Lihavuudelle altistava perimä ei yksinään tee kenestäkään lihavaa

Jaa
Lihavuudelle altistavasta perimästä huolimatta vyötärön voi pitää kurissa terveellisillä elämäntavoilla – joskin se voi vaatia vähän enemmän työtä kuin niillä, joilla perinnöllistä lihomisalttiutta ei ole.

Ylipainon ja lihavuuden sekä niihin liittyvien terveyshaittojen nopea lisääntyminen länsimaissa on tehnyt lihavuudesta kiinnostavan tutkimuskohteen. Lihavuuden taustatekijöistä on saatu paljon selville, mutta lihavuuteen johtava prosessi on kuitenkin vielä suureksi osaksi hämärän peitossa,

Se tiedetään, että alttius lihomiseen on suureksi osaksi perinnöllistä.
—Väestötasolla 60 – 70 prosenttia painoindeksin vaihtelusta selittyy geneettisillä eroilla, sanoo väestötieteen yliopistonlehtori, dosentti Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta.

Silventoinen on tutkinut, miten geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus vaikuttaa lihavuuden kehittymiseen ja miten epäedullisen perimän vaikutusta voitaisiin ehkäistä. American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä elokuussa (on line) julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että aktiivisella liikunnalla voidaan tukahduttaa lihomiselle altistavien geenien vaikutusta.

—Tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli tuhat suomalaista ja tanskalaista kaksosparia. Selvitimme, millainen yhteys fyysisellä aktiivisuudella oli tutkittavien painoindeksiin, vyötärönmittaan ja rasvaprosenttiin. Tulokset osoittivat, että korkea fyysinen aktiivisuus pystyy muokkaamaan lihomiselle altistavien geenien toimintaa, Silventoinen kertoo.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu jo aiemmin yhdessä suomalaisessa ja yhdessä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.
—Nämä tulokset osoittavat, että liikunta on erittäin tärkeä osa painonhallintaa niillä, joilla on lihavuuteen altistava geeniperimä. Jos altistavaa perimää ei ole, painon pitäminen kurissa onnistuu vähäisemmälläkin liikunnalla, Silventoinen sanoo.

Silventoisen tutkimuksessa selvitettiin myös, onko ruokavalion sisältämän proteiinin määrällä vaikutusta lihavuudelle altistaviin geneettisiin tekijöihin, mutta tällaista yhteyttä ei löytynyt.
— Tarkastelimme normaalin ruokavalion proteiinipitoisuuden vaikutuksia, emme poikkeuksellisen korkeaproteiinisia ruokavalioita, kuten Atkinsin dieettiä, Silventoinen huomauttaa.

Tutkijat ovat havainneet, että lapsuusiän lihavuus ennakoi vahvasti ylipainoa myös aikuisena. Silventoinen haluaa jatkossa selvittää, voitaisiinko tämä jatkumo rikkoa lisäämällä liikuntaa erityisesti niillä lapsilla, joilla on geneettinen alttius lihoa.

Lisätietoja:
Dosentti Karri Silventoinen
Puh. 0400 620 726
Sähköposti:
karri.silventoinen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye