity" (Uusien seulontamenetelmien satunnaistettu arviointi suomalaisessa kohdunkaulasyövän väestöseulontaohjelmassa: toimivuus ja osuvuus poikkileikkaustutkimuksessa) tarkastetaan 20.3.2009 kello 12 HYKS:n Naistenklinikan Seth Wichmann -auditoriossa, Haartmaninkatu 2.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 563 7531
Sähköposti: laura.kotaniemi-talonen@cancer.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme