Helsingin yliopisto

Liikakalastus lisää vesiekosysteemin heilahteluja

Jaa
Liikakalastus harventaa kalakantoja ja muuttaa kalat vähitellen pienikokoisemmiksi. Samalla niiden sukukypsyysikä alenee. Liikakalastuksen vuoksi koko vesiekosysteemin vakaus alkaa järkkyä, kun ravintoverkon huipulla olevat saalistajat hupenevat, todetaan kansainvälisessä tutkimuksessa.

Voimakas, suuria kaloja valikoiva kalastus pienentää kalakantoja. Samalla se myös muuttaa kaloja. Kun pienet ja nuorena sukukypsiksi tulevat kalat pääsevät jatkamaan sukua ennen kuin ne jäävät pyydykseen, niiden ominaisuudet periytyvät tuleville sukupolville. Monissa voimakkaasti kalastetuissa kalakannoissa, kuten esimerkiksi Saaristomeren kuhalla, onkin havaittu kalojen koon pienenevän ja sukukypsyyden varhaistuvan.

Kalat ovat vesiekosysteemissä usein ravintoverkon huipulla, joten kaloissa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla laajempia, koko ekosysteemiä koskevia seurauksia. Yhteistyössä yhdysvaltalaisten ja saksalaisten kollegoidensa kanssa akatemiatutkija Anna Kuparinen Helsingin yliopistosta selvitti, miten kalastus muokkaa vesiekosysteemin toimintaa.

Tutkijat käyttivät apunaan tietokonepohjaisia verkkosimulaatioita, joissa useat ravintoketjut muodostavat mutkikkaan koko ekosysteemin kattavan ravintoverkon. Mitä paremmin verkko ja ravinteiden virtaus lajista toiseen verkossa tunnetaan, sitä paremmin voidaan ennustaa, miten kalastus vaikuttaa kaloihin ja koko vesiekosysteemiin.

Kalastetun ekosysteemin kehitystä kuvaavat simulaatiot osoittivat, että kun kalastuksen myötä kalat pienenevät ja niiden sukukypsyysikä aikaistuu, järven kasvi- ja eläinplanktonin tuotanto muuttuu epävakaammaksi. Samoin myös kalakantojen koot ja poikastuotanto vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

– Jos muutokset kaloissa ovat perinnöllisiä, kalojen ja järviekosysteemin vakaus ei palaudu ennalleen, vaikka kalastus lopetettaisiin. Tutkimus osoittaa miten tärkeä on kalastuksen vaikutuksia arvioitaessa tarkastella koko ekosysteemiä ja epäsuoria vaikutuksia myös lajeissa, jotka eivät suoraan ole kalastuksen kohteena. Esimerkiksi ahvenen poikastuotanto riippuu enemmän järven planktontuotannon heilahteluista kuin emokalojen määrästä, Anna Kuparinen toteaa.

Tutkimus kohdistui ahvenen ja siian kalastukseen Sveitsin, Saksan ja Itävallan rajalla sijaitsevassa Bodensee-järvessä.

Artikkeli:

Kuparinen A, Boit A, Valdovinos FS, Lassaux H, Martinez ND. Fishing-induced life-history changes degrade and destabilize fishery ecosystems. Scientific Reports 6, Article number: 22245 (2016), doi:10.1038/srep22245

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

akatemiatutkija Anna Kuparinen
ympäristötieteiden laitos
anna.kuparinen@helsinki.fi
puh. 040 731 3120



tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye